Keskustelut Metsänomistus Motti talkoot

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 238)
  • Motti talkoot

    Perustinkin tänne kun tuli mieleen ettei kirves ole kone eikä laite, vaan pelkkä työkalu.

    R-kioskilla näköjään myydään ”Motti talkoot” pinssiä sotiemme veteraanien hyväksi. Aion heidän työtään kunnioittaakseni käydä moisen ostamassa hetimmiten kun seuraavan kerran kioskin ohi kuljen

    Ajatuksena tehdä polttopuita miesvoimalla saha ja kirves apuna.
    Konsteja kokemuksia ja niksejä saa esittää. Toivomuksena on että asia pysyy aihealueen sisällä taikka kirvesnatta heilahtaa deletenappulan päälle.

    Aihealueena halonteko, metsä muistelot ja kämppä huumori.

  • 6 m3

    Mehän pojalle:

    Olen aina kunnioittanut Veteraanien työtä maamme hyväksi ja tulen aina kunnioittamaan. Sen voi tehdä muutenkin kuin antamalla rahaa.
    Pinssit on kuitenkin ostettu koko perheelle.

    Harmi ettei varusmiehet enää tee ovelta ovelle Veteraani keräyksiä.
    Eipä silti ei olis yhtään veteraania antaakaan omassa suvussa.
    Kaikki taitaa olla kutsuttuna ”Viimeiselle iltahuudolle”.

    Luonnotar

    ” Harmi ettei varusmiehet enää tee ovelta ovelle Veteraani keräyksiä.
    Eipä silti ei olis yhtään veteraania antaakaan omassa suvussa.
    Kaikki taitaa olla kutsuttuna ”Viimeiselle iltahuudolle”.
    lähettäjä: 6m3 ”

    Ainakin Reserviupseerikoulun upseerioppilaat tekevät edelleen ovelta ovelle -keräystä veteraanien hyväksi 🙂
    Isäni on muuten harvenevaa joukkoa edustava sotiemme veteraani.

    Anton Chigurh

    Käyttääkö Luonnotar sitä pokaraa muuhunkin kuin egyptinparrujen taaplaamiseen?
    Jos käyttää hakkuilla, niin mihin ko työväline on sijoitettu sahauksen ajaksi?

    6 m3

    Hatunnosto Luonnottarelle. 🙂

    Harrastelija, törmäsitkö täällä savotoilla koskaan ”kiramoon”.
    Lienekö ollut käytössä Kainuussa?
    Laitetta käytetty puutavaran lastaukseen junanvaunuihin. Käsipelissä puut on kuitenkin pitävyt lempata siihen, pokaran avustamana.

    6 m3

    Olipas sykähdyttävää muistella Kainuun Maakuntalaulua.
    ”Nousee vanhat muistot pintaan, olen täällä taas,,,”
    Nuo maakuntalaulut piti aikoinaan opetella koulussa ulkoa. enää ei mene ulkomuistista kuin pätkiä”

    6 m3

    Harrastelija, kun olet pitkän linjan metsäoppinut.
    Niin törmäsitkö savotoillasi telaketjutraktorin vetämään ”puujunaan”
    Mainittiin Uitto ja savottamiesten Kuhmo kirjassa.
    Jonain talvena oli ajettu nykyisen Kostamustien varrelta, Ristijärven ja Kuhmon rajamailta pillarin vetämällä rekiletkalla puuta jonnekin Sotkamon Sapsojärven tietämille uitettavaksi eteenpäin.
    Kokeilumielellä moinen oli tehty. Ajankohta mahdollisesti 50-luvun alusta 60-luvun alkupuolelle.

    Tuntemani iäkäs pitkänlinjan metsäammatilainenkaan ei tuntenut tapausta.

    mehänpoika

    6 m3:lle:

    Veteraanien ja vihollisen jäljiltä Suomen metsät jäivät taistelupaikkojen osalta surkeaan kuntoon. Jo 30 vuoden kuluttua (1970) kotimaiset hirvimiehet miehet saivat hirvien pyyntilupia pihtaamalla monet Suomen männyn- ja koivuntaimikot näyttämään siltä, kuin tykistökeskitys olisi niissä käynyt talven aikana. Ihmeen nopeasti oli isänmaanrakkaus muutamilta hiipunut! Ei nähty enää metsää hirviltä.

    Nyt vain käydään vilpillisin keinoin sisällisotaa metsänomistajia vastaan. Yritetään perustella ja todistella, että hirvivahingot johtuvatkin metsänomistajien taimikonhoidon laiminlyönneistä. Aivankuin joku havu MMM:stä yritti aikoinaan väittää, että syyllinen hirvikolareihin olisikin autoilija itse.

    mehänpoika

    6 m3 on tahallaan ymmärtävinään väärin sanomani. Tein vähän tekstiin lisäyksiä että ei hänkään pysty enää selittelemään.

    1970-luvulla olivat aseineen aiheuttamassa hävitysjälkeä muut kuin veteraanit, hirvestäjät ymmärtämättömyydessään. Siitä touhusta on isänmaallisuus ollut hyvin kaukana. Kreikan ja Italian tie häämöttää siksi hyvin lähellä.

    suorittava porras

    Noin viisi vuosikymmentä sitten tapahtui seuraavaa. Hirvenmetsästys oli edennyt viimeseen lupapäivään ja kaikki kolme lupahirveä oli vielä kaatamatta . Metsällä oli harva joukko kylän miehiä jo osittain uskossa , että hirvet jäävät siltä vuodelta kaatamatta. Hernekeitto maanomistajille tuntui enemmän , kuin todennäköiseltä hirvisopan sijasta.

    Kello lähenteli jo kolmea iltapaäivällä , kun yhden metsästäjän eteen asteli hirvi. Mies ampui …. ja latasi .Mies totesi hirven seisovan edelleen…hän ampui …ja latasi. … Kohottaessan katseensa latausoperaation jälkeen , mies näki seisovan hirven…hän ampui..ja latasi . Enää ei etumaastossa näkynyt liikettä. Metsästäjä käveli ampumasuuntaan ja yllätys oli melkoinen . Tantereella lepäsi kolme kuollutta hirveä.

    Millainen mies olikaan ampujana , ja millainen ase hänellä oli ?
    Metsästäjä oli haavoittunut sodassa oikeaan olkapäähän osuneesta räjähtävästä luodista.Oikeaa kättä ei voinut käyttää edes tervehtimiseen . Aseena oli lippaaton kertalaukeava sotilaskivääri , jonka lukon mies avasi polvea vasten iskemällä. Ampuminen tapahtui yhdellä kädellä ja lataaminenkin kesti kotvan aikaa , olihan käytössä vain yksi käsi ja panokset kaivettava taskun uumenista. Maltilla ja sisulla metsästys kuitenkin onnistui. Tuohon aikaan saalista ei käsitelty metsässä , vaan se kuljetettiin kylälle jatkotoimia varten.

    Kertomuksen sankari oli juuri lopettanut metsästyksen liittyessäni seurueeseen 40 vuotta sitten . Hirvenmetsästyksen käskynjaolla hän kuitenkin vielä vieraili ahkerasti ja antoi asiantuntevia neuvoja hirvien päänmenoksi.

    Pinsiön vaari

    Tamperelaisen moottorisahakaupan myyjä tiesi sahoista liki kaiken, mutta tieto vanhoista menetelmistä ja työkaluista oli vähäistä. Mutta innolla kuunteli ja otti opikseen vanhoja asioita. Meitä jo ”elämänkypsiä” oli joukko kaupassa kahvittelemassa ja jutut meni vanhoihin asioihin. Kerroin tätini osallistumisesta mottitalkoisiin. Isolta tekstiilitehtaalta menivät kuorma-auton avolavalla metsänreunaan. Kolme miestä alkoi tyvisahuut ja kaatamisen. Tätini ja toinen nainen pölkytti pokasahalla. Loppu naisporukka karsi, halkoi, aisasi ja teki motit. Joku porukasta oli oikein taitava tekemään pinojen kehät. Tehtaan laitosmiehet oli laittanut työkalut hyvään terään. Ei tullut lyhyenä päivänä mottia henkilöä kohti. Mutta hommaa jatkettiin. Reilun viikon päästä oli koko firman mottiurakka valmis. Oli motti päätä päälle vuorineuvoksesta lähettilikkaan tullut tehtyä.

    Työ tehtiin niin että kukin teki mitä parhaiten osasi ja jaksoi. Tätini pelkästään pölkytti ja raskaammat sahuut ja haljonnat teki vähäinen miesjoukko. Oli siellä kuulemma muutama tuhti täti jotka pelkästään halkoi. Nuori sahamyyjä ei ollut koskaan ennen kuullutkaan mottitalkoista. Hieno asia että sota-ajan tätäkin puolta kerrotaan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 238)