Keskustelut Metsänhoito Mönkijä vai kelkka polttopuiden ajoon?

  • Tämä aihe sisältää 172 vastausta, 36 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 169)
  • Mönkijä vai kelkka polttopuiden ajoon?

    Olisi tarkoitus hankkia halpa kevyt puunkuljetuskalusto metsätöihin, lähinnä polttopuita 10 kiintoa talvessa ajella tai hyvin pientä hankintaa. Mönkiät tuppaa olemaan liian kalliita, alle 4000€ ei oikein löydy minkäänlaista tarpeeksi isoa maastokelpoista ja kärry lisäksi, tienaako koskaan itseään ja onko täysin kelvoton vehe jos meinaa joskus jonkun tuulen kaataman tukkipuun kuljettaa? Kelkan rekineen sais halvimmillaan jo 2000€ ja lunta meillä on täällä se 40cm ylöspäin aina maaliskuussa. Minkälaisia kokemuksia on kelkalla puunajosta, paljonko hyvätelainen työkelkka kykenee kiskomaan kun jälki on etukäteen ajettu?

  • Puuki

    Sen vielä lisään kelkalla ajoon, että suht. painavalla ajaa paljon isomman kertakuorman kuin kevyemmällä . Rekenä oli joskus nytkällä varustettu rautareki. Polttopuita ja lyhyitä tukkejakin on parempi ajaa isolla vanerista tehdyllä pulkalla, jossa on vanhoista laskettelusuksista tehdyt jalakset ja reunavahvikkeina metalliset kulmalistat. Helppo kuormata vaikka olisi isojakin puita  eikä kaadu .

    wanhajätkä

    Hankintakauppaa en alkaisi tekemään kummallakaan. Polttopuiden hankintaan omiin tarpeisiin molemmat on oivia pelejä. Samoin muutamien tuulenkaatojen pois hakuun.

    Ei pidä heti lannistua kummankaan kanssa opetellessa. Alku on aina tuhertamista. Urat pitää suunnitella hyvin etukäteen. Minulla on mönkijät molemmissa päissä suomee. Kelkkaa en Mikkeliin vie. Liian lyhyt lumikausi ja urien teko hankalaa. Täällä missä asun kelkka on tosi käypänen kun lumi tasaa maaston. Hyvä puinen parireki perään. Ei mikään rautakosla. Viikonloppuna saa paljon aikaseksi. Lauantaina polkee mennessä uran ja sahhaa muutaman tankillisen. pyhänä kyllä jaksaa sen ajaa pinoon mitä eilen kehtas tehä.

    Valinta riippuu ihan siitä kumpi ompi kampi….onko sulla paremmin aikaa lumen-,vai sulan aikaan.

    -70 luvulla ajoin urakalla satoja tonneja lannotteita mhy:lle. Hullua hommaa…kelkka metrin hangen päällä ja kesällä ajetut säkit metrin hangen alla. Lumiset muovisäkit on mukavan liukkaita heitellä puoltoistametriä korkealle. Oli se semmonen oppikurssi että vieläkin puu kulkee mettästä kelkalla pinoon ihan vaivattomasti..

    Ei hankintahommiin kyllä mitään järkeä kummassakaan

    Berza

    Eihän noilla laitteilla taloudellista tuottoa paljon hankintatyössä saa, mutta itselleni kelkka on maaston hankaluuden vuoksi hyvin tarpeellinen.

    Metsikössäni on paikoin niin hankalia maastoja, ettei sinne ole traktorilla mitään asiaa ja nämä olen kelkkapelillä eri konstein joutunut hoitamaan.

    Tosin niistä kertynyt puumäärä ei ole valtava, alta sata kiintoa vuodessa, mutta onpahan tullut tehtyä ja siinä se nuoruus kuluu 🙂

    Evi

    Mielestäni kannattavuutta tai kannattamattomuutta pitää laskea puun kulutuksena ja kwh. Ei sillä mikä on halvin vaihtoehto saada kuivat puut takkaan. Toinen on kannattavempi kuin toinen vaihtoehto, mutta nopeasti laskettuna 25 irtokuution klapiläjän pitäisi olla takassa poltettuna hyötysuhteeltaan vähintään 2000€.

    wanhajätkä

    Tokihan se iso kelkka vetää paremmin kun mennään umoisessa ja pehmeällä polanteella. Niistä kömyröistä olen kuitenkin luopunut jo ajat sitten. Vetokyky 38 senttisellä. 50mm harjalla vetää vähintään saman polanteella. mieluummin kapea ”tolppakeula” esim. forest fox, skandic tai vastaava. Jaksaa käsitelläkkin. Rautareet ja pulkat saa unohtaa. Raskaita vetää ku lumiaurat. Kyllä perinteinen puinen parireki on paras kun se notkeana telinä kiemurtelee perässä maaston mukaan. Ja se kestää paremmin kuin teräs.

    Tämä ei olemitään mututietoa vaan arjessa koettua. Minulla oli safarifirma 20 vuotta ja lopussa 160 kelkkaa. Kapeat pitkät kelkat valikoitui opaskelkoiksi puiset parireet perässä. Uskomaton määrä tavaraa on reessä kun mennään jäämerelle safarina. Viikko ja tuhat kilometriä….välillä umpistakin. Rautareet ei hitsaamatta sitä tee ja pulkkaa ei vedä norsukaan. Raskaita, todella raskaita kuormia vedettiin kun rakennettiin tukikohtia erämaahan. Kyllä ketteryys ja ajamisen helppous voittaa sen kömpelön norsun vetokyvyn. Ja sen parireen ei saa olla suuri. yleensä niistä tehdään pirunmoisia lotjia.

    Raskas kelkka on omiaan latu- ja reittihöylän vetoon mäkisissä maastoissa mutta keveähköä helpostikäsiteltävää vetokykystä ei voita mikään.

    Tolopainen

    Enpä usko, että kukaan polttaa talvenaikana takassa 25 irtokuutiota klapeja. Hyvä kun kaksi henkilöauton peräkärryllistä saa poltetuksi eli pari kolme kiintoa.

    Puuki

    Omatekoinen vanerinen pulkka ei paina juuri mitään tehokkaan kelkan perässä. Jos esim. on jonkinlainen hankikeli tai vähän heikosti kantava ura muuten,niin leveätelainen kelkka ja tasapohjainen suksipulkka kulkee pinnalla. Riipuu olosuhteista ja hommasta onko kevyempi kelkka sopivampi vai ei. Puita olen ajanut sekä pienemmällä että isommalla kelkalla. Käytön oppiminen on se ratkaiseva tekijä ei kelkan koko.   Kapeatelaiset on sitten hupikäyttöön erikseen.

    Berza

    Varmasti puureet on hyviä, mutta näkyvät olevan turkasen kalliita

    Oliko niissä raudoitetut jalakset ?

    Kyllä rautarekiäkin on tänä päivänä monenlaisia, kepeitä ja raskaampia tukkirekiä.

    Itse asensin muovit jalaksiin ja vetokeveys parani kyllä valtavasti.

    Jos ei ole pahoja vastavia, helposti kiinnon verran tuoretta tavaraa tulee laaniin

    Kuitupuunkasvattaja

    Moottorikelkalla onnistui hankinta-ajo parin parannuksen jälkeen:

    Teräksiseen parirekeen / tukkirekeen muovit alle. Ero pelkkään teräsjalakseen todella merkittävä – kuin yö ja päivä. Pienelläkin työkelkalla saa kulkemaan hulppeita yli kiintokuution kuormia.

    Ajourat poljetaan etukäteen esim. edellisenä iltana. Yön aikan urat kovettuvat yleensä riittävästi. Tuli myös ajettua joskus edellisenä päivänä seuraavan ajouran kauimmaisista pinoista pikkukuormat, joita täydennettiin kovemmilta pohjilta.

    Moottorikelkan perään rakennettiin noin 4 m pitkä lana. Ajouran aaltoilu loppui ja lanalla pystyy siirtämään  uran reunoilta lisää tasoituslunta ajouralle.

    Tukkia ja pylväitä on tullut ajettua hankintana joinakin talvina, jolloin pystykauppa oli jumissa. Jostain syystä hankintakauppa onnistui. Tukin kuormauksessa pitää vaan kikkailla ajamalla reki lähes tukin alle. Säästää paljon lihasvoimaa. Tukkien purku onnistuu aina mukavasti vierittämällä alaviistoon.

    Kelkka-ajo on nyt vähentynyt huomattavasti. Puukaupat enemmän pystykauppoina sekä talvet ovat menneet hankaliksi. Lumiaikaa on huomattavasti vähemmän kuin joskus 1980-1990 -lukujen tienoilla. Moottorikelkan tilalle on tullut mietittyä telamönkkäriä tai ketjut mönkkärin pyöriin.

     

    Evi

    Kyllä sitä polttopuuta vain kuluu kun on sähkölämmitys ja patterit pois päältä läpi talven, saa takassa tai leivinuunissa polttaa päivittäin nätin sylin puita. Saunakin lämpiää parikertaa viikossa, sekin vie puita. Kyllähän leveätelainen  on varmasti riskimpi vetäjä ja parempi pinnallapysyjä. Vanhassa ja halvassa on tietysti hyvä ottaa huomioon mahdollinen varaosien saanti, osaan 30 vuotta vanhaan jo vaikea löytää osia.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 169)