› Keskustelut › Metsänhoito › Moton taksat?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Moton taksat?

    Lähetetty: 15.10.2020, 20:11

    Merkitty: 

    Mistä saisin taksatiedot esim. seuraaville:

    -Kuusi, rungon keskitilavuus 60l, ensiharvennus.

    -Kuusi, rungon keskitilavuus 100l, harvennus

    -Kuusi, rungon keskitilavuus 200l , harvennus.

    -Kuusi, rungon keskitilavuus 350l päätehakkuu.

    -Kuusi, rungona keskitilavuus 420l, päätehakkuu

    Tekijä
    Jalmari Kolu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • husse 15.10.2020, 21:38

    Saat taksatiedot tekemällä kaupat korjuuyrittäjän/korjuupalvelun kanssa

    Tarkoitatko pelkkä moton taksa? Vai puunkorjuu tienvarteen, eli moto ja ajokone?

    Tuossa 60l ja 100l runkojen välissä on saturaatiopiste korjuussa ja 70-80 litraisten runkojen korjuukustannus tippuu. Homma ei ole enää taimikon kitkemistä motolla. Tällöin puunkorjuu alkaa olla kannattavaa kaikille ja metsänomistajalle jää tienvarsihinnan ja korjuun erotuksesta järkevä hinta puulle.

    Ei ole väliä onko kyseessä harvennus vai ensiharvennus. Avohakkuu sitten on edullista ja korjuu tykkää.

    Mutta työlukuina puunkorjuu tienvarteen maksaa,

    60litraset 20€/m³

    80l 15-16€/m³

    100l 14-15€/m³

    200l 11-12€/m³

    Avohakkuut, siemenpuuhakkuut ja kaistalehakkuut, jos ei ole liikaa toiveita metsänomistajalta korjuuseen, vaan saa naputella vauhdilla:

    350l 8€/m³

    +400l 5-6€/m³

    Jossakin miinustaksoilla velkainen korjuuyrittäjä saattaa tehdä halvemmallakin, mutta ei varmaan isoja heittoja suuntaan tai toiseen

    Kustannuksia sitten nostaa: Kantokäsittely lisäkustannuksena tietysti. Pitkät metsäkuljetusmatkat, raivaamaton palsta niin hidastuu jne

    Riippumaton ajattelija 15.10.2020, 22:00

    Husse on asian ytimessä. Puun myyjien kannattaisi tiedostaa tuo asia varsinkin harvennuksia myydessä, että vaikka naapuri olisi saanut harvennuskuidusta 18e motilta, niin se ei tarkoita sitä että siitä omasta raivaamattomasta keppimetsästä saisi saman. Ostomies voi olla laiska, mutta ei yleensä niin tyhmä, ettei se osaisi käyttää laskinta.

    Jalmari Kolu 16.10.2020, 05:44

    Pelkkä moton taksa oli kiinnostukseni kohteena.

    A.Jalkanen 21.10.2020, 12:18

    Tuolta hienolta Ponssen hakkuuvideolta voi katsella, mistä moton taksa koostuu. Mielenkiintoista keskustelua myös. Sen verran lisään vielä, että Janne olisi aivan hyvin voinut jättää sen ison kannon pystylahopuuksi eikä vatuloida sen kanssa.

    http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006675760.html

    Panu 21.10.2020, 12:40

    Vähän ihmettelen kun Janne aina kiroilee noita yli 3 motin puita ja niihin menevää aikaa. Tuossakin kun tulee 6 m3 yhdestä puusta niin tuskin aikaa enemmän menee kuutiota kohti kuin jotain 700 litraisia tehdessä.

    Aiemmalla videolla yllätys oli se, että 5 motin kuusi meni lähes kokonaan kuiduksi paksujen oksien takia. Ja onhan se tässäkin aika karua jos tulee raakkia liian suuresta tyviläpimitasta.

    Puuki 21.10.2020, 13:03

    Paksut oksat saattaa aiheuttaa motolle hankaluuksia. Samoin kaatosahaus , kun laippa ei yllä kunnolla.   Siinä kun perettelee edestakasin muutaman kymmenen kertaa pellonreunakuusen oksia katkoessa, niin voi tulla kuskille mieleen, että aiemminkin olisi voinut sen liian ison hierrinpuun joku kaataa.  Voi olla raudan kestävyyskin rajoilla,  jos puut on hyvin suuria ja kone vaikka keskikoisen puun käsittelyn suunniteltu.

    Tolopainen 21.10.2020, 13:32

    Jos tuo iso kuusi olisi kaadettu moottorisahalla tukiksi olisi mennyt eikä mitään raakkeja oksista olisi sahallakaan tullut. Kun oksat karsii runkoa myöden kukaan ei osaa sanoa mitään niiden  alkuperäisestä paksuudesta.

    Metsuri motokuski 21.10.2020, 14:15

    Jokaisella sahalla on maksimi läpimitta. Tuon kokoinen menee sahapuuksi harvalle sahalle. Tuohan taas on kiinni kuka leimikon on ostanut.

    A.Jalkanen 21.10.2020, 14:49

    Kommenteissa joku esitti että sorvikuuseksi – sinne varmaan menikin se tyvitukki pitkän kannon päältä.

    Jätkä 21.10.2020, 16:12

    Se on ollut monella ostajalla 36 senttiä maksimipaksuus (latvasta), mikä käy sahatukiksi. Sorvipuissakin on maksiminsa. Liian suuret on jätetty yleensä metsurin kaadettavaksi.

    Yleensä kaikki oikeat hakkuukoneurakoitsijat ovat saaneet sopimuksensa kilpailutuksen perusteella ja silloin on – Se kaikkien pitäisi käsittää – taksat aina sellaiset, jotka on kilpailutuksessa syntyneet. Niillä pitäisi mennä se kolme vuotta, jos rahkeet kestää.

    Eri juttu on villi ja vapaa urakoitsija, joka tekee aina sopimuksen jokaisesta leimikosta. Pakkohan on huomioida järeys ja se selviää hakkuukonemittauksessa. Toki joissakin harvennuskohteissa kuski saattaa nappailla pieniä runkoja jopa tarpeettomasti, mutta sillä silmällä, että saisi lipsahtamaan luokkarajasta alemmaksi.

    Aikoinaan metsurihakkuussakin vaikutti rungon keskikoko aika slkeästi taksaan. Tarkasti tilitystä varten laskenut kaveri saattoi hakata päivän vain pikkurunkoja, kun tilivälin katkos lähestyi. Pudotettiin keskijäreyttä litra – pari alle rajan, jossa taksa muuttui reippaasti. seuraavassa tilivälissä saattoi järeys ollakin parikin luokkaa korkampi, vaikka puusto oli aivan tasaisesti saman kokoista.

    Nyt kun hakkuukoneessa on tietokone, joka laskee koko ajan, on pieni peli aivan helppo järkätä. Voi olla, että palstan lopulla pari runkoa pudottaa järeyden alemmaksi.

    ”Temppu ei ole mikään – Kun sen osaa!”

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
1 2 3