Keskustelut Tekniikka Moottorisahan ketjun teroitus.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 107)
  • Moottorisahan ketjun teroitus.

    Merkitty: 

    Tulipa mieleen noita Jaakko Pessisen juttuja katsellessa , mitenkähän kukin viilaa moottorisahansa teräväksi. Jakki näytti viilaaavan laippa pystyasennossa ja tietysti ilman mitään ohjaimia. Itse tykkään teroittaa sahan samalla tavalla. Aikoinaan, kun menin metsurikouluun vuosien työkokemuksen jälkeen, opettivat viilaamaan saha vaaka-asennossa. Kun näytin oman mallini, hyväksyivät , että jatkan samalla tyylillä, muut tekivät, niin kuin opttajat opettivat. Jätkällä on ainakin varma mielipide (oma) oikeasta tavasta. Niin , ja purupiikistä kannatta pudottaa kärkeä jo uutena pari kolme viilanpyyhkäisyä.

  • Tolopainen

    En ole vielä koskaan sahanut loppuun yhtään tilhiä, vanhin vuodelta – 98 ja niitä on jo nelja ja sahaaminen aika vähäistä. Ms 241 on moderni saha, jonka jälkeen huomaa miten vähän tärinää nykyaikaisessa sahassa on.

    sitolkka

    Huskilla vanhempiin malleihin jo alkuperäiset osat kortilla. Kovasti saa metätä niitä.

    Jätkä

    Kaikkiin vanhoihin vehkeisiin on osat kortilla. Ei kauppiailla ole tietenkään uusimpiinkaan sahoihin kovin runsasta valikoimaa. Jos on hyvä myyjä, niin hänellä tietenkin on  1 – 2 kpl osia, joita menee ehkä pikkuhiljaa, mutta kun aikaa kuluu, niin maahantuojaltakin loppuu osat, joita ei enää tehdä.

    Pitää ottaa huomioon, että kauppiaallakin on vain lyhyehkö aika maksaa tilaamansa tavarat, sen jälkeen on alettava voittomarginaalista miinustaminen.

    Vanha käytäntö on ollut, että varaosien saanti varmistetaan kymmenen vuotta valmistuksen loppumisesta, mutta lukemattomien sahamallien kanssa varaosavaraston pitäminen on aika nestemäinen homma.

    kuusessa ollaan

    Siinä on muistaakseni ihan virallinen aika, kuinka kauan tuotteeseen on oltava varaosia saatavilla.

    Visakallo

    Jätkä: ”Se oli varmaan joku totaalisesti hajonnut, ei merkkituote, taikka sitten niitä surullisenkuuluisia Kiinalaisia Höpösahoja.”

    Kyllä se oli toinen näistä kahdesta ihan oikeasta sahamerkistä. En paljasta kumpi, ettei kukaan vaan loukkaannu. Ei ollut mikään ikäloppukaan, oli melkein uusi laippa ja ketju, sekä tulppa, ja puristuksetkin tallessa. Katsoin kansalaisvelvollisuudekseni otaa tämä orvoksi jäänyt saha-parka hoitooni. En tosin ole eläkeläisen kiireiltäni vielä ehtinyt paneutua lähemmin löydökseeni.

    Pavekka

    150:llä voi saada ihan hyvän huskin. Mutta menee vanhempaan mallistoon ja niistäkin pitää vähän tietää mitä ostaa. Uudempien kanssa tahtoo olla vaikeuksia vaikka tietäisi.

    Gla

    Visakallo: ”Jo 90-luvun alussa teollisuus ilmoitti, että yli 90% puusta korjattiin motoilla. Nyt tuo luku on hyvin lähellä sataa prosenttia.

    Löytyyköhän mistään esim. toimistopuolen keskustelupalstaa, missä aiheena olisivat laskutikut, kalkkeerauspaperit, faxit, postituskoneet, jne?”

    Minä en ole koskaan laskutikkua käyttänyt. Faksia ja kalkkeerauspaperia kylläkin. Joskus 80-luvun alkupuolella jopa kopiointia spriillä tai mikä sen järjestelmän nimi olikaan. Mutta vaikka teollisuudella moottorisahalla hakatun puun osuus on olematon, joka vuosi sahaa tulee käytettyä toisin kuin faksia. Pääosa tietysti polttopuun tekoa, vaikka metsänhoito tuossakin on mukana. Ojan reunojen perkuuta, nuoren metsän hoitoa yms. se pääosin on. Ja kun polttopuussa katkontaa tulee yli kymmenkertainen määrä kuitu- tai energiapuun tekoon verrattuna, ihan merkityksetöntä teroitus ei ole.  Sitä en kyllä tiedä, mihin joku tarvitsee neljä iskussa olevaa sahaa. Itselläni on kaksi, koska ensimmäinen tuli aikanaan valittua turhan järeäksi (54 cc). On liian raskas 02 hankintatyömaalla.

    Jätkä

    54 kuutioinen saha lienee Husku. Paras saha kautta aikojen. Tehoa on pieneen puustoon niin paljon, että tuntuu ! Oli sellainen saha, että esim hirsirakennustyömaalla piti vahtia metsänomistaja/ ituniskoja, etteivät vedättäneet sahaa kiinni. Muutama meni, kun nuo Tollot puristivat kaasun pohjaan, mutta eivät kuormittaneet ja kone huusi ylikierroksilla.

    Kuitenkin tuollainenkin saha oli työmaalla, mutta sillä oli tarkoitus vain näyttää, kuinka puru irtoaa!!!

    Ei F1-autotkaan ole tarkoitettu tavallisille Jees-miehille Harjavallassa !

    sitolkka

    Kyllä minä pidän näiden valtamerkkienkin halpoja harrastajasahoja höpö höpö sahoina.

    Jätkä

    Niinhän ne onkin. Kyllä Huskun, Jonssin ja Tilhin mallistossa kussakin on vain pari sahatyyppiä, joita kannattaa harkita, jos aikuisten oikeasti tarvitsee sahaa sahaamista varten. Jos tarve on, että huiman työhulluudenpuuskan iskiessa yhden vuoden aikana tekee hankintana ja polttopuina jopa sata kuutiota, niin tosimies tekee sen, vaikka saha ei lähtisi käyntiin – ketjujarru päällä.

    Kun kiina-ilmiö on niin hyvin toiminut ja kestänyt vuosikausia, että ketjuakaan ei ole tarvinnut teroittaa lainkaan ja lähtee tosi helposti käyntiin aina, niin silloin pitäisi sahakeskustelun lopettaa siihen.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 107)