Kuinka paljon parempaan tulokseen olet Jovain päässyt kauppatavallasi? Olet järjestänyt ensin tarjouskilpailun pystykaupalla, jotta olet saanut vertailuhinnan?

Jovain: Eikä oleellista ole se, saanko sen korjuun samalla hinnalla, vaan se, että saan sen korjuun.

Korjuukustannus saattaa siis olla Jovainille korkeampi kuin sopimuskumppaneille, mutta se ei haittaa, koska periaate on tärkein.

Ei ole periaatteesta vaan tavasta toimia. Menee lähinnä Tolopaisen tapaan? Eihän Tolopainen edes tiedä mistä se alvi tulee? Siitä vaan pistämään paremmaksi. En harrasta kustannuslaskentaa, vaan menee mututuntumalla, joka on riittävä tapa käydä puukauppaa.

Koplaan pystykaupan, jossa noudatetaan ns. oligopolista kustannushinnoittelua (ks. Wikipedia tai LV:n väitöstutkimus). Pystykauppa, jossa näin menetellään, on volyymiltaan n. 80 % ja on menettelytapa, joka sulkee metsänomistajan korjuun ulkopuolelle.

Itse en tästä lähde, vaan koplaan pystykaupan ja otan korjuun kustannukset laskulle. Olkoon sitten vaikka hankintakauppaa. Miten tähän sitten suhtautuu, onhan korjuun kustannukset kauppatapojen väliset vastinparit. Pystykaupassa peritään ja hankintakaupassa maksetaan. Oligopolinen tarkoittaa tämän hetken puukaupassa hankintakaupan tappioksi, mutta ei sitä ole (niin väitän) pystykaupan koplaamisen jälkeen.

No mikä tässä sitten on se ongelma ? Jovain on saanut ostaa korjuun ihan niin kuin on halunnut ja saanut kovasti kaipaamansa kuitin sekä alv palautuksen. Turhaa kirjoiteltu vuosia ja jankutettu ongelmasta jota ei edes ole.

Visakallo: Minulla ei ole antaa vertailevia laskelmia korjuun menettelytapojen paremmuudesta.

Ongelma on ollut ja on edelleen olemassa ja menee koko ajan huonompaan suuntaan. Pahoin pelkään, että metsänomistajien markkinaosuus on edelleen pienenemässä. Olisi kiintoisaa saada uutta tutkimustietoa tämän hetken tilanteesta. Tottahan myös tilastot siitä kertovat.

Ongelma ei ole yhden metsänomistajan toimista, johon täällä viitataan, vaan ongelma on isosta rahasta, isännättömästä rahasta, sen käytöstä ja sen markkinaosuudesta. Jo 10 % osuus lisää nykyiseen (n.20%), tai 20 % tai puolet markkinaosuudesta, tarkoittaisi dramaattista muutosta metsätalouden hyväksi.

Tai jos vaikka nykyinen metsänomistajien n. 20 % markkinaosuus säilyy, tarkoittaisi se pystyn n. 80 % markkinaosuudesta vähennysoikeutena satoja miljoonia euroja sekin, joka nykyisessä pystykaupan järjestelmässä metsänomistajilta jää saamatta.