Keskustelut Metsänhoito Moton taksat?

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
  • Moton taksat?

    Mistä saisin taksatiedot esim. seuraaville:

    -Kuusi, rungon keskitilavuus 60l, ensiharvennus.

    -Kuusi, rungon keskitilavuus 100l, harvennus

    -Kuusi, rungon keskitilavuus 200l , harvennus.

    -Kuusi, rungon keskitilavuus 350l päätehakkuu.

    -Kuusi, rungona keskitilavuus 420l, päätehakkuu

  • Puuki

    Ko avohakkuuleimikko oli tavallista järeämpää  . Alikasvos vanhan kuusikon tapaan harvaa mutta seassa melko paljon yhden kuitupuun kalikoita.  Korjuun hinnoittelu oli varmaan sääntöjen mukainen motoyrittäjällä.  Mutta sitä koetin kertoa, että ei mene suhteessa oikein yksikkötaksat aina .  Kun on paljon isoja puita ja sitten niitä n. 10 sek. työn vaativia , niin puiden keskikoko voi jäädä suht. pieneksi , ja koska taksaa ei lasketa kuutiomäärillä painotettuna, niin korjuu tulee kalliiksi.    Tuossa kohteessa keskikoko jäi  330 l :aan .  Puuta pystyssä keskimäärin  300 m³/ha .  Lyhyt lähikuljetusmatka ym. tekijät helpot.   Ne rankapuuthan kannattaisi jättää kaikki pystyyn, niin lopputulos olisi paljon parempi.  Melkein 2000 mottia ja korjuutaksa esim. n. 2 euroa kalliimpi , se tietää miltei turhasta työstä n.  4 k€ lisäkustannusta myyjälle.  Murto-osalla siitä hinnasta ne kalikat vois korjata erikseen ja vaikka höylätä aidan seipäiksi, jos ei muuta keksi. Myhistyshän oli  ennen ainakin olevinaan mo:n puolella , liekö muuttunut suhtautuminen , kun rahan keruu tuli heillekin entistä tärkemmäksi.  Siinä olis kuulunut neuvojan neuvoa kokematonta mo:aa eikä vain €uron kiilto silmissä tehdä kauppaa oman firman piikkiin.

    A.Jalkanen

    Pystykaupassa yksikköhinta sovitaan etukäteen, jolloin moton taksa ei periaatteessa vaikuta lopputulokseen, ainoastaan katkonta. Käytännössä se vaikuttaa siihen millaisen tarjouksen pystyhinnaksi saa, joten joissain tapauksissa saattaa kannattaa taktikoida juuri kuten Puuki edellä kuvasi, eli jättää kuitupuukoon tikut hakkaamatta.

    Sen sijaan hankintakaupassa  lopputulos myyjän kannalta riippuu paljonkin moton taksasta. Tarkkana Jovain! Lisäksi hankintakaupassa on hyvä sopia etukäteen korjuun jälkien siistimisestä, muun muassa kenen kuuluu huolehtia metsätien sorastuksesta jos uria muodostuu. Leimikkokeskitys auttaa saamaan tienpitokulut ja tulot järkevään suhteeseen toistensa kanssa.

    metsä-masa

    Totta on, että tavallista järeämmän leimikon seassa olevat yhden minimi kuidun kokoiset rungot näyttävät siltä, ettei niistä tule ainestavaraa. Jos moto jättää ne hakkaamatta, eikä asiasta ole sovittu niin tehtäväksi silloin palstan hakkuu  on jäänyt kesken.

    Kyllä korjuupalvelua vetävillä tulisi olla aikaa ja kiinnostusta toimia korjuussa maanomistajan parhaaksi. Tämä ilmiö oli vallalla täällä Väli-Suomessakin vuosikymmen sitten, mutta Mhy:n hallinto teki siinä ryhtiliikkeen ja nyt korjuupalvelu tuottaa hyvää työnjälkeä.

    Perko

    Palstalla ovat  hakkuunkin ammattilaiset  niin  odottaisin  jonkun  yrityksen tarjoavan  hankintahakkuuseen tarjousta.

    Puunmyyntihinta ja korjuuhinta ovat kaksi tärkeää tekijää metsätulossa, mutta niiden läpinäkyvyys ja julkinen raportointi vaihtelevat. Puunmyyntihintaa käsitellään julkisesti, kun taas korjuuhinta saattaa olla vähemmän näkyvillä tai on peitetty. Tämä voi johtua useista syistä.

    Kilpailulainsäädäntö: Hintatietojen, kuten korjuuhintojen, julkistaminen voi aiheuttaa ongelmia kilpailun kannalta, sillä se saattaa vaikuttaa markkinoiden toimintaan. Hakkuuyhtiöt saattavat haluta pitää korjuukustannuksensa salassa, jotta kilpailutilanne ei heikkene tai sitä ei haluta, vai  yhtiön kautta kuppaus on heille yhteinen etu.

    mehtäukko

    ”Lisäksi hankintakaupassa on hyvä sopia etukäteen korjuun jälkien siistimisestä, muun muassa kenen kuuluu huolehtia metsätien sorastuksesta jos uria muodostuu.”     Kyllä se yksiselitteisesti kuuluu mo:lle. Jos mo on sen verran valveilla, että älyää kauppaa tehdessään sopia esim. että kelit huomioidaan kuljetuksessa, paine vähenee. Tällöin puutkin on oltava luovutettavissa ennen viimeisiä kelejä.

    A.Jalkanen

    Periaatteessa juuri noin kuin mehtäukko täsmensi eli hankintahakkaaja vastaa tiestöstä. Pitää kuitenkin erottaa toisistaan hankintahakkaajan vastuu omaan metsään tulevista hakkuun jäljistä siitä mitä ostajan kaukokuljetus tekee. Jos tie on yksiköity niin tiemaksuun kuuluu tienpito, ja korjuun jäljet hoitaa pääasiassa tiehoitokunta. Paitsi jos on tie selkeästi rikki, jolloin puiden ostaja osallistunee korjaukseen.

    Sitten on vielä erikseen tiekunnan ulkopuoliset pätkät joista ei kerätä tiemaksua. Esimerkiksi omassa hakkuussani tuli kulkua haittaavia pykällyksiä telakoneesta. Olisin mielellään maksanut lanauksen mutta pätkä jäi tiekunnan syksyn lanauksesta pois, kun kukaan ei muistanut lisätä sitä urakkaan.

    Lanaajat eivät mielellään palastele laskua moneen osaan, kun tulee lisätyötä. Mietin onnistuisiko vastaisuudessa jos lanaaja lähettäisi yhden laskun ja arvioisi minun pätkän osuuden laskusta jonka maksaisin suoraan tiekunnan tilille. Ei mene ihan oikein, mutta pienessä tieosakaskunnassa voisi onnistua.

    mehtäukko

    ” Pitää kuitenkin erottaa toisistaan hankintahakkaajan vastuu omaan metsään tulevista hakkuun jäljistä siitä mitä ostajan kaukokuljetus tekee..”

    Kyllä hankinkaupan tekijä vastaa metsiinsä tulevista jäljistä kuin kaukokuljetuksenkin. Jos ei toisin etukäteen sovita.

    Perko

    Puunhinnasta on kyse, mihin se hupenee jos  on ollut pystykaupassa ja samahakkaaja  yhtiön tai  myyjän kustannuksella tienvarteen tekijänä?      Ne  sorastukset ja lanaukset  myös  linkoukset uskoisin pudottavan hintaa, mutta  ei sinnepäinkään , ikiliikkujan  keksintö  on tosi lähellä!

    Perko

    Puukin  kuvaus  alussa on täyttä asiaa  johon pitäisi tutkimuksin iskeä.  Täyttä rosvousta  heiltä jotka puurtavat  omassa metsässään sitä ”hoitaen” .  Semmoiset ovat ovat pörssiyhtiöiden hyvät tavat .

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)