Keskustelut Tekniikka Moottorisaha metsänomistajalle

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 157)
  • Moottorisaha metsänomistajalle

    Moro palstalaiset,

    Nyt kysyn teiltä palstalaisilta ”kokeneempien neuvoa” moottorisahan valinnassa. Olen seurannut kirjoittelua ja muutama tuntuu tekevän sahalla oikesti töitä joten varmaan eri merkkien ja mallien puolet ovat tulleet esille. Lisäksi olen ymmärtänyt että merkeillä on omat kannattajansa ja tuttu merkki tuntuu istuvan käteen paremmin kuin se toinen.

    Varsinainen tarve olisi metsänomistajana tuulenkaatojen katkonta polttopuiksi ja jos yksittäistä runkoa ei kannata hakea metsästä niin voin karsia rungot ja sahata muutamaan osaan jolloin ne jäävät metsään lahopuiksi. Voi olla että jonkin mielestä tämä on turhaa työtä mutta otan sen enemmän kuntoiluna ja ulkona olemisena. Varsinaiset hakkuut tehdään motolla enkä enää rupea miestyönä tekemään edes ensiharvennusta. Joitakin ranka- ja kuitupuun kokoisia voisin itse satunnaisesti kaataa. Kun ikää on päälle 60 niin voimat ei enää tässä iässä lisäänny eikä selkä tai olkapäät tule terveemmiksi.

    Olen haarukoinut sopivia malleja jotka olisivat painonsa puolesta harkittavia: Echo 390 ESX, Husqvarna 543 XP, Stihl 241 C-M (ehkä Stihl 201 C-M ja ehkä Echo 362WES -nämä ovat jo eri sarjaa kuin nuo kolme ensimmäistä) ja mahdollisesti Husqvarna 445 II. Viimeisin onkin maatilasaha ja komposiittirunkoinen mutta onko se selvästi huonompi kuin nuo ammattimalliset? Ainakin on puolisen kiloa painavampi. Varmaankin 13 tai 14 tuuman laipalla pärjää, sen pidemmästä tuskin on omaan käyttöön lisähyötyä.

    Sahattavaa olisi varmaan 10-20 m3 vuodessa, joskus enemmänkin. Joku voisi miettiä kannattaako tuollaista määrää varten edes hankkia moottorisahaa, mutta usein on tullut eteen sellainen tilanne jossa saha olisi paikallaan.

    Eniten arvostan sahassa luotettavuutta, varmatoimisuutta ja kestävyyttä, kohtuullisen hyvää varaosien saantia (voin odotella viikon-parikin jos tarvitsee tilata jos saha on muilta ominaisuuksiltaan hyvä), kohtuullisen helppoa huollettavuutta (ettei tarvitse purkaa kaikkea pöydälle jotta pääsee vaihtamaan esim jonkin letkun) ja hyviä käyntiominaisuuksia (esim saha pysyy tyhjäkäynnillä kun sen laittaa maahan ja antaa käydä vaikka muutaman minuutin).

    Mikä olisi oma suosikkinne? Onko jossain mallissa ollut ongelmia (esim M-Tronic) ja tiedättekö näissä malleissa sellaisia ”ominaisuuksia” jotka harmittaisivat käyttäjää (esim helposti tukkeutuva ilmansuodatin, pakkasessa katkeavat muovikynnet, sammuminen lumisateessa, öljysäiliön tai öljypumpun vuotaminen tai muut tällaiset pienet mutta pitkän päälle miestä syövät asiat).

  • Rane

    80-luvulla Tehdaspuulla oli metsurina eräs huippusuunnistaja joka oli keväthangilla tehnyt siemenpuita reilu 100 m3 yhdessä työpäivässä.Lieneekö maailmanennätys?

    Itämaan ihme

    151 mottia on suurin dokumentoitu pvä määrä, mitä olen nähnyt. Huippumies+huipputyömaa ja vähän painetta kiire kohteella.  Nämä on tietysti semmosia määriä, ettei juttujen perusteella moni usko.

    Pavekka

    Suurimmat leimikot kaatuu ja kuutiomäärät syntyy todistetusti joka kerta kun työkavereina on karl muchhausen ja alois alzheimer. Hakkuutyömaiden ja kaikkien muidenkin työmaiden voimakaksikko.

    Puuki

    Tod.näk. eniten on puita kaadettu/pv  manu-työnä joskus , kun niitä kaadettiin keväthangilla protolle karsittaviksi ja katkottaviksi.   Jossain on kait ollut  juttua , että metsurilla oli poika apuna  tankkaamassa ja terottamassa varasaha mukana , ja metsuri juoksi puulta toiselle markan kuvat silmissä.

    kim1

    1992-1993  oli ilo ja kunnia ” puuhastella” huippumetsurin kanssa,1000 kiintoa /kk oli normisuoritus hänellä kuukaudesta toiseen ,ja tehtiin kuitenkin vain 30 tuntista työviikkoa..,tosin olihan siinä sitten joukossa hyvälaatuista männyn hakkuutakin…

    Metsänmies

    Oh hoijaa. Missähän vaiheessa ilmaantuu metsuri, joka on ylittänyt 200 kiintoa päivässä? Pidän edelleenkin tuota Jätkän suoritusta uskottavana, mutta nuo 150 kiinnon päivätuotokset ovat hevosmiehen juttuja. Joku järki pitäisi olla liioittelussakin. Alkaa tuntua, että motot on keksitty turhaan, kun kevyemmälläkin kalustolla näkyy pääsevän samoihin tuloksiin.

    Puuki

    ”1000 kuutiota/kk. ”    Eli n. 8 kuutiota /h .   Mikäs tuossa jos leimikot on oksatonta  mäntytukkia pullollaan kuukaudesta toiseen sahattavaksi  jatkuvasti.    Ei siihen tarvi tehdä kuin 4-5  kpl 2 motin tukkimäntyä /h.   Kasaaminen lienee  jäänyt kuitenkin toiselle koneelle ?

    petep

    Yllättävän kauan jaksoitte pysyä aiheessa ja siitä 5/5

    Visakallo

    Vielä 80-luvulla meilläpäin pelkästään yhdellä metsäyhtiöllä oli parhaimmillaan yli 40 metsuria firman kirjoissa. Nyt kaksi motoa hoitaa saman homman.

    Jätkä

    Anneli. ” En toki eppäile, vaan äimistelen! Metsäharjoitteluaikana hakkasimme päätehakkuuta varmaan 3 kk ja saanto oli se sama eli reilu tuhat mottia.Meitä oli metsässä sentään 3 harjoittelijaa sekä yksi metsuri.”

    -Eppäillä aina soppii, mutta ”Ne on eri miehet, jotka ruumiita tekee – ja eri miehet, jotka niitä pesee”!

    Kerran meiidän piti suunnitella MTI-opiskelijoille halontekokoulutusta. Meitä oli kaksi ”jätkää” ja kolmas oli suht vähä alalla ollut MTI. Minä sanoin, että olen niin vähän tehnyt halkoja, että…. Toinen jätkä sanoi samaa. Nurempi kaveri sanoi, että hän hallitsee homman; ”Meidän kurssi teki Kurussa opiston aikaan yhdessä talvessa 600 mottia halkoja” (16 hengen porukka)  Minä: Kyllä minäkin ainakin sen verran – yksin!

    Kun väljennyshakattua kuusitukkimetsää, jonka lyhimmäkin puut ovat yli kolmenkymmenen metrin korkuisia, joista tulee säännöllisesti vähintään 5 pitkää tukkia ja latvasta juuri ja juuri parimetrinen kuitu, ja tahti on sellainen, että tankillisella tulee n. kahdeksan runkoa ja tankillinen kestää 45 – 50 minuuttia, niin jos fysiikka kestää, joka arkipäivä tulee aika paljon valmista. Tukkeja ei ole koskaan kasattu.

    Yhden päivän saaalis voi olla joskus joillakin todella kova, mutta siihen se sitten jääkin. Kävin Etelä-Ranskassa tutustumassa Suomalaisen urakoitsijan toimintaan. Hän oli pesinyt siellä silloin jo 16 vuotta ja hänellä oli ollut lukematon määrä Suomalaisia metsureita kaatamassa – ajouraväli 60 metriä – Sieltä

    keskivyöhykkeeltä puita ajouraa kohti, jossa moto pui latva edellä Tammea ja Pyökkiä.

    Oli kesä, eikä silloin saanut hakata muita kuin niitä ajouria. Halusin kokeilla, millaista sitä Tammea ja Pyökkiä oli tehdä, kun puhuivat, että se on niin kovaa, raskasta puuta se kyllä on. Runkojen maksimikoko oli 300 litraa. Hakkasin pari ajouraa  (Ampumauraa) ja ajoin ne metsätraktorilla tien varteen samana päivänä. = Rekkakuorma!  Kun tulin asuinterminaaliin, oli siellä Urakoitsija, kaksi rekkakuskia ja kaksi metsäkonekuskia. Urakoitsija komensi porukkaa: ” Lakki – Päästä, polvistua pitäisi!”

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 157)