› Keskustelut › Metsänhoito › Montas prosenttia sitä koivua kasvatetaan kuusikossa?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Montas prosenttia sitä koivua kasvatetaan kuusikossa?

    Lähetetty: 27.6.2015, 20:50

    ”Kuusikossa koivua voi alkuun jopa puolet puiden kokonaismäärästä.
    Sekametsien parempaa tuottavuutta selittää se, että ne pystyvät käyttämään ravinteita tehokkaammin kuin yhden puulajin puut.
    -Tämän vuoksi puiden kasvu on nopeampaa, kertoo erikoistutkija Raisa Mäkipää Lukesta. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa ravinteidenoton tehokkuutta testattiin eri puulajisuhteilla.”
    Tuossa oli tuo uutinen joku viikko sitten.

    Yleensähän kuusikon varhaisperkauksessa pyyhitään kaikki lehtipuu pois. Sitten taimikonharvennuksessa jätetään aukkopaikkoihin täytekoivuja 10%. Ne on sitten kantovesoista kasvaneita ne täytepuut, että onkos sillä jotain merkitystä puiden lahoisuuteen?

    Minusta rehevillä mailla, jossa kuusi lähtee heti kasvuun niin sanoisin, että luontaisesti syntyneet raudukset ja hiekset eivät haittaa kuusten kasvua taimikonharvennukseen asti vaikka niitä jättäisi e. 1000 perkauksessa, prosentteina se olisi n.40%. Tuollasessa kuusi repii 70centin vuosikasvua koivuista huolimatta ja tuhot kuusikolle on pienemmät kuin ajattelisi. Jos miettii huippukoivun kasvatusta niin taitaa vaihtoehdot vähissä. Kaksijaksoisessa aliskuusikko ei ehkäise kärpäsiä. Ja niitä koivuja on kuitenkin oltava runsaasti 15v tehtävään th:n asti, jotta saadaan valittua vain luotisuorat sieltä. Sellanen 20 % on mun mielestä aika hyvä siitä etiäpäin. Vai kuinka? Etelä-Suomessa. Istuttamalla koivua sekaan ei tuu mitään. Rohkeasti vaan jättämään rkoivu siemenpuita.

    Tekijä
    Ammatti Raivooja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kuusessa ollaan 8.7.2015, 08:21

    Aikoinaan on tullut motoharvennettua metsitettyä peltokuviota, johon oli jätetty ojien kohdille koivua kasvamaan. Ensiharvennusvaiheessa koivut olivat todella rajun kokoisia, reipasta tukkikokoa. Mutta niiden oksisto oli levinnyt myös reippaasti ja oli hakannut parin metrin päässä olleet kuusien istutusrivit piloille. Lisätuhoa tuli kun koivuja kaadettiin ajouran suuntaisesti, niiden oksat raapivat uran reunan runkoja haavoille.

    Kun koivu pääsee etukasvuun yhdessä rivissä, oksisto hyödyntää sivujen vapaat tilat tehokkaasti ja lopputuloksena ei ole laadukasta koivutukkia.

    Burl 10.7.2015, 11:33

    Itsekin olen vakuuttunut siitä, että tuoreiden kankaiden ja sitä viljavampien kasvupaikkojen uudistamisen tavoitteena tulee olla sekametsä.

    Tärkeimpänä syynä on viime aikoina yleistyneet myrsky- ja hyönteistuhot. Puhtaassa kuusikossa harvennuksen jälkeen saattaa myrskytuuli kaataa puita kuin dominopalikoita. Ilmeisesti jo kohtuullisen pieni koivusekoitus saattaa toimia ikään kuin jäykisteenä, ja tuhot jäävät pienemmiksi. Korjaamattomat myrskytuhopuut aiheuttavat hyönteistuhoriskin. Puhtaassa kuusikossa kirjanpainaja-hyönteiset pääsevät leviämään kulovalkean tavoin suoraan puusta toiselle, mutta jos välissä sattuu olemaan eri puulajin yksilöitä, niin niiden eteneminen hankaloituu.

    Metsuri motokuski 10.7.2015, 16:53

    Oletteko panneet merkille että pääosin päätehakuu kuusikot ovat 98 % pelkää kuusta. Hyvin ovat pystyssä pysyneet ilman koivun tukea. Tärkeintä on huolehtia oikea aikaisesta harvennuksesta ja vesitaloudesta jolloin juuristo kestää myrskyn paineen.

    suorittava porras 10.7.2015, 20:39

    Eipä jäykistele koivut . Syysmyrsky kaatoi aukon teon jälkeen viereisestä väljennysmetsästä (koivua 30 %) ensin kuuset . Koivutkin oli pakko kaataa , koska ne olisivat kaatuneet kesällä lehden tultua puuhun pienestä henkäyksestäkin .

    Kyseisessä tapauksessa koivujen suurehko määrä oli haitannut kusten juuriston kehitystä . ” Eino” pisti kuuset nutulleen , että heilahti . Vasta hakattu aukko kasvoi reilun hehtaarin , kun kaatuneet ja kallistuneet korjattin. Kuviolla oli ollut reilusti suurempi koivusekoitus ennen edellistä harvennusta.

    jees h-valta 10.7.2015, 21:02

    Hmm, 30% koivua ja muka kaatuu pienestä henkäyksestäkin?
    En edes muista koska olisin nähnyt kesällä lehtiaikaan kaatuneita koivuja maastossa. Ei ne ihan pienestä henkäyksestä kyllä kaadu.
    Maaperästä tietty myös riippuu. Mutta vertaisin jälleen omiin h-haavikoihin. Sitä on sekana ja sitä on pelkästään. Lähes kaikilla mahdollisilla pohjilla. Ei yhtään tuulenkaatoa.

    suorittava porras 10.7.2015, 22:18

    Eipä olisi riittäneet koivut jääväksi metsäksi kertomassani tapauksessa . Lehdettömään aikaan sattunut voimakkaampi tuuli puolestaan osoitti jälleen kerran todeksi riskit , jotka esim jatkuvan kasvatuksen palstoilla ovat vaanimassa koko ajan.
    Puhdas oikea-aikaisesti ja sopivalla voimakkuudella harvennettu kuusikko olisi kärsinyt huomattavasti vähemmän tuulen
    tuiverruksesta . Puiden juuristo olisi näin menetellen kehittynyt kestämään tuulisempia olosuhteita .
    Pikkuisen huonolle hoidolle jäänen ja kohtalaisesti koivua sisältäneen
    kuvion kasvukierto saavutti avohakkuuvaiheen parikymmentä vuotta liian aikaisin tuulituhon takia. ( laitoin siitä muuten kuvankin aikoinaan lukijoiden kuviin s.89 2.12-13 ”Einon 200 motin leimikko” )

    Ammatti Raivooja 10.7.2015, 22:33

    Enpä tiedä tuosta, että oikea-aikaisesti sopivasti harvennetussa metsässä rauduskoivu lisäisi tuulituhoja, että sen pitäisi olla puhdas koivuista. Tuulituhoja tulee herkemmin jk- ja kaksvaihekasvatusmetsiin kun kuuset on suoraan koivujen vaikutusalueella mutta jos ne riittävän etäällä toisistaan ja suurinpiirtein samalla tasalla niin eihän koivu nyt ainakaan lisää tuulituhoja.

    suorittava porras 10.7.2015, 22:43

    Koivu riittävän etäällä on hyvä huomio. Niiden määräkään ei saisi olla kovin suuri . Myrsky lehdettömään aikaan runsaasti koivua sisältävillä kuvioilla syksyllä tai keväällä koituu helposti kuusien tuhoksi . Tyhjät koivun oksat eivät hillitse tuulta yhtään .

    Ammatti Raivooja 10.7.2015, 23:00

    Hoidetussa koivikossa pieni kuusivähemmistökin pysyy pystyssä. Et jos koivu aiheuttaisi kuusien kaatumista niin eihän kuusta voisi kasvattaa sekapuuna koivikossa.

    Burl 10.7.2015, 23:37

    Päätehakkuukuusikot omien havaintojenikin mukaan ovat yleensä varsin puhtaita kuusikoita. Näiden nyt tappoiässä olevien kuusikoiden synty- ja hoitohistoria on sangen vaihteleva ja varmasti poikkeaa nyt ensiharvennus- ja väljennysvaiheessa olevista metsiköistä. Takavuosikymmenten koivuvihallakin, samoin kuin ymmärryksellä eri puulajien biologisesta kirerrostakin, on varmasti oma osansa näiden metsien nykytilaan.

    Kun tasarakenteinen viljelykuusikko kasvatetaan ja harvennetaan nykyohjeiden mukaan, eli harvennus tehdään suhteellisen myöhäisessä vaiheessa ja voimakkaana, puut kaatuvat melko helposti rajuilman koittaessa.

    ”Jatkuvan kasvatuksen” kuusikoissa pitäisi vallitsevan käsityksen mukaan pohjapinta-alan vaihdella maksimissaan siinä 10 – 20 m^2 / ha välillä poimintahakkuukierron aikana. Noin harvassa kasvavat puut kyllä harjaantuu ottamaan vastaan voimakkaampiakin tuulia kaatumatta hakkuun jälkeen. Vastaavasi Hyvän metsänhoidon suosituksissa Etelä-Suomen omt-pohjan kuusikon pohjapinta-alan saa antaa kasvaa jopa lähemmäs 40:ää, ennen kuin käydään leimikon tekoon. Tiheän metsän puut ovat käyttäneet resurssinsa pituuskasvuu juuriston kehityksen kustannuksella pärjätäkseen kilpailussa. Vallitsevien ohjeiden mukainen harvennus, ja potentiaalinen myrskytuhokohde on valmis.

    Yksittäisiä esimerkkejä varmasti löytyy monen väitteen tueksi tai kaatamiseksi. Luonnossa vaihtelu on suurta ja jos haluaa riskejä välttää, niin on viisainta pyrkiä kulkemaan keskitietä, pelaamaan varman päälle.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6