Se että enskaa kannattaa yleensä koneella hakata johtuu 20m uraväleistä ja leveistä baanoista, joiden avulla hakkuukertymää saadaan kasvatettua 50%.Moottorisahalla ensiharvennuksen puumäärä jää huomattavasti pienemmäksi ja kun puut ajetaan 2,10m leveällä traktorilla 3m leveä tieura riittää ja niiden väli 30m, joka oli vanha hakkuuohje.

Tässä keskustelussa korostamme eri asioita. Ei sen kummempaa. Otsikossa puhutaan leimoista ja niitä jämerällä motolla tulee vähemmän. Minä korostan ajokoneen vaurioita ajouralla. Haamu-ura ei niitä pelasta. Päin vastoin. Samalta ajouralta ajetaan kaksinkertainen määrä puuta ja kun havutusta ei saada tarpeeksi niin toinen ja kolmas ajokerta painaa maanpinnan varsin tehokkaasti. Täällä meilläpäin se riski on kyllä pieni. koska routa-aikaa riittää ja juurikäävästä ei ole vaaraa mutta silti…

Onhan se niin että isolla koneella on omat hyvät puolet ja pikkukoneella omat hyvät puolet. Olen aika paljon tehnyt Sampon jäljiltä kakkosharvennuksia ja nehän on helppoja tehdä. Käytännössä ajouravälit ovat melko tiukat ja pääosin harvennuksen teko on helppoa ja nopeaa. Sampoa mainostetaan paljon haamu-ura koneena ja pienillä ajouralevyksillä ja sitähän se on. Mutta kun tullaan sitten toiseen harvennukseen niin ajouria levennetään ja uravälit ovat isommalle koneelle turhankin tiheässä. Sampon käyntännön työskenetelyleveys on ihan muuta kuin tuoteselosteessa annettu puomi pituus. Itse olen huomioinut että käytäntö on maksimissaan 6 -8 m puolelleen. Jos maasto on haasteellisempi niin ollaan tuolla alarajalla. Isolla koneella päästään käytännössä noin 18 m  luokaan vaikka puomin pituus onkin yli 10 m. Loput pituudet hukkuvat koneen leveyteen. Isomman koneen hyviä puolia ensiharvennuksessa on ilman muuta että osa puista voi tuoda pystyssä ajouran väliin. Itse käytän kysesitä menetelmää paljon.

Sillä ei ole paljon merkitystä jäävätkö pöllinpään leimat ”metsään päin” sillä nehän kuitenkin puidaan erikseen omiin kasoihin. Tämän vuoksi ajouran reunasta tulee aina hiukan harvempi kun poisotettaville puille pitää olla varastotilaa. Mitä useampi tavaralaji tehdään sen enemmän varastotilaa ajouran varteen tarvitaan. Kokeneet ajokonekuskit osaavat jo kasoista hahmottaa eri tavaralajit ilman leimaustakin. Tässä vastaus jätkälle joka aiemmin asiaa kyseli.

Jos ensiharvennus on hyvin tehty ja onnistunut ilman isompia puustovaurioita, niin useimmiten 2.harvennuksen ajourat voi ihan hyvin tehdä eri paikkaan kuin missä edelliset on.

Sampo on  paljon parempi eh:lle kuin avohakkuille suunniteltu iso kone. Riippuu tietysti leimikostakin mikä minnekin sopii paremmin. Joillakin alueilla on paljon ensiharvennusikäistä ja -kokoista puustoa ja muutamalle pienemmällekin koneketjulle  riittää varmasti töitä.

Harverimies olisi metsän kannalta  paras vaihtoehto eh:lla, mutta niitä ei kovin paljon ole liikenteessä.

Harverilla ajetaan puut pois harvennettavalta alueelta kovemmalle pohjalle tai metsätien viereen ilman ajouria monissa paikoissa ja vasta kakkosharvennuksessa avataan ajourat, kun voidaan korjata niillä kasvavat puut tukkina. Isolla koneella tehtynä ajourat hakataan kuituna enskassa, eikä ne sen jälkeen tuota puuta koko kiertoaikana. Metsänomistajille myydään huonoa diiliä, kun sopivia koneita ei ole.

Oli esimerkkivideossa harveri ollut jo yhdeksän vuotta omistajalla ja ajossa toinen kone, ei ollut nälkään kuollut. Yhtiöt haluavat ostaa hakkuuoikeuksia ja tehdä korjuun mielensä mukaan, ei tuollaista konetta hyväksytä yhtiön rengiksi. Se on suljettu puunkorjuun ulkopuolelle. Puut pitää myydä hankintana, jotka tuolla on korjattu, ei pääse lihapatojen ääreen tuolla urakoiva.

Harveri on ensiharvennuksessa lähes yhtä tehokas kuin motokin ja jälki huomattavasti parempi ja metsä jää paljon tuottavampaan kuntoon kuin isomman koneen jäljiltä.