Hakatun leimikon kaikkien puulajien yhteinen rungon järeys määrittää yrittäjän tilityksen perusteen, esim. harvennus 145 dm3, + mahdolliset lisät. PRD- tiedosto suuri kokonaisuus, myyjälle tarkoitetut mittiksen lisätulosteet hoituu puunostajan kautta, kunhan niitä on kaikilta ostajilta saatavilla, motolta niitä tuskin on satavissa virallisesti !
( Erikoispuiden runkomäärät kirjautuu pääpuutavaralajin runkolukuun, mät +mpt +mpa … = ), sama myös kuusella )
Onkohan semmoinen hinnoittelumalli vielä käytössä millään firmalla,jossa tarkka kuutiohinta määriteltiin hakkuun jälkeen poistettujen runkojen keskijäreyden mukaan?Eli kauppakirjaan joku perushinta,jota sitten korjatiin suuntaan tai toiseen.Käytettiin kai pääasiassa ensiharvennuksilla ja kuitupuulla.
Kyllähän se oikeuden mukaisempi tekijälle on puukin esimerkissä maksaa 312l keskijäreyden mukaan. Pieniä runkoja on kappalemääräisesti kuitenkin melkein yhtä paljon kuin isoja.
Tutkiiko joku aikuisten oikeasti motolistoja ja mitä salaisuuksia niistä irtoaa, kun MTK:kin niitä erityisesti on halunnut. En usko että yhtiöillä on varaa alkaa väärentää niistä mittaustodistuksia järjestelmällisesti, kun tuota työtä vielä tehdään kuukausipalkalla ja seurauksena on työpaikan menetys ilman taloudellista hyötyä.
Hyvä kysymys. Jos /kun leimikon puita ei ole etukäteen yksilöllisesti kuvattu/laadutettu, mittalistojen taivastelu jälkiviisaina on jo pöljyyttä. Samoin epäily mittalistojen manipuloinnista.
Ei ole ollut mitään epäilyä manipuloinnista ainakaan itselläni. Mietin vain että aritmeettinen keskiarvo kpl:n mukaan ei ota huomioon miten vaikuttaa esim. pienten koivujen nopeampi käsittelyaika. 2 sahausta ja yksi kuitu ; ~saman verran aikaa kuluu , kun tehdään 4-5 pikkupuuta tai yksi iso tukkipuu. Mutta ei sillä taksaankaan ole kovin paljon vaikutusta onko puiden keskikoko +300 vai n. 500 l.
Tulevaisuudessa kaikki tukkipuut ”läpivalaistaan” ennen sahausta ja kantohinta selviää vasta sen mukaan miten laadukasta tukkipuu on.
Onhan se ihan selvä että jos urakkahinta on keskikoon /kuutioiden mukaan niin mitä pienempi puu sitä enemmän joutuu kuutioon puuta tekemään. Ensiharvennuksella päivässä tekee 60 -80 mottia ja aukkoa 350 mottia. Se on sitten neuvottelukysymys mikä on se porrastus jossa kuutiohinta muuttuu.
Urakkahintana varmaan ihan oikein menee. Mutta esim. tuntitaksalla tehtäessä yksikköhinta muuttuisi vähän vs urakkahinta puiden keskikoon mukaan. Jos mo maksaa itse hakkuun, niin silloin tukkipuumetsän yhden kuidun alikasvokset kannattaisi useimmiten raivata maahan ennen hakkuuta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.