› Keskustelut › Metsänhoito › Montas prosenttia sitä koivua kasvatetaan kuusikossa?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Montas prosenttia sitä koivua kasvatetaan kuusikossa?

    Lähetetty: 27.6.2015, 20:50

    ”Kuusikossa koivua voi alkuun jopa puolet puiden kokonaismäärästä.
    Sekametsien parempaa tuottavuutta selittää se, että ne pystyvät käyttämään ravinteita tehokkaammin kuin yhden puulajin puut.
    -Tämän vuoksi puiden kasvu on nopeampaa, kertoo erikoistutkija Raisa Mäkipää Lukesta. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa ravinteidenoton tehokkuutta testattiin eri puulajisuhteilla.”
    Tuossa oli tuo uutinen joku viikko sitten.

    Yleensähän kuusikon varhaisperkauksessa pyyhitään kaikki lehtipuu pois. Sitten taimikonharvennuksessa jätetään aukkopaikkoihin täytekoivuja 10%. Ne on sitten kantovesoista kasvaneita ne täytepuut, että onkos sillä jotain merkitystä puiden lahoisuuteen?

    Minusta rehevillä mailla, jossa kuusi lähtee heti kasvuun niin sanoisin, että luontaisesti syntyneet raudukset ja hiekset eivät haittaa kuusten kasvua taimikonharvennukseen asti vaikka niitä jättäisi e. 1000 perkauksessa, prosentteina se olisi n.40%. Tuollasessa kuusi repii 70centin vuosikasvua koivuista huolimatta ja tuhot kuusikolle on pienemmät kuin ajattelisi. Jos miettii huippukoivun kasvatusta niin taitaa vaihtoehdot vähissä. Kaksijaksoisessa aliskuusikko ei ehkäise kärpäsiä. Ja niitä koivuja on kuitenkin oltava runsaasti 15v tehtävään th:n asti, jotta saadaan valittua vain luotisuorat sieltä. Sellanen 20 % on mun mielestä aika hyvä siitä etiäpäin. Vai kuinka? Etelä-Suomessa. Istuttamalla koivua sekaan ei tuu mitään. Rohkeasti vaan jättämään rkoivu siemenpuita.

    Tekijä
    Ammatti Raivooja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kuusessa ollaan 28.6.2015, 21:34

    Mutta ehtiikö kuusi pysymään riittävän hyvin koivujen vauhdissa, jos kuusen laaduttava vaikutus koivujen tukkiosaan on tavoitteena? Epäilen vahvasti, että kuuset eivät kykene pitämään koivujen oksittumista kurissa.

    Edelleen ajattelen mielessäni, miltä tuollainen kuvio näyttää 50-vuotiaana, eli silloin kun harvaan jätetyt raudukset ovat päätehakkuukoossa? Eli silloin olisi 100 suurta koivua ja sekalainen seurakunta kuusta eri muodoissa…

    Ammatti Raivooja 28.6.2015, 21:55

    Mä sanoisin, että taimikonharvennuksessa voi kokeilla e. 3 ryhmissä ja ei poista kuusia vaan jättää ne varjostamaan alapuolelta. Perkauksessa olisi varmaan jätettävä sillein reilusti, tuppaisiin ettei harvenna niitä tuppaita ollenkaan vielä silloin, jotta harvevennuksessa saa valittua sen suorimman ja jo vähän karsiutuneen keskimmäisen.

    pihkatappi 29.6.2015, 12:51

    Koivun järeitä osia ei jalosteta kuin harvoilla paikkakunnilla, eikä markkinoita bulkki-tukille ole kuin tietyillä alueilla. Ainakin Keski ja Kaakkois osassa maata on koivun erikoistyvien ostajia ja jalostusta myös tuolle bulkkitavaralle.

    En tiedä miten paljon noista kuusten seassa kasvatetuista koivuista tulee huippuaatua, jos hehtaarin kuviolle saa arviolta 10 mottia huipulaatua syntymään, ei jobbarit lähde niitä yksittäisenä eränä hakemaan, pitäisi olla vähintään nupikuorma noita laatutyviäkin, tai tietysti hyvät suhteet ostajan kanssa auttavat pienempien erienkin markkinoinnissa.

    Tuo on mielenkiintoinen havainto, että koivu kuivattaa maastoa kuuselle sopivammaksi. Ilmeisesti sen takia noita mutkaisiakin koivuja on jätetty turvekankaille kuusten sekaan, minä kun ajattelin jo että homma on ollut täysin järjetöntä, mutta näin sitä taas huomaa olleensa vain tietämätön. Itse olen ajatellut että kuusillakin riittää kuivatukseen 100 motin puusto.

    Metsuri motokuski 29.6.2015, 14:33

    Niin kannattaa myös muistaa niiden ylispuu kokoon ehtineiden koivujen hakkuu sieltä kuusien seasta. Jos ne koneellisesti poistetaan niin takuulla tulee vahinkoa jääviin kuusiin, jotka ilmenenevät vasta myöhemmin, jos ei heti hakkuun aikana.

    Jos kerran olen valmis panostamaan kuusen taimien istutukseen, maan muokkaukseen ja taimien ostoon niin minusta on ihan hullua rajoittaa kaliiden taimien kasvua liian suurella koivikolla. Jos tällaisen uuden metsän satsauksen tekee niin kirkkaana pitää olla mielessä se lopputulos koko kierron ajan, johonka pyritään jo uudistamisen aloituksessa.

    Aikamoinen virha tehdään siinä että yhtäkkiä aletaankin pohtia siemensyntyistä koivikkkoa taimikossa kun se kuitenkin kuusikoksi perustettiin ja melkoisesti varoja siihen uhrattiin. Eri asia on sitten jos halutaan koivikkoa tai kuusen uudistaminen on epäonnistunut niin silloinhan koivikosta voidaan kasvattaa uusi metsä tilalle jos muutakaan keinoa ei ole käytettävissä.

    pihkatappi 29.6.2015, 16:44

    Ilmeisesti noissa jättökoivujen kanssa käytetään pidennettyä kiertoaikaa ja ne kerätään päätehakkuun yhteydessä. Luontaisesti syntyvä turvekaknkaan kaksijaksoinen koivu-kuusi metsä tuntuu mielekkäämmältä, kuin tuo rehevien kivennäismaiden koivusekoitukset, joiden halitseminen vaatii enempi ymmärrystä kuin kelvollisen kuusikon kasvattaminen. En ole noita laatutyviä koskaan myynyt muutakuin muutamia pölkkyjä ison leimikon yhteydessä ja silloinkin menivät koivutukin hinnalla ~50 euroa / motti. Varmasti tuossa voi pärjätä paljon paremmin, kun on panostanut siihen että tuota tavaraa on tarjolla enempi ja voi sitten sitä hintaa vinguttaa. Minä en tuota ala yrittämään.

    Ammatti Raivooja 29.6.2015, 16:45

    Maanmuokkaus pitää tehdä kuitenkin mutta koivuja saa ilmatteeks. Onko järkeä istuttaa kalliita kuusentaimia, joista suuri osa menee kuituriukuloina nollakorolla kun voisi kasvattaa samassa ajassa jo tuplasti isompia puita ilmaseks. Kyllä pistää miettimään kannattaako istuttaa niin paljon kuusia kun tänään istutetaan kun lisäämällä ilmaisten tainten osuutta voisi päästä enemmän plussalle.

    Tuossa koivukirjassa on, että 20% raudussekoitus ei vähennä mäntyjen kasvua. Miä ihastelin tuossa yks päivä miten kasvo komeita suoria ja isoja luontaisesti syntyneitä rauduksia lehtomaisessa männikössä. Mäntyjen laatukin oli pysynyt hyvänä. Ohjeiden mukaan tehtynä metsä olisi ollut katastrooffi. Ei siis intensiivisesti hoidettu metsä.

    Timppa 29.6.2015, 18:12

    Tosiaan jätin sen koivutaimikon varhaisperkausvaiheessa. Sitten myöhemmin ei enää ”raaskinut” kaataa koivuja, kun olivat yhtäkkiä kasvaneet kuitukokoon.

    Kuinka tarpeellinen koivu sitten on kuusikolle. Ainakin meikäläistä vastaan on tullut erittäin hyvin kasvavia puhtaita kuusikkoja. Kasvaisivatko ne paremmin, jos koivua on joukossa? Kuka tietää?

    Yleensä perkauksen jäljiltä kuusikkoon jää meillä vain 50-80 koivua/ha. Nämä eivät kuusta enää haittaa. Niitä voi sitten kasvattaa aina päätehakkuuseen saakka. Saattaa saada laatutyveäkin. Eivätkä kaadettavat koivut aiheuta vahinkoja kuusille.

    Ammatti Raivooja 29.6.2015, 21:07

    Hyvin kasvavien puhtaiden kuusikoiden kehitysvaiheeseen on kuitenkin kuulunut lehtipuukausi. Monien nyt hakattavien kuusikoiden syntyhistoria on ollut luontaisesti syntyminen lehtipuiden alle.

    Kasvaako alusta asti lehtipuusta vapaa kuusikko samalla tavalla loppuun asti? Ja nyt tarkoitan tätä UPM:n tapaa missä revitään kannot ja lehtipuut juurineen. Lahoavat kannot antavat uusien kuusien juuristolle reittejä kehittyä ilman pintakasvillisuuden kilpailua. Sama käy th:n jälkeen, kaadettava risukko luo ilmavan pinnan ja niidenkin lahoavat osat auttavat kuusen juuriston leviämistä ja ravinnekierto pysyy vilkkaana ja vielä vilkkaampana kun jätetään koivua. Tämä on minun mielipide. Pohjaan tätä sademetsän toimintaan. Sademetsän uudelleen istutus paljaalle maalle ei ole yksinkertaista sillä puut eivät kasva koska maanpinnalla ei ole hajoavaa mattoa tavaraa.

    jees h-valta 29.6.2015, 21:21

    A.R. erittäin oikeilla jäljillä. Tuota olen nyt kohta viisitoista vuotta seurannut lehtipuualustalla. Elämä lehtipuukarikkeessa on erittäin vilkasta ja siitä hyvänä esimerkkinä olen täällä kertonutkin esiin putkahtelevat suuret parvet mustarastaita jotka suorastaan kaivavat tunneleita syksyllä isojen haavanlehtien muodostamaan massaan. Maa vain töyssyy hauskasti kun ne vipeltävät siellä arvatenkin erinäisten ötököiden ja matojen haussa. Muuttohalut tyssää yleensä pitkäksi aikaa siihen kulmille. Ei voi olla vaikuttamatta myös puiden ravinteiden saantiin.

    Timppa 1.7.2015, 15:02

    Kuten aiemmin kirjoitin, niin erittäin hyvin kasvavia pelkkiä kuusikoita on. Kasvaisivatko ne sitten paremmin, jos lehtipuuta on joukossa?

    Olen ymmärtänyt, että puu kasvaakseen tarvitsee auringonvalon, veden ja hiilidioksidin lisäksi typpeä ja fosforia sekä epälukuisen määrän lisäravinteita. Koivu ei niitä lisää. (leppä kylläkin typpeä). Jostain olen oppinut, että kuusi on sopeutunut happamaan maapohjaan. Esimerkisi tuhkalannoitus emäksisenä saattaa haitata lisäravinteiden liukenemista ja siten kuusen kasvua. Onko siis lehtikarikkeesta hyötyä vai haittaa? Maallikko on kyllä ihmeissään, kun monenlaista tietoa on tarjolla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6