Tuolloin 2000-luvulla ay-liike melkein tuhosi Suomen metsäteollisuuden kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla. Samaan aikaan Dollari metsätuotteiden laskutusvaluutta heikkeni euroon nähden 2000-luvun alusta 0,85:stä 1,6:een vuosikymmenen lopulla eli lähes puolitti metsäteollisuuden tulot. Se olisi tarkoittanut omalla markalla 50% devalvaatiota. Samaan aikaan ay-liike repi palkankotuksia 5% vuosivauhtia huipentuen vuonna 2008 lähes 10% tasolle. Metsäteollisuus yritti pysäyttää palkkakustannusten nousua vuonna 2005 työsululla, mutta hävisi sen. Sen jälkeen Suomen puunjalostuksesta hävisi 20 000 teollista typaikkaa. Kiitos ay-liikkeen. Olisiko tuontipuu ollut 2000-luvulla halvempaa kuin kotimainen ja siksi juuri tuolloin puun tuonti oli hupussaan. Venäjän raakapuutullithan tulivat vasta 2000-lopulla.

Olen kyllä  sillä kannalla, että millään laskelmilla ei pystytä osoittamaan, että 40% hakkuiden lisäyksellä vertailutasoon nähden hiilinielu ei lähtisi laskuun.

Pitkäikäisten puutuotteiden osuus on niin pieni, että suurikaan lisäys ei näy oikein missään.

Rakentamiseen käytettyjen puutuotteiden käyttö on 20:n viimeisen vuoden keskiarvona 3,55 milj. m3. Jos pystyttäisiin lisäämään puutuotteiden osuutta rakentamisessa 10%, se olisi jo kova juttu ja vaikutus 0,35 milj. m3 vuodessa. Se ei hiilinielulaskelmaa paljon korjaa.

Tuossa aiemmin pohdin, että Suomessa käytetty Venäjän tuontipuu olisi pitänyt lisätä Suomen vertailutasoon.

Miten lie Saksan kaasun laita. Se tulee yhtälailla Venäjältä Saksaan, nordstream putkea pitkin. Menevätkö Saksan polttaman Venäläisen kaasun päästöt Venäjän piikkiin?

Kyllä polttoaineiden päästöt jyvitetään niiden käyttömaalle , yo. tapauksessa Saksalle.

Tämä hiilinielukeskustelu on Suomessa ylikorostunut. Tätä asiaa, jos mitä pitäisi ajatella globaalisti. Maailman metsien hiilinielu on lähellä nollaa. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että satelliittitutkimusten mukaan metsät eivät ole juurikaan vähentyneet. Lähinnä sitä on tapahtunut Itä-Afrikassa ja Brasiliassa. Hämmästyttävintä on se, että metsäala on jopa lisääntynyt väkirikkaassa Intiassa ja Kiinassa. Saharan eteläreuna (Sahel) on myös vihertynyt 1970-luvulta lähtien.

Tämän ketjun otsikko kertoo miksi hiilinielusta juuri nyt keskustellaan. Planter on oikeassa ja tähän MOT-ohjelmakin kiinnitti huomiota: voiko yhtälö toteutua, jos tehdään yli 80 miljoonan motin hakkuut ja samanaikaisesti halutaan yli 30 miljoonan hiilinielu. Jälkeenpäin nähdään voiko, mutta tietyillä reunaehdoilla vastaus on kyllä. Lähinnä siis se, että ei ahnehdita lisäämään hakkuita ennen kuin metsän kasvu sallii sen.

Tuontipuuasia on kyllä mielenkiintoinen spekuloida. Asetus antaa maille suuren vapauden tehdä itseään miellyttävät laskelmat, mutta pelkäänpä että tuontipuun käyttö ei kuulu repertuaariin, vaan homma pitää pelata hakkuiden intensiteetillä, metsien ikärakenteella, korkotasoilla ja muilla vippaskonsteilla.

Jatkoa edelliseen. Ilmastopaneelin vaikealukuisessa vertailutasojutussa Taulukko 5 ja kuva 7 kertovat Ruotsin tilanteesta. Heidän esittämänsä vertailutaso on huomattavasti pienempi kuin toteutunut hiilinielu 1990-luvulla. Gudrun-myrskykin näytti notkauttavan sitä vain yhtenä vuonna (kuva 7). Toinen havainto liittyy taulukkoon 5, jossa näkyy että Ruotsissa huomattava osa kasvusta tulee suojelualueilta. Ne eivät siis ole ränsistyneet ja lopettaneet kasvuaan vaan toimivat edelleen hiilinieluina.

Olisi hyödyllistä nähdä Suomen metsistä vastaava taulukko – olisiko sellainen jossain valmiina?

Ilmastopaneelin raportin mukaan Ruotsin metsien vertailutaso/hiilinielu olisi selvästi Suomea pienempi (-29 milj CO2 tn), vaikka Ruotsin metsäala on Suomen metsiä jonkinverran suurempi. Samoin Norjan mahdollinen nielu on vain -6 milj, tosin metsäala Suomea pienempi ?

Miksi on neuvoteltu Suomelle huono sopimus ? Onko mahdollista järkevöittää niin, etteivät satunnaistekijät (myrskyt ja tehtaiden sulkemiset + puun maahantuonti) vaikuta liikaa ?