Onko sähköauto sittenkään hiilinielu. Kalliilta vaikuttaa vieläkin vaikka 8000€ hintaa pudotettiin. Kysymys onkin mikä on sähköauton todellinen valmistuskustannus  jos yksittäinen hinnan alennus on tuota luokkaa. Onko valmistaja havainnut ettei sähköauto ole niin vähä hiilinen kulkuneuvo kuin on annettu ensialkuun ymmärtää ja yrittää hyvittää väärää tietoa hinnan alennuksin. Tapahtuuko niin että muut merkit seuraavat perässä. Jo 36t autosta otetaan hintaa 8t pois niin silloin 70t autosta lähtee 16t ja se on jo aika merkittävä  alennus. Mihin sähköauton hinta sijoittuu lähivuosina onko kulupeli joka kansalaisen saatavissa, sitä odotellessa jännitetään sulasuola-akkujen markkinoille tuloa ja uuden akun vaikutusta hintaan.

Puuki: Hakkuutähteet lahoaa ja suurin osa niiden hiilestä haihtuu muutamassa vuodessa. Juurten hiilestä osa jää pysyvästi maahan.

Linkki:  https://arvometsa.fi/blogi/hakkuut-ja-hiilinielut-ajattelua-ja-toiveajattelua

Linkissä Kuva-”hakattu mänty” hakkuutähteistä (juuret, oksat ja kanto) näkyisi olevan vielä jäljellä jotain 100 vuodenkin kuluttua. Ks kuva.

Linkistä: Metsien hakkuita perustellaan usein sillä, että hakkaamattomissa metsissä puut rupeavat ennen pitkää kuolemaan ja lahoamaan. Hakkaamalla puut ennen niiden kuolemista voidaan välttää puiden lahoaminen metsiin. Yleensä ei kuitenkaan oivalleta, että useimmat hakatusta puusta valmistetut tuotteet hajoavat ja vapauttavat hiilensä ilmakehään paljon nopeammin kuin hiili vapautuu kuolleesta puusta.

Eipä noita pienkantoja juurikaan moninaisia vuosia yleensä esiinny. Joku pihlajan tappi näyttää neljä-viisivuotta maastosta vielä löytyä. Jos se on versonnut, muuten ei sitäkään.

Totta, että koivun maanpäällinen osa lahoaa muutamassa vuodessa ja myös pienemmät havupuut nopeammin. Linkin petäjä on 30cm rinnan korkeudelta eli suuret puut lahoavat huomattavasti hitaammin. Korjaan tuota aiempaa postaustani siltä osin, että oletetaan vain puolet hakkuupoistuman 80 milj.m3 hakkuutähteistä 0,8*8/2=32 mil.m3 pitempiaikaiseksi hiilivarastoksi ja oletetaan, että lahoaa kokonaan 50 vuodessa.

——————-

Maalaisseppo: Hiilitaselaskelmissa oletus, että hakkuutähteet yms hajoavat välittömästi on oikea oletus, jos hakkuut jatkuvat tasaisesti vuodesta toiseen. Tällöin saavutetaan jatkuvuustila, jolloin joka vuosi hajoaa edellisten vuosien tähteitä yhtä paljon kuin uusia syntyy.

Totta ja huomioidaan se, että menneisyydessä hakkuut ovat olleet huomattavasti pienemmät kuin nykyisin.

Tehdäämpä laskelma tuolla periaatteella ja oletetaan, että hakkuutähteet (mänty+kuusi) palauttavat kaiken sitomansa hiilen ilmakehään 50 vuodessa. Vuodessa tänä päivänä tulee hakkuutähteitä (juuret 0,5+latvus 0,3) 80 mil.m3 poistumasta =0,5*0,8*80 milj.m3= 32 milj.m3, joka sisältää hiiltä 0,5*0,2*64*3,67= n. 23,5milj.tn.

Linkki 1: https://arvometsa.fi/blogi/hakkuut-ja-hiilinielut-ajattelua-ja-toiveajattelua

Linkki 2: https://www.luke.fi/uutinen/runkopuun-hakkuut-uuteen-ennatykseen-yli-72-miljoonaa-kuutiometria/

Linkistä 1 nähdään, että männyn (myös pihkapuu kuusen) biomassasta 50 vuoden päästäkin on vielä jäljellä n. 25 %, joten oletus että kaikki hiili olisi vapautunut 50 vuodessa ei ihan pidä paikkansa. Koivu jätetty pois laskelmista.

Linkistä 2 nähdään, että 30 vuotta sitten (1991) hakkuut ovat olleet n. 40 milj.m3 ja nyt n. 72 milj.m3. Oletetaan, että 50 vuotta sitten 1970 ja siitä eteenpäin vuoteet 1991 hakkuutähteiden hiili, joka nyt tulee vähennettäväksi vuosittain olisi suhteessa 40/72 = 0,56 nykyisten hakkuutähteiden hiilestä.

Nykyinen hakkutähteiden hiivarasto tai nielu vuosittaisista hakkuista olisi 23,5 milj.tn/v.

Ja 50 vuoden takaa tuleva kertavähennys olisi 0,5 0,56*47=13 milj,tn/v.

Eli hiilivarasto tai nielu hakkutähteistä pysyisi tasolla 23,5-13milj tn=10,5 milj.tn vuosittain vuodesta välin 1970-1991.

Suomen metsien hiilinielu olisikin = 38 milj.tn/v (Metla puutavara mukana) + hakkuutähteet 10,5 milj.tn/v=48,5 milj.tn eli olisi enemmän kuin kaikki Suomen hiilidioksidipäästöt 42 milj.tn.

Kritiikkiä?

———————

Ei tule kritiikkiä. On hyvä, että mahdollisimman moni, jota asia koskee ja kiinnostaa, laskee nieluja. Tulee selville, mitkä asiat vaikuttavat ja miten. Absoluuttisten tasojen määrittely on kuitenkin hyvin hankalaa. Tuntuu olevan viran puolesta laskijoillakin hakusessa, koska keväällä uutisoitiin, että Lukella oli 50% virhe, jossain kohtaa laskelmia.

Itse olen ihmetellyt enemmän suurempaa kuvaa. Vertailuajankohdasta 2000-2009 Luke oli laskenut, että hakkuita voidaan lisätä noin 40% ja ministeri toteaa siitä, että nieluhyvää syntyy niillä hakkuutasoilla. En ymmärrä miten asiaa on lähdetty ratkaisemaan tällä strategialla, ei se voi onnistua.

Itse olisin lähtenyt vaatimaan oikeudenmukaista vertailutasoa ja korvausta hiilinielun ylläpidosta, jos hakkuita joudutaan rajoittamaan metsänhoidollisesti järkevästä tasosta. Vaikka maa-ja metsätalousministeriö on laskenut vuosikausia hirviä laskukaavalla 1+1=1 ja se on mennyt täydestä, niin ei kannattaisi käyttää samaa taktiikkaa tässä asiassa.

Tällä palstalla on ollut melkoinen yksimielisyys siitä, että Petteri Taalas on asiantuntijoista lähes ainoa, jolla mopo ei keuli. Muut yrittävät väkisin kyseenalaistaa hänen näkemyksensä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/25/suomalaisen-ilmastogurun-vaitteet-ihmetyttavat-tutkijoita-onko-niille