› Keskustelut › Metsänhoito › MOT: Metsähakkuita miljardilaskun uhalla

  • Tämä aihe sisältää 258 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 258)
1 2 3 … 24 25 26

  • MOT: Metsähakkuita miljardilaskun uhalla

    Lähetetty: 27.10.2019, 20:45

    Merkitty: 

    Tämmöinen ohjelma näyttää olevan tulossa huomenna

    Suomi näyttää pelaavan uhkarohkeaa peliä metsillään. Hakkuita halutaan lisätä samaan aikaan, kun metsien hiilinielua pitäisi kasvattaa EU:ssa. Uusien sellutehtaiden vaatimista hakkuumääristä voi seurata miljaridilasku.

     

     

    Tekijä
    Aimo Jortikka
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 5.11.2019, 19:45

    Table 1:  Suomen vertailutasoehdotus. 2021–25

    Living biomass (CO2)    -25,95 milj.tn/v —  Metsien vuosikasvu pitää hakea yhtälöstä  0,9*X –  83 milj.tn /v *0,9 =25,95 milj.tn/v eli

    Metsien vuosikasvu   X= (83*0,9/ +25,95)/0,9= n. 112 milj.m3/v? Laittaisin kysymysmerkin perään.

    Tai jos käyttää muuntokerrointa 0,8, niin kasvu olisi n. 115 milj.m3/v

    ”Mineral soil, including deadwood and litter (CO2)”   hiilinielua   -6,49 milj.tn/v

    Tämä nielu maaperän lisäksi  taitaa sitten sisältää myös niitä kantoja, juuria ja karitetta ”Litter”. Miten tuo ”deadwood” pitäisi ymmärtää?

    Kuivatuista (ojitetuista soista) maapohjista on vai typpioksiduuli (N2O) – ja metaanipäästöjä (NH4) ei hiilidioksidipäästöjä.

    Kurki 6.11.2019, 19:39

    Luken vertailutasolaskema vaikuttaa numerojen valossa ja rakenteeltaan yksinkertaiselta. Metsien runkopuun kasvusta vähennetään hakkuut teollisuuudelle + polttopuu + energiapuu. Yllätys on, että noista hakkuun jaokkeista (kannot, juuret, oksat yms.) on saatu nielua noinkin paljon kuin -6,49 milj.tn/v ja orgaanisen maanpinnan CO2-päästöt ovat noinkin pienet kuin 1,71 milj.tn/v. Kivennäismaapohjan (soil) osuus hiilinielussa jää vähän epäselväksi, jos sitten ei maanmuokkausen paljastamalle kivennäismaalle ole laskettu hiilisidontaa.

    Jaokkeiden (-6,49/ CO2) hiilinielusta jää arvattavaksi onko se vain vuosittain arviotu osuus, joka jää maahan hiilivarastoksi ja kumuloituu, vai tuleeko se nykyisten hakkuiden ja aiemmin tehtyjen erotuksesta, kun nyt hakataan enemmän kuin 30 vuotta sitten.

     

    A.Jalkanen 6.11.2019, 21:38

    Vertailutasolaskelma voi vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ole. Siinä on ihan tekemistä, kun malleihin (muun muassa MELA-metsäsimulaattori) pitää saada sisään oikeat Suomen metsiä kuvaavat aineistot ja niistä ulos järkevät tulokset, jotka kelpaavat EU:lle.

    Lisäksi menneen metsänkäsittelyn 2001-2009 raahaaminen mukana laskelmissa teettää kaikille ylimääräistä työtä. Miksi ei vain olisi ennustettu metsien käyttö tulevalle jaksolle ja otettu siitä sopiva tarjous hiilinieluksi?

    Lisää tietoa: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/

    Kurki 6.11.2019, 22:35

    Poltetun puun osuus hakkuutasossa 83milj.m3 lienee jotain 10 milj.m3. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin Norjan fossiilisen oljyn käyttäminen Suomessa, joka lasketaan Suomen päästöiksi kuten tehdään Suomessa poltettu puukin, mutta on uusiutuvaa. Siitä pitää saada hyvitystä.

    Vertailutasolaskennassa laittaisin siitä ainakin puolet 5 milj.m3  nielun puolelle kertoimella 1,0, kun on etupäässä raskaampaa koivua.

    Eli Suomen vertailutasoksi laskisin 34,77+ 5= n. 40 milj.tn/v.

    Kun kirjoittaa linkin eteen jotain vaikka linkki,  niin linkkirivi näkyy normaalin kirjoituksen kokoisena.

     

    A.Jalkanen 7.11.2019, 08:36

    Polttopuu pitää raportointiohjeiden mukaan huomioida maankäytön puolella eikä energiasektorilla.

    Puuki 7.11.2019, 08:51

    Nyt vähenevistä hakkuumääristä ei ole mitään hyötyä vv.-21-25 ajan hiilinielun laskentaan, kun se vertailu tehdään 2001-09 ajan tot. hakkuiden perusteella saatuun tasoon. Hiilinielua voi kasvattaa metsittämällä lisää puuttomia alueita.  Jos hakkuut jää alle vertailutason , niin siitä ei saa laskea hyödyksi kuin osan.

    Esim. 30 cm lpm männyssä kannon, juurien, latvuksen ja oksien  biomassa on melkein sama kuin runkopuun. Kuusella se on jopa vähän suurempi. Kanto ja paksujuuret voi säilyä maaperässä ainakin 40 vuotta. Kannon ja juurten osuus männyn koko massasta on n. 31 % . Kyllä niistä kertyy hiilivarastoakin pitkäksi aikaa ja kasvupaikan uusi puustokin ehtii kerätä lisää hiiltä pitkän tovin ennen kuin kannot on lahonneet.

    A.Jalkanen 7.11.2019, 09:15

    Puuki. Ei ihan noinkaan. Vertailukaudelta otetaan vain metsänkäsittely, ei kasvua. Nyt vähenevät hakkuumäärät lisäävät lyhyellä tähtäimellä meillä hiilinielua, jota sitten verrataan teoreettiseen vertailulukuun, eli hakkuusäästöistä on oikeasti hyötyä. Säästöt muuttavat samaan aikaan molempia, siis sekä lisäävät kasvavan puustopääoman kasvua että vähentävät hakkuupoistumaa, jotka ovat hiilinielun laskentakomponentit. Se on totta, että jos hiilinielu ylittää vertailutason, vain osa ylityksestä saadaan käyttää muiden sektorien päästövähennystavoitteen kattamiseen.

    Vielä kerran pojat: Luken hiilitaselaskenta on dynaaminen, eli maan hiilimalli jättää vuosittain osan karikkeista ja hakkuutähteistä maan lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen hiilivarastoon. Yritän saada Lukesta vastauksen siihen kuinka suuren osan.

    Kurki 7.11.2019, 09:20

    AJ: Polttopuu pitää raportointiohjeiden mukaan huomioida maankäytön puolella eikä energiasektorilla.

    Kait se tässä vertailulaskelmassa on hakkuissa 83 milj.m3.

    Planter 7.11.2019, 09:49

    Polttopuun huomiointi löytyy linkin dokumentin liitetaulukoista, viimeisiltä sivuilta:

    https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf

    Jos eivät pojat ymmärrä mitä lasketaan, niin eivät tytötkään. Jos uskotaan MOT ohjelmassa esiintynyttä Hannah Mowatia, niin sellaista asiantuntijaa maailmasta ei löydykään, joka ymmärtäisi miten lasketaan. Itse olisi niin pirullinen, että lisäselvityspyyntöihin reagoisin tekemällä laskemat aina vaan entistä monimutkaisemmaksi. Ehkä lopulta kävisi kuten käyrän kurkun direktiiville.

    Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, FERN
    ”Suomi on pahimpia syyllisiä siinä, että sen tapa laskea vertailutaso on vaikeimpia ymmärtää. LULUCF:n huippuasiantuntijat ympäri maailmaa eivät käsitä, miten Suomi on päätynyt näihin lukuihin. Koska haluamme uskoa parasta, toivomme, että Suomi tekee parhaansa ja noudattaa sääntöjä, mutta meillä ei ole tarpeeksi tietoa että voisimme sanoa niin.”

    Kurki 7.11.2019, 21:14

    Linkki: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf

    Kopsaan tähän linkin taulukon 3 ensimmäisen pystyrivin:

    Hiilivaraston muutokset ja KHK-päästöt   2011-2015

    – Puuston biomassa(CO2)                      -36,83 milj.tn/v   vastaa hakkuusäästöä kertoimella 0,9= 41 milj.m3/v

    – Kangasmaat, kuollut puu ja karike        -8,41

    – Orgaaniset maat, kuollut puu ja karike   +5,19

    – Puusto ja maa yhteensä                         -40, 05 milj.tn/v

    -Ojituksen päästöt (N2O)                         +1,92

    -Ojituksen päästöt (CH4)                         +0,92

    -Kulotus (CO2,CH4,N2O)                        +0,0013

    – Typpilannoitus(N2O)                           +0,0124

    Puutuotteet (CO2)                                    -3,76

    ————————————————————————————————–

    Metsien hiilinielu ilman puutuotteita       -37,20 milj.tn/v

    ————————————————————————————————–

    Metsien hiilinielu puutuotteiden kanssa  -40,95 milj.tn/v

    —————————————————————————————————

    Kysyn miten tuo puuston biomassa (CO2) 36,83 milj.tn/v on laskettu?

    Oletetaan että kasvu olisi 115 milj.m3/v ja siitä vähennys 74 milj.m3/v antaa n. 36,83 milj.tn CO2 sidontaa.

    Kysymykseni on sisältääkö tuo poistumavähennys 74 milj.m3 mitä?

    Onko mukana kaikki polttoon menevä puu myös?

     

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 258)
1 2 3 … 24 25 26