› Keskustelut › Metsänhoito › Montas prosenttia sitä koivua kasvatetaan kuusikossa?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Montas prosenttia sitä koivua kasvatetaan kuusikossa?

    Lähetetty: 27.6.2015, 20:50

    ”Kuusikossa koivua voi alkuun jopa puolet puiden kokonaismäärästä.
    Sekametsien parempaa tuottavuutta selittää se, että ne pystyvät käyttämään ravinteita tehokkaammin kuin yhden puulajin puut.
    -Tämän vuoksi puiden kasvu on nopeampaa, kertoo erikoistutkija Raisa Mäkipää Lukesta. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa ravinteidenoton tehokkuutta testattiin eri puulajisuhteilla.”
    Tuossa oli tuo uutinen joku viikko sitten.

    Yleensähän kuusikon varhaisperkauksessa pyyhitään kaikki lehtipuu pois. Sitten taimikonharvennuksessa jätetään aukkopaikkoihin täytekoivuja 10%. Ne on sitten kantovesoista kasvaneita ne täytepuut, että onkos sillä jotain merkitystä puiden lahoisuuteen?

    Minusta rehevillä mailla, jossa kuusi lähtee heti kasvuun niin sanoisin, että luontaisesti syntyneet raudukset ja hiekset eivät haittaa kuusten kasvua taimikonharvennukseen asti vaikka niitä jättäisi e. 1000 perkauksessa, prosentteina se olisi n.40%. Tuollasessa kuusi repii 70centin vuosikasvua koivuista huolimatta ja tuhot kuusikolle on pienemmät kuin ajattelisi. Jos miettii huippukoivun kasvatusta niin taitaa vaihtoehdot vähissä. Kaksijaksoisessa aliskuusikko ei ehkäise kärpäsiä. Ja niitä koivuja on kuitenkin oltava runsaasti 15v tehtävään th:n asti, jotta saadaan valittua vain luotisuorat sieltä. Sellanen 20 % on mun mielestä aika hyvä siitä etiäpäin. Vai kuinka? Etelä-Suomessa. Istuttamalla koivua sekaan ei tuu mitään. Rohkeasti vaan jättämään rkoivu siemenpuita.

    Tekijä
    Ammatti Raivooja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 1.7.2015, 17:08

    Jos booria sattuu olemaan niukasti maaperässä , lehtipuu haittaa merkittävästi havupuiden kasvua . Maaperän ravinnetilanne on oltava tasapainossa , jos on tarkoituksena kasvattaa koivua enemmälti sekapuuna havupuiden joukossa . Mieluummin kuitenkin pitäisin huolta istutettujen havupuiden alkutaipaleesta , kun antaisin koivun pilata niiden tulevaisuuden . Koivu kuusten keskellä venyttää helposti kasvatuskiertoa kuusen kohdalla 10-20 vuotta . Lisänä vielä laatutappiot . Eri puulajit omina palstoinaan on parempi vaihtoehto .

    Ammatti Raivooja 1.7.2015, 18:21

    Rauduskoivu Etelä-Suomessa sekapuuna on jokseenkin eriasia kuin hieskoivu pohjoisempana ylispuuna jos muistetaan se.

    Lannoitteen määrä metsässä ei lisäänny koivun myötä vaan niinkuin tuossa alkupostauksen uutisessa, että ravinnekierto tehostuu ja puilla olisi enemmän ravinteita käytössä. Kuusta ei kasva metsässä enempää ja osa taantuu koivun myötä. Sitten taas yksittäinen kuusi saattaa kasvaa isommaksi kuin kasvaisi ilman koivun vaikutusta. Sekametsien olettua parempaa kasvua on myös selitetty niin, että juuret ottavat ravinteensa eri syvyydestä. Koivuhan ei hyödy lannoittamisesta mitään koska ottavat syvemmältä ravinteita. Ovatko nämä syvemmällä olevat ravinteet sitten kuusten käytössä? Ei varmaankaan täysimääräisesti. Koivu siis nostavat ravinteita ja osa niistä ehkä kuusten käyttämättömissä olevista ravinteita päätyy kaikkeen mukana kuusille. Kysymys lieneekin siis voiko sekametsä tuottaa enemmän puuta kuin monometsä ja sen puun arvon ollessa korkeampi? Ja mitä enemmän me arvotetaan aikaisemmin saatavia tuloja niin sitä kannattavammaksi se tekee asian.

    Lehtien hajoaminen ja juurten lahoaminen pitää lahoamisprosesseja paremmin yllä ja etenkin koivunjuuret lahotessaan vilkastuttavat maaperän toimintaa lisätessään pieneliö toimintaa.

    Ammatti Raivooja 1.7.2015, 18:22

    Jos ajatellaan, että tavoitteena on kasvattaa 2 harvennukseen 400 koivua niin eikö se jo anna meille luonnollisen vakuutuksen ainakin siihen asti tuuli-, laho ja kirjanpainajatuhoja vastaan? Jos näiden tuhoamat metsät otetaan vertailuun mukaan niin sekametsä voi olla vielä kannattavampi.

    Vielä jos ajatellaan, että kuusta istutetaan puhtaan kuusikon perään, revitään kannot ja tapetaan koivut jo pieninä taimina niin onko maaperä silloin jo aika kuollut kuten toimimaton komposti ilman matoja. Kaikki tietää, että tiukassa maassa kuusentaimet kasvaa huonommin. Mitä kuohkeampi maa niin sitä paremmin kuusen juuret levittäytyvät. Mättäissä kasvavien kuusten parempaa kasvuun lähtöä on selitetty lämmempänä ja kuivempana kasvupaikkana. Kuusentaimi tykkää vedestä, että en ihan tuosta tiedä. Kääntömätästyksen ollessa paras kuuselle niin asia mitä siinä tapahtuu kun tehdään keko on se , että kun se ripotellaan kauhasta niin maahan laajenee 30% kun sinne menee ilmaa väliin. Kuohkeus maassa auttaa kuusen juuria siis levittäytymään parhaiten ja juuristolla on happea. Edellisen sukupolven ja tulevat koivinkannot hajotessaan antavat kuusten juurille kuohkeita käytäviä levitä varsinkin jos maalaji on tiivistä.

    raivuri 1.7.2015, 18:29

    Kaikkein tuottavin tapa kasvattaa rehevien maiden metsiä ainakin Etelä-Suomessa on tehokkaasti ja oikea-aikaisesti hoidettu ja harvennettu sekametsä. Metsänhoidon tavoite on tuottavat ja terveet sekametsät. Se tarkoittaa esimerkiksi kuusikkoa, jossa joukossa 10-20% lähinnä rauduskoivua. Omissa metsissä maltillisen koivusekoituksen kuusikot ovat myös kärsineet huomattavan paljon vähemmän tuuli- ja juurikääpätuhoja kuin puhtaat kuusikot.

    Näiden vertailussa ja mielikuvissa vaan usein ja yleisesti tehdään se virhe, että vertaillaan hyvin hoidettua puhdasta kuusikkoa(passiivisenkin helppo saada aikaan) ja huonosti hoidettua tai myöhässä harvennettua sekametsää. Myöhästyminen vaikuttaa sekametsän tulokseen huomattavasti enemmän kuin monokuusikoissa.

    Metsuri motokuski 1.7.2015, 18:52

    Tuuituhoihin vaikuttaa aina myös maaperän kosteus ja harvennuksen ajoitus sekä leimikon sijainti. Itse en usko että koivulla olisi tuulituhoihin mitenkään vaikutusta.

    Timppa 1.7.2015, 19:17

    Edelleen olen sitä mieltä, että sopivan koivu-/kuusisekametsän aikaansaaminen on haastava harjoitus. Ongelmia tulee vastaan korjuuvaiheessa ym.

    Me sitävastoin pyrimme aktiivisesri sopivilla MT-pohjilla mänty-/kuusisekametsään. Tutkimustioetoa on, että mäntyjen ympäröimät kuuset kasvavat paremmin kuin kuusten ympäröimät kuuset. Luulisin, että syitä saattaisi olla ainakin kaksi:
    -tuollaisen sekametsän maanpinnan lämpötila on luultavasti korkeampi kuin puhtaan kuusikon
    -koska kuuset kasvavat tavanomaista harvemmassa, niin niiden juurilla on mahdollisuus kerätä ravinteita tavanomaista laajemmalta alalta. Juurensa syvään tunkevalla männyllä ei tällaista tarvetta ole. Eivätkä puut siten kilpaile samoista ravinteista.

    pihkatappi 2.7.2015, 07:58

    Se on tosiasia että koivu-kuusi metsä on tuottavin vaihtoehto, jos noista koivuista saa silläkeinolla sitä oksatonta ja täplätöntä viilutavaraa. Onko sitten viisainta hakea peräti sitä maksimi koivumäärää, että täpliä ei tule, vai onko viisain tyytyä vaikka 20% koivu sekoitukseen, sitä tässä kai on kyse. Kasvu lienee parempi kuin puhtaassa kuusikossa ja maan olosuhteetkin säilyvät jatkoa varten parempina.

    Kyllähän meidän ammattilaisten pitäisi hyödyntää näitä mahdollisuuksia. Mutta puhtaan kusikon perustaminen rehevillä Etelä-Suomen pohjilla on niin paljon helpompi homma, kuin yrittää kasvattaa kuviolla vieripuina samaa vauhtia rauduskoivuja. Ja palstan myyminenkin on helpompaa, kun kuviot ovat selkeitä yhden puulajin kuvioita. Ei vaikeampi kasvatustapa mitään pipertämistä kuitenkaan ole, taloudellinen tulos voi olla parempi ja toteutus vaatii vai ymmärrystä puiden eri vaiheiden eri kasvunopeudesta, useinhan nuo ovat kaksijaksoisia, kun jätetään jo taimivaiheessa etukasvuisia koivuja.

    Pohjois-Suomessa tuo hieskoivu-kuusikko kaksijaksoinen metsikkö tulee ilmaiseksi sopivilla pohjilla ja se on kannattava kasvatusasento, kun poistaa koivut 30 – 40 vuoden iässä hankinnalla.

    raivuri 2.7.2015, 10:31

    Pihkatapille sen verran, että kaksijakoiseksi päästämisessä ei ole mitään ideaa jos kuuset ovat istutettuja. Silloin koko koivu homma menee yli, pieleen ja tulos putoaa. Ne pitää saada valittua niin että metsikkö kasvaa suunnilleen tasakokoisena, vain muutamien metrien heitolla. Tämähän onnistuu niin, että varhaisperkauksessa poistetaan vain kuusia kunnolla haittaavat koivut ja noin neljän-viiden metrin pituudessa tehtävässä taimikonhoidossa poistetaan ne ”isoimmat ja komeimmat” koivut taimikosta ja jätetään 2-4 metrisiä suoria rauduskoivuja. Vaatii kovuutta ja periksiantamattoman luonteen, että malttaa kaataa ne parhaimmat liian pitkät koivut. Näin itse toimin lähitiloilla olevien rehevien maiden kuusentaimikoiden kanssa ja yleensä hyvin toimii. Ensiharvennusvaiheen jälkeen asiassa ei enää ole juuri ongelmia.

    Kaksijakoisuudessa istuttaminen menee hukkaan, koska ”kalliiden” taimien parasta kasvua ja jalostushyötyjä ei saada ulosmitattua kunnolla. Tilanne on tietenkin eri jos koivikon alle syntyy kuusikko luontaisesti.

    pihkatappi 2.7.2015, 12:24

    Niin, pohjoisessa sopivilla aloilla tulee kaksijaksoinen ihan itsestään.

    Juuri tuon kuusen istutuksen satsauksen takia tuntuu hölmöltä jättää koivun taimia taimikkoon. Ja usein kun noita sitten varhaisperkauksessa jätetään, ne kasvavat yli kuusen taimien, joka siis ei ole se tavoite. Parempi olisi kun koivut tulisivat varhaisperkauksen jälkeen, koivu kasvaisi sopivasti kuusen kiinni.

    raivuri 2.7.2015, 16:02

    Kyllä, periaatteessa…Varhaisperkauksessa poistettujen koivun kantojen nostamista kantovesoista vain ei nouse terveitä koivuja. Niistä tulee kahdenkympin jälkeen hiljalleen lahoavia kuitupuita, tukista on turha haaveilla niiden kanssa laajassa mittakaavassa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6