Rautalangasta…

Pystykaupassa hakkuu ei ole pakollista mutta maksu on.

Makasiini 6/2014 sivu 42 sanoo seuraavaa: ”Tutkimuksissa ei ole havaittu, että tiheä kuusialiskasvos kylmentäisi kasvupaikkaa.”
Minä en usko tähän. Tapio taskukirjakin sanoo, että kuusialiskasvos pitää maan jäässä pitempään keväällä. Eikö auringon säteet, jotka osuvat maahan lämmitä sitä maatuvaa pintakerrosta? Menen kyllä ensikesänä infrapunalämpömittarin kanssa tekemään omia tutkimuksia.

#”Suorittava ei näköjään suostu ymmärtämään sitä tosiseikkaa että metsänomistaja on vastuussa raivaamattomuudesta vain jos kauppakirjassa on merkintä ”myyjä raivaa”.

Jos ostomies ostaa pöheikön ja merkitsee kauppakirjaan ”ei raivaustarvetta”, niin silloin vastuu on siirtynyt ostajalle. Onko tämä niin vaikeaa ymmärtää. ”#

Ymmärrän tämän varsin hyvin , mutta edellä mainittu ei kuitenkaan edellytä sitä , että kuljettaja olisi velvollinen poikkeamaan yhtiön ja puutavaraa korjaavan yrityksen välisestä sopimuksesta .

Jos siinä lukee , että raivaamattomia työmaita ei tehdä , niin niitä ei sitten tehdä . Kun epäselvä tapaus tulee eteen , kuljettaja kysyy ensimmäiseksi neuvoa työnantajaltaan sekä tarvittaessa korjuuesimieheltän . Nämä viimekädessä päättävät , miten toimitaan.
Näissä aluskasvostapauksissa omalla kohdallani on poikkeuksetta
kehotettu siirtymään uudelle kohteelle . Siirtoauto on parhaimmillaan ollut alle puolessa tunnissa paikalla ja uusi työohjelma sähköpostina koneella jo tuota ennen.

Muistutan vielä varmuuden vuoksi , että metsänomistajalla ei ole suoraa työnjohto-oikeutta korjuukoneen kuljettajaan nähden . Toiveet ja mahdolliset poikkeukset hakkuuohjelman työohjeisiin on hoidettava joko puutavarayhtiön korjuuesimiehen tai varsinaisen korjuuyrittäjän kautta.

PS. Koneenkuljettaja ei myöskään liene vastuussa siitä , että puukauppasopimuksen raivausta koskevassa osiossa ”täppä”
on väärässä ruudussa. Tämä on niitä asioita , jotka kaupan osapuolten on huolehdittava oikealle tolalle . Jos niin ei menetellä , on kyseessä petos kolmatta osapuolta eli korjuuyritystä kohtaan.

PPS. Aloituksen videossa esiintyy rautainen ammattilainen . Tämän voi todeta , kun käy katsomassa hänen työskentelyään
videokohteilla , joissa olosuhteet ovat kelvolliset.

Vielä vähän noista sopimuksista…
Yrittäjät ovat vuosia vaatineet tekotaksoihin korotusta kehnonevien työolosuhteiden johdosta . Teollisuus on sitkeästi vastustanut asiaa.
Raivaamattomuudesta ei haluta ottaa kuluriskiä yhtiön taloudelle .

Neuvottelupöydässä on tarjottu yrittäjille erilaisia vaihtoehtoja- metsäyhtiöstä riippuen- korjuukustannusten pitämiseksi ennallaan.
Yksi yhtiö maksaa työvaikeuslisät tunti -ja siirtokorvauksina , mikä lopulta tarkoittaa sitä , että aiheutuneet kulut jakautuvat möhemmin puukauppoja tekevien kesken . Näissä tapauksissa metsiensä korjuukunnosta huolehtineet maksavat myös ”mustien lampaiden”
aiheuttamat normaalia suuremmat korjuukustannukset . Kantohnnat alenevat yleisesti kustannusten verran.

Toinen yhtiö toimii siten , että pyrkii välttämään ostamasta huonoja kohteita . Jos tällainen on kuitenkin työohjelmaan eksynyt , voi korjuuyrittäjä harkintansa mukaan joko tehdä tai olla tekemättä kyseistä työmaata . Urakkasopimuksesta löytyy maininta edellä mainitusta mahdollisuudesta . Korjuutoiminnasta piiritasolla vastaava toimihenkilö on lisäksi palavereissa ilmoittanut , että esim. talvisaikaan ei aikataulullisista syistä ole viisasta kajota edes puutteellisesti ravattuihin kohteisiin .

Tämä vain täydennyksenä kommenttiin , jossa kehotettiin viemään raivausasiat yhtiön ja yrittäjän välisiin neuvotteluihin . Asiat on neuvoteltu ja sovittu .
Pirtin pöydän ääresä isännän ja ostomiehen kesken tapahtuneden neuvottelujen sisältö ja niistä aiheutuneet toimenpiteet ovat kuitenkin videon tapauksessa jääneet vähän vailinaisiksi .
Toki oikeaoppinen ennakkoraivaus pitää tehdä vähintään vuosi ennen hakkuuta . Tuolloin kauppaa ei välttämättä ole edes tehty , joten toimenpide on myyjän vastuulla. Monilta murheita vältytään , kun raivaukset tehdään ajallaan.

Suorittavan kannattaisi harkita alan vaihtoa, jos ei kerran homma onnistu. Turha täällä on itkiä syyttömälle osapuolelle, eli metsänomistajalle. Yhden kerran on minun metsissä motomies vaatinut ennakkoraivausta, silloinki kulin raivaussahan kanssa moton edellä ja raivattavaksi vaadittiin ainoastaan kaadettavien puiden ympäriltä pienet koivurisut.