Tietenkin metsässä on villieläimiä. Onhan niitä rymättylän perunapelloillakin, kun tekevät kuulemma harsoihin reikiä. Ei noita jälkiä kannata edes tutkia. Suomessa oli hirviä jo ennen ihmisiä ja ihmiset tunketuivat hirvien alueelle. Ei tätä maata olisi koskaan pystytty asuttamaan ilman hirviä, jotka olivat ihmisten ravintoa. Se on paljon mukavempi syödä hirvenlihaaa kuin järsiä puita. Pitääkin hakea pakkasesta hirvipaisti sulamaan.

Ongelmaksi vain aluskasvittomassa kuusikossa tulisi se, mistä hirville ja peuroille sen jälkeen löytyisi sijaa eli tuskin koivikon kuusikoksi muuttaminen metsätalouden harjoittajan asemaa parantaisi. Tilanteeseen on yksi ainoa lääke ja se on sopusoinnussa Tolopaisen ajatusten kanssa. Hirviä saa olla metsissä 1-2 per ha, mutta ylimääräiset joutaa pakastimeen. Tällä niitä on 5 / ha ja lisäksi peuroja kymmenkertainen määrä. Yhteensä kuormitus on niin metsätaloudelle kuin luontoarvoille, liikenneturvallisuudesta puhumattakaan, täysin kestämätön. On siinä hirvikannan hoitajien hienoa leikkiä erämiestä.

Mihin noita tietoja voisit käyttää, yleensä hirviä likkuu emä, pari vasaa ja jokin urosmullikka seurailee, koskaan en ole nähnyt yli viiden hirven laumaa.

Ei hirvipolitiikkaa kuitenkaan niin hoideta, että lähdetään jotain laumaa hakemaan, vaan ammutaan yksittäistä hirveä silloin kun se kohdalle sattuu metsästysaikana ja hirvitiheystavoite on sovittu valtakunnallisesti. Laumoja muodostuu ja hajoaa, ei hirvi kuitenkaan mikään laumaeläin ole. Emä ei edes halua pitää edellisen vuoden vasaa mukanaan.

Niin mikä on kysymyksesi. Kuvitteletko, että hirvenpyynti on teurastusta, jossa tarkoituksena on jahdata kaikki hirvet kerralla lainsäädännöstä välittämättä. Emähirvien ampuminen tietenkin vähentää kantaa tehokkaasti ei urokset lisäänny.

Jos halutaan pitää talvikanta pienenä kuten ilmeiseti halutaan, ammutaan paljon vasoja ja uroksia. Silloin kannalla on maksimaalinen tuotto kun säästetään emät, näin on tehty aina hirvenpyynnissä. Eikä siihen metsäomistajat pysty vaikuttamaan.