Tässähän tuli parissa päivässä jo melkoisesti hyviä kokemuksia joita kommentoinkin parilla sanalla.

Kasper esitti hyvän muistutuksen että alv:t lähtee päältä pois (olen alv-velvollinen) ja loppu meneekin verovähennykseen. Kaksi raivaussahaa, turvavarusteet, öljyt, bensat ja terät onkin jo metsätilan ”kirjoissa ja kansissa”. Silloin hinnan ero ammattisahan ja halvan mökkisahan välillä kutistuu niin pieneksi ettei halvan hankintaan löydy enää oikein järkisyitä. Vielä jos ammattisahalla voi odottaa käyttövuosia tällä 10-20m3/vuosi tahdilla 10-15 niin silloin mies loppuu ennen kuin saha (kun ikää on nyt 63).

Olan ajatus 251:stä tai Metsänmiehen ehdottama 241 ovat loppupeleissä ainakin hinnaltaan sen verran lähellä toisiaan että 241:n metallirunko ja hieman kevyempi paino vievät valintaa enemmän 241:n suuntaan.

Jonssen 2052 löytyy Nettikoneesta kuten arto ehdotti ja se voisi kovassa käytössä olla hyväkin valinta jos sellaisen sahaisi parissa vuodessa loppuun. Silloin osia olisi vielä saatavilla hyvin mutta 15 vuoden kuluttua voipi olla että Jonsse jäisi nurkkaan jonkin haljenneen muoviosan takia. Muuten tuo taitaa olla aika lähellä Huskun 450 mallia, ainakin sisäosiltaan.

Pavekka huomasi asian ytimen kun totesi että yli 50cm3 sahat ovat nuorille ammattimiehille. Tätä minäkin ajattelin kun sahan paino alkaa olla kuivana 5kg tai yli, siihen vielä laippa, ketju ja tankit täyteen bensaa ja öljyä niin ollaan jossain 6,5-7kg haarukassa. Tässä iässä voisi pari tankillista pystyä sahaamaan yhteen mittaan mutta sen jälkeen pitää jo jäädä kannon päälle istumaan ja kahvittelemaan. Mieheltä loppuu ensin kunto. Kun vielä tulee muutama vuosi lisää ikää niin voi olla että sahaa, kombikannua ja varusteita ei viitsi enää kantaa kauas autolta. Silloin tuo Jänkhäjoonaksen ehdottama 261 menisi sinne ”nuorten miesten työvälineiden” puolelle vaikka voimaa ja leikkuutehoa löytyy. Samalla mukana tulee kuitenkin suurempi bensa- ja öljytankki jolloin näistäkin tulee painoa. Helpompi on pitää bensa kombikannussa ja vaikka tankata useammin kuin kantaa mukana. Iltapäivällä eron huomaa. Olen huomannut tämän raivaussahassa kun otan metsäautotien ojanpenkkojen raivaukseen mieluummin Huskun 336:n kuin 345:n vaikka pienemmässä on vähemmän tehoa. Terävällä Scarlettin tai V-Klingan terällä pärjää pajukossa riittävän hyvin ja kevyempää konetta on vain ketterämpi käsitellä. Paksumpaan vesakkoon ja metsään sitten 345. Lisäksi mukana kannettava bensa on 3 litran kombikannussa jonka tankkaan isommasta kun käyn autolla syömässä eväitä. Meni vähän aiheesta sivuun mutta menköön tämän kerran.

Jeessin kokemukset 201:stä antavat suuntaa siitä että sahan käyttöikä on pitkä. Monissa muissa ammattityökaluissa on sama juttu, toimivat vaikkei huolto olisi niin viimeisen päälle. Mökkimallit menevät rikki vaikka yrittäisi käyttää miten kevyesti.

Puukin ajatukset akkusahasta laitan korvan taakse, tuntuu vain siltä että akkujen tekniikka kehittyy vielä kovaa vauhtia ja toiminta-ajat pitenevät tulevina vuosina. Nykyisellään hinta vielä hirvittää kun akkuja olisi hyvä olla 2-3 vaikka niitä voikin sitten käyttää muissa laitteissa.

Sullin kommenttiin 10-20m3:sta tuulenkaatoja, korjaan sen verran että laskin mukaan myös pystystä kaadettavat polttopuut. 50 hehtaarilla tulee toki tuulenkaatoja -toivottavasti ei mitään suurta määrää mutta aina siellä on jokunen runko nurin kun käyn katsomassa. Lisäksi tuulenkaatamia runkoja on vielä viimeisen 5 vuoden ajalta kun teimme sukupolvenvaihdoksen vasta 2017. Kun olen sahannut nuo kaikki nurin menneet, voi olla että sen jälkeen onkin katsottava vikaantuneita tai muuten huonossa paikassa olevia ranka-ja kuitukokoisia puita polttopuiksi. Silloin iso tukkisaha tuntuu ylimitoitetulta ja vähän pienemmälläkin (eli 201 tai 241) voisi pärjätä tarpeeksi hyvin. Huomaan että ammattilaiset arvostavat sahassa tehoa jolloin rungon saa nopeasti katkottua kun sillä tuodaan leipä perheelle. Omassa käytössäni nopeus ei ole ratkaisevaa kun metsätalous on sivutoimista. Silloin yhden rungon karsinta ja katkonta voi kestää puoli tuntia tai tunnin. Ammattilaiselle tällä on tietysti ratkaiseva merkitys. Itse ajattelen, että työtä jaksaa tehdä vielä iltapäivälläkin ennen kuin ajaa metsätilalta kaupunkiin.

Pavekan kokemukset 543:sta ja Echo 362:n alamittaisuus ovat hyviä huomioita -juuri tämäntapaisia ajatuksia hainkin kun joku lukijoista on kuitenkin tehnyt töitä eri malleilla ja käytännössä kokenut hyvät ja huonot puolet. Kaverillani on piha- ja rakennushommissa ollut Huskun 440e ja hän on kovasti kehunut tuota ”kun on niin kevyt käyttää” mutta huollossa asentaja oli todennut sen olevan ”Huskun huonoin malli”. Siitä tiedän kiertää tuon mallin kaukaa.