Keskustelut Tekniikka MOTO

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
  • MOTO

    Moro!Miten tuo motohomma ,että oppiiko nopeaa vai viekö aikaa?Paljon kyl panostan ja kulen metsässä ,mutta välill tuntuu että oppiiko sitä ikinä…Miten työelämässä moton gps:t , näyttävätkö kuinka tarkasti ,kun opettajat sanoivat ,et nykyää ei juurikaan nauhoiteta enää leimikkoja?Luo paineita!Ajan kans kait…?

  • mehtäukko

    Varmaankin niinkin.
    Se urpaani ”asiantuntija” vain kuittaa palkkansa yhteisestä kakusta
    vuodesta toiseen,vaikka ”tuottavuudesta” ei ole hajuakaan.
    Rehellinen vastapeluri taiteilee tietotaitonsa varassa yksin.Apujahan saa usein maksua vastaan, mutta vastaat kuittauksellasi kaikesta.
    No joo.” Kuka leikkiin ryhtyy…”

    raivuri

    Ainakin traktorimoton mekaanisen käytön oppi hyvin nopeasti. Toki konepohjaa maatalouden puolelta runsaasti oli. Suurempi opettelu sen sijaan on ajourien suunnittelussa ja varsinkin tiheikköjen harventamisessa riittävän harvaksi. Se lienee kuitenkin metsänomistaj atauti…

    Rane

    Niin,nykyajan tietokonepeli-nuoriso kyllä oppii nappulatekniikan.
    Tuossa puolessa vuodessa näkee itse viihtyykö koneen kopissa ja metsässä.
    Ja jos kelvollista jälkeä ei ala ilmaantua niin Rane epäilee että urakoitsijankin kärsivällisyys kerkiää tuossa ajassa loppua.

    mehtäukko

    Metsäkonekoulun pääsykriteerit / ikä / ammatinvalintapäätös ovat jo kauan olleet nurin kurin.
    Koulutus on kallista.Valtio maksaa pääluvuvun mukaan rahat kouluille,jotka kilvan täyttävät paikat vaikka minkälaisilla uunoilla ja housunkuluttajilla.Aineksesta varmaan yli puolet kunhan vain hakevat
    ilmaiseen monivuotiseen ylöspitoon leikkimään koneilla.
    Nämä sitten häiriköivät parhaansa mukaan yrittelijäitä oikesti alalle aikovia.
    Kunnollisten seulontojen lisäksi ikäraja tulisi olla 20v. jos ei ole ollut todellista harrasteneisuutta metsäpuolella.
    Kun oman pojan ”koulutin” oppisopimuksella, motivaation omaavasta nuoresta tuli kerralla itsenäinen ammattikuski.

    Metsuri motokuski

    Silloin kun itse opiskelin alalle niin alallle jäävien prosentti oli 20. Kaikki kuitenkin valmistui ennemmin tai myöhemmin mutta 80 % ei jäänyt alalle.

    Metsäalalla on paljon sellaista jotka karsivat halukkaita. Ehkä suurin syy on epätasainen työllisyys. Parikin kuukautta pakkolomaa vuodessa tekee melkoisen loven vuosiansioihin. Käytännössä se rajoittaa mm omistusasunnon hankintaa. Toisekseen kun on töitä niin kellosta loppuvat tunnit. Kiire on jatkuva ja yleenä ylityö ja viikonloppu korvauksia ei makseta tes:stä huolimatta. Se ei ole pelkästään yrittäjästä kiinni vaan nykyinen taksapolitiikka ajaa marginaalit niin tiukalle että yksikertaisesti varaa ei ole maksaa.

    En ihmettele että säännöllinen ansio ja säännöllinen työaika houkuttaa aika montaa alla olijaa. Se hyvä puoli on että alalla olleille on hyvin kysyntää eri toimialan tehtävissä.

    Jätkä

    Monessa konekoulussa oppilaat opetetaan nappula – ja viputaitoihin, mutta tärkein, eli työn jälki jää toisarvoiseksi.
    Meillä on ollut käytäntö, että osa oppilaista hakkaa moottorisahalla nuoren metsän harvennusta ja myös nimenomaan mäntytukkeja.
    Sitten kun tulee ajovuoro, valvotaan jälkeä ja jos siinä tyrii, eli vaikkapa valitsee vääriä runkoja, tulee moottorisahavuoro heti.
    Sama on väärässä katkonnassa: Jos tulee raakkitukki, taikka tukkia menee kuituun, niin Husku käteen ja siemenpuita kumoon.
    Hakkuun jälki on se, mikä konekuskista jää puun myyjän mieleen.

    wanhajätkä

    terve. Mulla on vanha metsuritausta. Olin yli yli 20 vuotta muulla alalla yrittäjänä ja metsään jäi hoitorästejä vähän pirusti. Ennää ei sitte husku pysykkään käsissä ku pumppu prakas.
    Ostin keväällä vanhan 1270 timperin ja siinä tuli mukana LAO:ta harjottelija. Pätlällä oli muutaman kuukauven kokemus sillä koneella ja siinä sitä jonkuaikaa istuttiin peräkkäin hytissä, vuoron perrään puikoissa. Molemmat oppi koko ajan toisiltaan. Mulla oli vanha metsurin silimä mihin ensharvennuksilla pyritään ja pojalla kone liikku paremmin. Mutta kaunista jäläkee saatiin aikuseksi.
    Vaikeinta mulle on koneen säätäminen ja sen sielunelämä. Kaikenmoisia vempeleitä oon ajellu ettei se koneen käsittely niin vaikeeta oo mutta mutta hijashan minä vielä oon. Muttaku joutilaan ajalla ei oo hintaa ni on vara värkätä. Nyt alotan taas savottaa….näppi satahehtaaria ensharvennusta. Katotaampa sitte miten se homma sujuu ku ne on puitu. Oman tontin rajan yli en lähe enkä tuu tituleeraamaan itteeni motokuskiksi
    Eihän siinä enimmäkseen kuijun teossa tartte heti sitä konneen sielunelämää nii osatakkaa ku hankintakaupat mennee aina tehasmittaan…mutta opettelen senki pikkuhilijaa, perhana!
    Kyllä mie nautin siellä kopissa kevväällä metrin hangessa ku se puu surahteli kouran silimästä ja mietin mitä se oli huskun kans sillon kahalata…..että oon mie pirun noppee ja hyvä. Lupasivat taas koululta pojan ni reenataan taas yhessä ilman paineita kumpiki. Kyllä siinä jäläkiä syntyy.

    Jätkä pätkät

    Meillä on jo useamman vuoden ollut hakkuukoneita pari kpl ja niiden jatkeeksi ajokoneita. Tiukan paikan tullessa on vuokrattu lisääå ketjuja tarpeen mukaan. Lisäksi on simulattori, johon on ajo – ja hakkuuohjelmat.
    En ole niihin sekaantunut, koska mielestäni minunkaan ei tarvitse kaikkea osata. Ajokoneella olen tosin vuosien saatossa ajellut.
    Mielestäni vanhempi – taitava metsuri opettaa uusille konemiehille sen, miten tehdään hyvä metsä ja hän tekee sen taidolla ja sydämellä – jos tahtoo.

    MIISU4F

    Tekniikan varmasti oppiikin! VAAN: Ilman koulutusta on ehkä hankala hahmottaa hakkuun ulkopuolelle jätettäviä kohtia, esim säästöpuuryhmiä. Varsinkaan, jos niitä ei ole nauhoitettu. Kartalla toki pitäisi näkyä mutta jos suunnittelija ei ole ehtinyt merkata ja sellainen pitäisi jättää. Mihinkäs jätät, jos *nuoruuden innossa* annat palaa, etkä erota missä on oivallisin kohta jättää säästöpuu/ryhmä.

    Myös sertifikaattien laatu- ja ympäristövaatimukset tulee tuntea. Lakikohteet.
    Vesiensuojelusta, ympäristö ym asioista myös olisi hyvä antaa näytöt.

    Metsäkoulussa korvat auki, kun niitä opetetaan- ei ole turhaa viherpiiperrystä ne asiat vaan ammattilaiselle tärkeät opit nekin!! Koita saada suoritetuksi Luonnonhoitotutkinto. Metsäkoulun yhteydessä se helpoiten onnistuu.

    No, tsemppiä silti ja osaavista konekuskeista onkin pulaa.

    Jätkä pätkät

    Myös koneen huolto ja pikkukorjaukset on syytä opetella, esim letkujen vaihdot rakenteiden toiminta on syytä osata.
    Metsäkonekoulu on hyvä perustiedon hankkimisessa. Toki pitäisi tehdä muutama vuosi hakkuutöitä moottorisahan kanssa. Harvennuksen teko on taitolaji, samoin tukkien apteeraus, johon saattaa kaatua lupaavakin aloitus.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)