› Keskustelut › Metsänhoito › Montas prosenttia sitä koivua kasvatetaan kuusikossa?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Montas prosenttia sitä koivua kasvatetaan kuusikossa?

    Lähetetty: 27.6.2015, 20:50

    ”Kuusikossa koivua voi alkuun jopa puolet puiden kokonaismäärästä.
    Sekametsien parempaa tuottavuutta selittää se, että ne pystyvät käyttämään ravinteita tehokkaammin kuin yhden puulajin puut.
    -Tämän vuoksi puiden kasvu on nopeampaa, kertoo erikoistutkija Raisa Mäkipää Lukesta. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa ravinteidenoton tehokkuutta testattiin eri puulajisuhteilla.”
    Tuossa oli tuo uutinen joku viikko sitten.

    Yleensähän kuusikon varhaisperkauksessa pyyhitään kaikki lehtipuu pois. Sitten taimikonharvennuksessa jätetään aukkopaikkoihin täytekoivuja 10%. Ne on sitten kantovesoista kasvaneita ne täytepuut, että onkos sillä jotain merkitystä puiden lahoisuuteen?

    Minusta rehevillä mailla, jossa kuusi lähtee heti kasvuun niin sanoisin, että luontaisesti syntyneet raudukset ja hiekset eivät haittaa kuusten kasvua taimikonharvennukseen asti vaikka niitä jättäisi e. 1000 perkauksessa, prosentteina se olisi n.40%. Tuollasessa kuusi repii 70centin vuosikasvua koivuista huolimatta ja tuhot kuusikolle on pienemmät kuin ajattelisi. Jos miettii huippukoivun kasvatusta niin taitaa vaihtoehdot vähissä. Kaksijaksoisessa aliskuusikko ei ehkäise kärpäsiä. Ja niitä koivuja on kuitenkin oltava runsaasti 15v tehtävään th:n asti, jotta saadaan valittua vain luotisuorat sieltä. Sellanen 20 % on mun mielestä aika hyvä siitä etiäpäin. Vai kuinka? Etelä-Suomessa. Istuttamalla koivua sekaan ei tuu mitään. Rohkeasti vaan jättämään rkoivu siemenpuita.

    Tekijä
    Ammatti Raivooja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MIISU4F 2.7.2015, 16:53

    Sen 10% EI tarvitse koivua olla! FSC.n mukaan varsinaisessa havupuutaimikon hoidossa lehtipuustoa jätetään vähintään 10% mutta ei saa haitata havupuun kasvua. EI tarvitse olla koivua, ei vallitsevaa jaksoa, ei tasaisesti jakautuneena. Eli kaikki mahdollinen lehtipuska- pihlaja, paju, tuomi, jne… on sitä lehtipuuta, vaikka pikkuvitsaa ja- tai säästöpuuryhmässä jo valmiiksi. Jos soistuma, niin jättää siihen yleensä niissä olevan pajuryteikön, jo siinä aika monta *runkoa* on.

    Metsänhoito ei ole puistonhoitoa, että kaikki täsmällisin etäisyyksin ja muu sileäksi. Pitää riistatiheikkökin muistaa. Joskus saa kaikki yhteen kohtaan, lehtipuusekoituksen ja riistatiheikön ja tulevan säästöpuuryhmän, jos sitä ei vielä ole kuviolla. Sellaisiakin hakkuuaukkoja vielä löytyy, mihin ei ole jätetty tikkua ristiin!

    Aikaisemmin meillä oli taimikonhoitoohje, että saa jättää max 5% lehtipuusekoitus. Nyt FSC.n aikana ohje on, että pitää jättää väh, 10% mutta se voi tosiaan olla mitä lehtipuuta vain, turha sitä koivua vaan tuijottaa.

    Ammatti Raivooja 2.7.2015, 16:53

    Miä mietin jos esimerkiksi käänteisen reikäperkauksen, että että jättäs koivuryhmiä kukkapuska asentoon sekaan. Ja yks mikä on kun käyttää isopaakku taimia niin ensinnäkin ne lähtee heti lentävään kasvuun ja koivu ei oikeasti karkaa ihan niin paljoa. Enmää oo hyökännyt perkaustakaan tekemään heti kun ne metrin pituisia kun niillä ei ole mikään hätä ja eivät kärsi. Eriasia on sitten niillä ei niin hyvillä mailla missä pikkukuusetkuuset jurpottaa.

    kuusessa ollaan 2.7.2015, 20:25

    Parhaiten varmaankin koivun jättäminen onnistuisi ihan reikäperkauksella, siis jos kuusen uudistuminen on osittain epäonnistunut ja kasvatuskelpoisten kuusien määrä on jäänyt johonkin 1000-1200 t/ha. Reikäperkauksessa avattaisiin vain kuusien kasvutilaa, koivukohdat saisivat hieman ”kitua” ja koivujen kasvu ei ryöstäytyisi aivan mahdottomaksi, ennen varsinaista taimikonharvennusta.

    Olen itse käyttänyt reikäperkausta kakkostaimikonhoidossa, totaaliensiperkauksen jälkeen. Syy on suurelta osin se, että 99% koivuista on hiesta, jossa mahdollinen kantovesan laho ei haittaa, sillä ne lähtevät ensiharvennuksessa.

    suorittava porras 2.7.2015, 22:01

    Koivu kurittaa ympäristön puita rankasti . Esimerkiksi reilu vuosi sitten harventamassani kuusikossa runsaat 40 vuotta koivun lähellä kasvaneet kuuset olivat tilavuudeltaan vain 80-100 litraisia . Aivan vieressä puuhtaalla kuusikko-osuudella puiden tiavuudet huitelivat 500 litran paremmalla puolen . Suurin valmistamani runko sillä kuviolla oli kooltaan hiukan yli 1 000 litrainen .
    Kävin vielä varmuuden vuoksi laskemassa lustot koivujen vaikutuspiirissä kituneista puista ja suurimmasta yksilöstä muutaman kymmenen metrin päässä koivun alla kasvaneista . Ikä oli kaikilla sama.
    Poikkesipa palstalla metsäneuvojakin ja hänen kanssaan ihmettelimme yhdessä huimaa kasvueroa . Kehotinkin häntä ottamaan kohteen metsäretkeilyjen havaintokohteeksi nimikkeellä , kuinka koivu jarruttaa muun puuston kasvua lähistöllään .

    Mielestäni monissa tapauksissa liioitellaan vahvasti koivun kasvua parantavaa vaikutusta muun puuston suhteen . Koivun varjon pituuden sisällä kasvavien puiden kasvu on todella huono. Lisäksi etukasvuisen puun poistaminen pienempien joukosta aiheuttaa lähes aina korjuuvaurioita jääviin runkoihin .

    Ammatti Raivooja 3.7.2015, 05:40

    Oliko kyseessä hieskoivu keski-suomessa?

    raivuri 3.7.2015, 08:42

    Niin ja tuossa se on mennyt pilalle kun ollaan myöhässä. Koivujen ei tulisi päästä muutamaa metriä kuusia pidemmäksi. Pitäisi olla samassa latvuskerroksessa. Harvennus nelikymppisenä on aivan liian myöhään koivukuusikoissa. Jos uudistaminen mennyt hyvin ja nopeasti, niin tähän malliin sopivilla pohjilla ensiharvennus tulisi tehdä viimeistään 25 vuotiaana

    valtteri 7.7.2015, 19:42

    Olis tarkoitus kokeilla tällaista:taimikon perustamisessa n.1500 kuusta,sitten noin 5 vuoden päästä jokunen sata rauduskoivua sekaan.Aikaerolla estettäisiin koivun etukasvuisuus.Voisikohan toimia?

    Anton Chigurh 7.7.2015, 20:27

    Ei toimi.

    Istuta 10 metriä leveitä kaistoja kuusta ja väliin samanlevyisiä rauduskoivukaistoja. Rauduskoivukaistojen keskustaan voi jättää 3 metriä leveän väylän, joka toimii ajourana ensiharvennuksesta lähtien. Siltä käsin yltää operoimaan myös välikuusikon. Rauduskoivun runsas emäksinen karike lisää rajusti viljavuutta ja nopeuttaa ravinnekiertoa.

    A.Jalkanen 7.7.2015, 21:59

    Jos Valtteri laittaa 1500 kuusta, niin todennäköisesti ei koivusekoitusta tarvita lainkaan. Jos tarvitaan, niin se useimmiten tulee luontaisesti jos vain on muokattu kunnolla.

    Juuri viikonlopun retkeilyllä näytin Metsälehden nimimerkeille istuttamalla perustettuia kuusentaimikkoa. johon hieskoivu tuli sekaan ja ampui ohi kasvussa. Nyt sitten ihmetellään että otetaanko koivut energiapuuksi vai kuiduksi.

    suorittava porras 7.7.2015, 22:41

    #”Rauduskoivukaistojen keskustaan voi jättää 3 metriä leveän väylän, joka toimii ajourana ensiharvennuksesta lähtien ”#

    ??? Oletko Anttoni tosissasi ? Meinaatko , että kolme metriä on riittävä ajouran leveys ? Hevoselle kyllä , mutta nykyiselle ajokonekalustolle on varattava 4,5 metriä leveä ajoura . Koneet tuskin nykyisestä pienenevät .

    ——

    Kuusentaimien sekaan en suosittele näkemäni perusteella jättämään koivuja juuri lainkaan .Puhtaat koivuryhmät voisivat tulla kyseeseen , koska niissä kasvukilpailu on tasaväkistä . Ryhmien reunoilla havupuu on kuitenkin hätää kärsimässä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6