Kun otetaan metsien taimikkovahinkojen lisäksi huomioon myös hirvieläinten maantieliikenteessä aiheuttamat hirvikolarit, ei hirviä tarvittaisi ainuttakaan. Geeniperimä kyllä sälyisi Ruotsissa ja Venäjällä asustavilla hirvillä, joten lajin suojelunkaan vuoksi hirviä ei Suomessa tarvita.

Metsästäjille riittäisi työsarkaa esim. villisika-, susi- ja jäniskantojen rajoittamisessa.

Papanalaskentaakin käytetään hirvikannan määrittelyyn, mutta suosittelen ripottelemaan muutaman riistakameran metsään.  Hirvien käyttämät reitit näkee helpolla maastosta ja ne tottuvat kulkemaan niitä kunnes ympäristössä tapahtuu jokin muutos, hakkuu tai vastaava. Olen kamerakuvista laskenut talvikannan, kesäkannan, uusien vasojen määrän ja monta muuta mielenkiintoista asiaa.

Hirvitihentymät ovat eri paikoissa kuin 2000-luvun vaihteessa. Monin paikoin saavutetaan kaikkien aikojen ennätys ja tilanne tulee pahenemaan. Täälläkin 2013 kaadettiin niin vähän hirviä, että vastaava määrä löytyy historiasta vasta vuodelta 1974. Lupia oli vähän ja osa porukoista jätti lupia käyttämättä, kun annettin ymmärtää, että hirviä oli ennätyksellisen vähän, vaikka ei ollutkaan.

Tuskin se lupien käyttämättömyys ainakaan ”ylhäältä päätettynä” tapahtui . Hirvikannan kehityksestä löytyy lähes jokaisen seuran kohdalla tilastot 80 -luvulta alkaen .

Tällä korkeudella meneteltiin täysin samalla tavoin . Hirvet olivat tuolloin hakusessa naapureilla ja naapurin naapureillakin . Kaikki tekeminen tai tekemättömyys perustui tilastoihin ja ajankohdan havaintoihin.

Hirvien väheneminen ei ollut ihme , koska oma seuranikin pommiiti hirviä lihoiksi 5/1 000 ha vauhdilla  yli vuosikymmenen ajan . Nyt jotkut tuskailevat 3/ 1000ha kannan olevan liikaa . Monta kertaa suuremman kannan jäljiltäkin kasvaa puuta mitenkään väheksymättä joihinkin kohdistuneita hirvien aiheuttamia murheita .

Kun hirvihavainnot ehtyvät , painaa metsästäjä jarrua . Valitettavasti jalka on jarrulla joskus liian kauan .

Jätöksiä en laskenut, mutta eilen tuli mieleeni muutaman vuoden takaiset paikallisen riistapäällikön tjsp. puheet tuhokartoitusta tehtäessä. On kuulemma talvilaidunta sen palstan alue.

OMT-koivikossa alkaa heinä kasvaa jo vauhdilla, mutta tuoreita mullan ja saven sekaisia polkuja siellä vaan edelleen kulkee. Milloin hirvet ja peurat mahtaa kesälaitumille siirtyä, kun lehmät ja lapsetkin ovat jo siirtyneet? Vai onko tuollainen rehevä parikymppinen koivikko niin houkutteva paikka, ettei sieltä mihinkään siirrytä ja siten taas yksi metsänomistajan syyksi laskettava paikka. Pitäisi kasvattaa turkkina kuusta, jottei aluskasvillisuutta olisi hirviä ja peuroja houkuttelemassa ja estämässä viereisten alojen mäntyjen ja koivujen kasvatuksen.