Vaikuttaa siltä, että sinä olet ohjelmistoon paremmin perehtynyt kuin minä.
1. Syötän käsin. Kuviota on sen verran vähän, ettei ole tullut mieleenikään selvittää mahdollisuutta siirtää tiedot sähköisenä ohjelmaan. Mahdollista se kuitenkin on, koska jossain siitä on ollut maininta. Metsäkeskuksessa varmaan tiedetään paremmin.
2. Minulla on kaikki samassa paikassa, josta sitten kuvioittain niitä käsittelen.
Alkoi tässä itseäkin kiinnostaa, kun kasvuennusteissa näyttää olevan eroja Motin ja Melan välillä. Sitä on vaikeata ymmärtää, koska saman firman malleja ne käyttävät. Olisiko paperilla kuitenkin epätäydelliset tiedot.
Onko kuinka suuret erot? Ovatko ne kasvussa vai tilavuudessa ja millaisissa kohteissa? Jos erot ovat pienet, voi ero johtua juurikin eri lailla kattavista lähtötiedoista. Onko esm soistuminen ja kivisyys mukana.
Korvaakohan se metsaan.fi palvelu nämä mallinne? Sinnehän luvataan jopa kasvun päivitykset. Jos lisäksi hakkuut ovat ajan tasalla, tilannekuva omasta metsästä on periaatteessa aika tarkka.
Ja sitten vielä ohjelmiston koeajajille kysymys. Paljonko kasvaa motteja per ha vuodessa jos laittaa MOTTIin vaikka seuraavat tiedot: kasvupaikka OMT eli lehtomainen, puulaji kuusi, ikä 60, runkoluku vaikka 350 kpl/ha?
Jos otetaan aakkosissa ensimmäinen eli Akaa, korkeus 97 m, lämpösumma 1234, antamillasi tiedoilla Motti olettaa puuston tilavudeksi 224 m3, valtapituudeksi 25,5 m, keskiläpimitaksi 29,17 cm ja vuosikasvuksi 9,3 m3/ha.
Lähtöarvoissa olisi hyvä olla tietoja myös puuston koosta, jolloin mallinnus tarkentuisi.
Tarvitaan vielä sijainti, johon liittyy myös lämpösumma. Motti ilmoittaa sen, kun paikkakunta ja korkeus on tiedossa.
Ero on kasvussa muistaakseni n. 2 m3/ha. Erot saattaa tulla juuri lähtötiedoista, koska Melan laskelmista minulla on vain tulokset, ei kaikkia laskennan muuttujia. Onneksi kuitenkin itse olen saanut huonomman kasvun, tosin uudistamispäätös pitäisi tehdä realistisen tiedon pohjalta.
Uudistamispäätöksen tueksi voi puun kairata. Mhyltä voi lainata kasvukauden tai pyytää tilakäynnillä kairaamaan. Jos kasvua ylipäätään on näkyvissä tai 1-2 mm, voi vielä kasvattaa, ja männyllä sydänpuuosuuskin lisääntyy iän myötä. Muuten uudistamispäätöksen voi tehdä rahantarpeen ja vaihtoehtoisten sijoitusten koron avulla.
Kysymyksestä tosiaan unohtui kokeiltavien puiden koko joka olisi lpm 40 cm ja pituus 30 m. Sijainti vaikka Jyväskylä ja korkeus 100 m (tästä en tiedä oikeita lukemia).
Onkohan A. Jalkasella ja Antonilla mennyt paperit sekaisin?
Noilla lähtöarvoilla puuta löytyy Motin mukaan 876 m3. Aika hyvin 60-vuotiaaksi. Kasvuakin ennustetaan tuosta eteenpäin vielä hiukan päälle 6 m3/ha/vuosi seuraavan 20 vuoden keskiarvona. Jokin ei ihan täsmää, jos 60 vuodessa on jostain tullut tuollainen määrä puuta. Motin sanotaankin ennustavan parhaiten tavanomaisia metsiköitä.
Jyväskylän kaupungin maillahan sijaitsee pieni metsikkö johon laskettiin noin 80-vuotiaalle metsikölle tilavuudeksi yli 1000 mottia, eli vuosikasvu on ollut yli 10 mottia. Suurimpien puiden dimensiot olivat juuri nuo mainitut 40 cm ja 30 m. Tämä on nykymetodeillakin jalostetulla siemenellä ja hyvällä hoidolla yhä useamman mahdollista saavuttaa, myös lehtikuusella ja hybridihaavalla, miksei muillakin puulajeilla hyvillä kasvupaikoilla.
Malleilla kuvataan kuitenkin keskimääräisiä metsiköitä eikä huippumetsiköitä, koska mallien pitää toimia usempien tapauksessa.
Kiitos laskelmista. Kiinnosti vain tietää mitä motti ennustaisi. Mutta jos tästä jotain opiksi otettavaa jäi, yksittäisen metsänomistajan tilanne voi poiketa mallin ennusteesta, siksi maastohavainnot vaikkapa kasvusta ovat hyväksi avuksi päätöksenteossa.
Kyseisessä kuusikossahan on 650 runkoa hehtaarilla.
”Keskimääräisen 40-senttisen kuusen tilavuudeksi neljän sentin kapenevuudella Laasasenaho laski 1,957 kuutiota”.
Valtapuut ovat olleet 45-47-senttisiä, joiden pituudet 32,5 – 33 metriä.
Noin vuonna 2007, kuusi kasvukautta sitten. Lusto on vieläkin rinnankorkeudelta 2,5 millimetriä, joten keskimääräinen kasvu keskimääräisellä 33 neliömetrin vaipalla on vähintäänkin kohtuullinen.
Kyseisen kuusikon kasvun on arvioinut virallinen kasvuvastaava: ”Kyllä se toistakymmentä kuutiota kasvaa”. Tehtävässään samaa tasoa kuin myyrätuhovastaava.
Mikä tärkeintä: harvennuksen jälkiä ei ole näkyvissä.
Der Steppenwolf
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.