Keskustelut Metsänhoito MOT: Metsähakkuita miljardilaskun uhalla

  • Tämä aihe sisältää 258 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 258)
  • MOT: Metsähakkuita miljardilaskun uhalla

    Tämmöinen ohjelma näyttää olevan tulossa huomenna

    Suomi näyttää pelaavan uhkarohkeaa peliä metsillään. Hakkuita halutaan lisätä samaan aikaan, kun metsien hiilinielua pitäisi kasvattaa EU:ssa. Uusien sellutehtaiden vaatimista hakkuumääristä voi seurata miljaridilasku.

     

     

  • Tikkula

    Ja ekana pitäs ottaa liipasimelle nää suurimmat pössytteliät, oliko se joku Raahen rautasulatto, Helen, Neste. Näistä tää tietty taho on hissukissu.

    Kurki

    Remie: Olen vahvasti sitä mieltä että lietelannan teko tulisi kieltää välittömästi kaikkalla planeetalla.

    Lietelanta, josta on tuotetu biokaasua ei haise. Lietelanta sisältää kaiken eläinperäisen kuiva-aineen ja nesteen. Maahan vietynä kaikki sen sisältämä hiili jää maahan eli on hiilinielu. Pelkkä kuivaine palaessaan (ei haise enää) menettää typpeä. Nykyiset lietelantaa koskevat määräykset ovat riittävät pohjavesien- ja vesiensuojelussa.

    https://yle.fi/uutiset/3-10286500

    Biohiili, jota syntyy pyrolyysissa eli biomassan kuivatislauksessa, voidaan sekoittaa lietelantaan, joka parantaa maaperän laatua!•toimii kasvualustana maaperä mikrobeille (myös sienet, mykorritsat)•”keventää” maata•pidättää ravinteita huuhtoutumiselta mutta kasveille käyttökelpoisessa muodossa ja pyrolyysihiili varastoituu maahan ja on näin hiilinielu sekin.

    https://www.lamk.fi/sites/default/files/2018-06/Biohiilen%20monet%20mahdollisuudet.pdf

    https://www.savonsanomat.fi/talous/Biojuna-kiit%C3%A4%C3%A4-yskien-eteenp%C3%A4in/495188

    Planter

    Nyt on kuitenkin niin, että se hiilinielu ei kasva pelkästään sillä perusteella, että vuotuiset hakkuut ovat pienempiä kuin vuotuinen metsän kasvu. Maa-ja metsätalousministerikään ei MOT-ohjelmassa esiintymisen perusteella sitä ymmärtänyt, kun sanoi, että nieluhyvää tulee koko ajan, kun hakkuut ovat pienempiä kuin kasvu.

    Ongelma tässä on , että vertailujaksoksi on Lulu valinnut jakson 2000-2009, jolloin hiilinielu on ollut Suomen metsähistorian suurin. Aika vaikea on Luken millään laskelmilla uskottavasti osoittaa, niin kuin on yritetty, että nielu vaan jatkaa kasvamistaan, kun hakkuita lisätään tuosta ajankohdasta yli 20 milj. kuutiota vuodessa.

    Tämä on hoidettu väärin ja pelkään, että tästä tulee karmea lasku Suomelle.

    http://www.labour.fi/ty/wp-content/uploads/sites/2/2019/02/ty12019SeppalaKanninen_kuvio1-711x467.jpg

    http://www.labour.fi/ty/wp-content/uploads/sites/2/2019/02/ty12019SeppalaKanninen_kuvio2-711x465.jpg

    Remie

    Erikoista kaikessa laajuudessaan kuvaa se kuinka hyvinä aikoina tehtiin vain hyviä päätöksiä niin eurooppa kun kansallisella tasolla. Nyt kun rahat on olleet pitkään loppu ja eletty velaksi päätökset sen kuin huononee ja mahdollisuudet saada talous kuntoon häivää yhä kauemmaksi. Mitään valoa ei ole näkyvissä. Meillä oli talous hyvällä mallilla EU:hun liityttäessä ja lähdettiin hakemaan ikuista onnea ja pysyvää vaurautta , mihin kuihtui tuo iki onnellinen kuva joka luotiin kaikkiin kansan osiin. Nyt olisi aika herätä kun maamme pääkaupunki on terveydenhuolto kriisissä , paljonko on kriisejä edessä jää nähtäväksi. Muu maa kärsii jo kaikilla alueilla. Hiili nielun ongelma on sentään ratkaistavissa mutta kuinka on näiden muiden asioiden. Ensin pitää keino kuinka toinen köyhä toista köyhää auttaisi.

    Remie

    Saatttaa teoriassa olla noin mutta käytäntö on toinen totuus.

    mehtäukko

    … ”Hoidettu väärin ja tulee karmea lasku Suomelle”.

    No mutta jos/kun näin on, eikai järjestelmä voi olla niin sairas ettei virheitä voi oikaista?! Täyttä ymmärrystä vailla olleet neuvottelijat ollenevat syyntakeettomia, oli vahinko kuinka suuri tahansa.

    Remie

    Silmäilin biokaasun valmistusta. Äkkiseltään tuli sellainen tunne että touhussa on kulut isommat kuin hyöty. Bio kaasu on energia-arvoltaan aika heikko ja sellaisenaan ajoneuvoihin käytettynä soveltumaton ilman puhdistusta. Kuinkahan käy saadaanko biokaasua syntymään ihan omalla energialla kun koko ketju on koottu omaksi tuotantoketjuksi. Esim: maatila jossa tuotetaan biokaasua ei ole tarve  valtakunnalliselle energialle lainkaan tarvetta. Myöskin kuljetuskaluston polttoaineet jolla massoja siirrellään. Toinen kysymys joka tulee esille onko biokaasun jäljelle jäävässä osassa ravinteita siinä määrin ettei kasvit tarvitse kemianlaitoksen lannoitteita lainkaan vai lisääntyykö tuo kemianlanlannan osuus roimasti kun luonnon lannasta otetaan kaasu pois. En sano että ajatus olisi huono jos toimivuus on pitävästi ja kaikki seikat huolellisesti kirjattu ja tutkittu että tosiaan kannattavuus on takuuvarmasti saavutettavissa. Ei ole järkeä lähteä suin päin tukemaan ja ylläpitämään tuotantoa joka syö kotitalouksien toimeentuloa joka on jatkuvuuden kannalta kuitenkin tärkein asia. Monessa tukiasiasiassa on vain tapahtunut ansiotonta tulonsiirtoa eikä vastaavaa hyötyä ole mikään taho saanut. Asiaa sietää tarkastella puolen pilkun kriteerillä ja ottaa hyvin täsmällistä faktaa koko prosessista koko kierron ajalta ja mieluummin usealta vuodelta suorittaa tunnollista ja puolueetonta kirjaamista, myös prosessin osallistuvien viljelyksien satoihin mitä siellä päässä tapahtuu, lisääntyykö vai vähentyykö kemian lannoitus. Ei ole mitään järkeä luoda tuotantoa joka nielee kaiken aikaa omaa häntäänsä ja pysähtyy siihen kun pitäisi purra omaa päätään. Kun nuo saadaan selville niin sitten voidaan keskittyä hiili nieluun tai hiilen tuotantoon, kumpaa koko ketju todellisuudessa sitten tuottaakaan.

    Puuki

    2000-luvulla hakkuupoistuma on ollut keskimäärin 68  milj. mottia /vuosi.  Kokonaiskasvu v. 2000 n. 90 milj.m.  V. 2005 n. 97 milj. mottia,  v. 2009-2010  103,7 milj. mottia.  Viime inventoinnin mukaan  107 milj. mottia.     Viime vuonna hakkuut oli liki 80 milj. mottia. Tänä vuonna vähemmän. Ensi vuoden ennuste on n. 8 milj. mottia vähemmän kuin v. 2018.

    Jos hakkuut on lähivuosina n. 71 milj. mottia /vuosi , niin hakkuusäästö on melko suuri, kun se oli viime vuonnakin n. 13 milj. mottia.   Kokonaiskasvu on kuitenkin suurentunut jatkuvasti.  Hyvällä metsänhoidolla (ja – hirvieläinpolitiikalla) sitä olisi mahdollista lisätä entisestään.

    Kurki

    Maalaisseppo: Hiilitaselaskelmissa oletus, että hakkuutähteet yms hajoavat välittömästi on oikea oletus, jos hakkuut jatkuvat tasaisesti vuodesta toiseen. Tällöin saavutetaan jatkuvuustila, jolloin joka vuosi hajoaa edellisten vuosien tähteitä yhtä paljon kuin uusia syntyy.

    Totta.

    Tehdäämpä laskelma tuolla periaatteella ja oletetaan, että hakkuutähteet palauttavat kaiken sitomansa hiilen ilmakehään 100 vuodessa. Vuodessa nyt tulee hakkuutähteitä (juuret 0,5+latvus 0,3) 80 mil.m3 poistumasta = 0,8*80 milj.m3= 64 milj.m3, joka sisältää hiiltä 0,2*64*3,67= n. 47 milj.tn.

    Linkki 1: https://arvometsa.fi/blogi/hakkuut-ja-hiilinielut-ajattelua-ja-toiveajattelua

    Linkki 2: https://www.luke.fi/uutinen/runkopuun-hakkuut-uuteen-ennatykseen-yli-72-miljoonaa-kuutiometria/

    Linkistä 1 nähdään, että männyn biomassasta 100 vuoden päästäkin on vielä jäljellä n. 8%, joten oletus että kaikki hiili olisi vapautunut 100 vuodessa ei ihan pidä paikkansa. Mutta kuusen ja koivun osalta voi hyvinkin olla näin.

    Linkistä 2 nähdään, että 30 vuotta sitten (1991) hakkuut ovat olleet n. 40 milj.m3 ja nyt n. 72 milj.m3. Oletetaan, että 100 vuotta sitten hakkuutähteiden hiili, joka nyt tulee vähennettäväksi vuosittain olisi suhteessa 40/72 = 0,56 nykyisten hakkuutähteiden hiilestä.

    Nykyinen hakkutähteiden hiivarasto tai nielu vuosittaisista hakkuista olisi 47 milj.tn/v.

    Ja 100 vuoden takaa tuleva kertavähennys olisi 0,56*47=26 milj,tn/v.

    Eli hiilivarasto tai nielu hakkutähteistä pysyisi tasolla 47-26 milj tn=21 milj.tn vuosittain vielä kymmeniä vuosia.

    Suomen metsien hiilinielu olisikin = 38 milj.tn/v (Metla puutavara mukana) + hakkuutähteet 21 milj.tn/v=58milj.tn eli vastaisi kaikkia Suomen kasvihuonepäästöjä 56 milj.tn.

    Kritiikkiä?

     

    Scientist

    Petteri Taalas (WMO) on kommentoinut Suomen ylikorostonutta metsäkeskustelua Metsäpäivillä.
    <p class=”yc__topic-comments__content”>https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastoguru-petteri-taalas-keskustelu-ilmastonmuutoksen-torjunnasta-kay-suomessa-ylikierroksilla-nyt-on-tarve-erottaa-oleellinen-epaoleellisesta/e7622406-8658-4702-88ba-88da100ed508</p&gt;

    <div class=”yc__comment__action-buttons”>Olennaista on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, maailman energiasta on sitä 85%.</div>
    <div></div>
    <div>Hiilinielua ei todellakaan ole monella maalla, lähinnä Pohjoismailla. Mm. Kanadan mtsät ovat nielun sijasta päästölähde. Ei Suomen metsät (0,6%) voi imeä koko maailman fossiilisia päästöjä.</div>
    <div>EU:n lulucf-asetuksen aikaväli on Suomelle epäedullinen, koska 2000-2009 mm. suljettiin useita sellutehtaita ja oli maailmanlaajuinen rahoituskriisi (Lehman Brothers). Kyseinen aikaväli on taas Rutsille hyvin edullinen, koska siellä korjattiin ennätysmäärä puuta mm. Gudrun myrskyn (75 milj mottia) vuonna 2005.</div>
    <div></div>
    <div>En tiedä voiko Suomi neuvotella aikaväliä uudeksi tai korjausta siihen, mutta ainahan voi yrittää. Tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta, että tällaiset satunnaitekijät vaikuttavat niin paljon.</div>

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 258)