Vinssi on kyllä hyvä laite moneen käyttöön. Voi vetää puita lähemmäs ja saa tosiaan vedettyä vaikka kuorma päällä yhdistelmän liikkeelle jos sattuu jäämään pohjasta kiinni. Oli kuinka kevyt peräinen mönkkäri tahansa, niin oma savottansa nostelemalla, jos perässä on täysi rankakuorma.

Mutta sitä täytyy ihmetellä, että millaisissa metsissä porukka ajaa. Telamönkijän maavara on +40cm, koko laitteen leveys noin 1,5m ja telojen välillä tilaa vajaa metri. Missä metsässä on +40cm kantoja alle metrin välein, ettei niitä voi kiertää tai tällätä telan alle. Kai sitä voisi sahata vähän lähempää maata, ettei tarvitse tuollaisia tumppeja jättää metsää täyteen. Eihän sitä kukaan kehtaa edes kävellä tuollaisessa metsässä.

Siitä olen samaa mieltä, että kyllä kunnollinen traktori on hyvä peli ja voittaa mönkijän metsässä. Mutta jos minulla on esimerkiksi palstojen välillä 100km, niin aika paljon olen valmis antamaan tasoitusta metsässä, jos pitäisi jollain 10t€ traktorilla kolistaa yhtenään tuota 100km väliä, kun vaihtoehtona on ajella kunnollisella autolla tuo väli mönkijä kärryssä. Saa minun puolesta ponsse hoitaa ne hommat mihin ei mönkijä riitä.

Ja vasta katsoin, että oli esimerkiksi vajaalla 8000€ myynnissä 550 can-am telasarjalla, puukärry mönkijän perään ja kuljetuskärry koko yhdistelmälle, vinssi ja lumilevy. Ihan ok paketti, noin 10v vanha eikä mitenkään älyttömästi ajettu. Millaisen traktorin sillä hinnalla saa tänä päivänä? Ei ole pakko katsoa niitä uusia pakasta vedettyjä vehkeitä. Tai jos on, niin eikö reiluuden nimissä pitäisi verrata paketista vedettyyn traktroiin. Uusi valtra metsähytillä ja keslan kärry perään. Ei riitä 100t€ edes käsirahaksi. Siihen hintaan jo ponsse touhuaa hyvän tovin metsässä eikä itse tarvitse vaivautua edes paikan päälle.

10 k€:llakin Ponsset pörisee melko kauan metsässä.   Harrastevehje se mänkijä on pääosin.  Mutta harrastukset maksaa yleensä.  Pienmetsäkoneita ei aina joka paikkaan saa ensiharvennuksia tekemään joten siinä on hyvä syy hankkia harrastekone hyötykäytön perusteella.

Minä en ajattele mönkijää harrastekoneena, vaan hyötykoneena. Toki sitä voi harrastemielessäkin käyttää ja monelle on myös ihan harrastekone. Mutta nykymaailmassa pidän metsänomistajan työnä ensisijaisesti alle kuitupuukokoluokan operointia. Vähän siinä kinttaalla kannattaako edes ensiharvennuksen kuittua hakata itse. Lähinnä ajattelen, että jos on itsellä polttopuulle tarvetta, niin voihan ne sieltä itse sahata, saa käsipelissä lastattua ja tekee itselle polttopuuksi. Samoin yksittäiset ylispuut ja tuulenkaadot sekä muut vahingoittuneet voi käydä kaatamassa ja nekin saa vielä kohtuudella käsipelissä ajettua mönkijällä. Jos polttoon on menossa, niin puuthan voi ajaa vaikka 30cm pätkissä ja valmiiksi pinittynä. Luulisi kuormauksen onnistuvan käsipelissä polttopuuhalkojen kokopuokassa. Heti kun siirrytään myyntipuun pariin, niin fiksuin ottaa se ponsse. Palstoista riippuu onko mönkijästä saatava hyöty todellinen, vai onko se enemmän apulaite laiskalle. Jos itsensä ja romujen haalaaminen kuviolle nopeutuu merkittävästi, niin silloin mönkijä alkaa maksaa itseään ja sen tarve on todellinen. Joku tuntihinta niille siirtymillekin pitää laskea. Ja jos saa samalla sitä polttorankaa ajettua omiin tarpeisiin, niin säästää sen mitä niiden ajattamisesta pitäisi maksaa jollekin muulle. Mutta olipa kyse laiskuudesta tai todellisesta tarpeesta, niin silloin kone on hyötykone, mikäli sen ansiosta tulee mentyä sinne metsään hoitamaan tiluksia. Jos kynnys on liian suuri kävellä sieltä mihin autolla pääsee, niin silloin ne jää hoitamatta, tai työ on teetettävä ulkopuolisella. Vielä en ole nähnyt niin hyvää koneellista raivuuta, että voisi ajatella korvaavansa miestyön konetyöllä. Eli vaihtoehdot on taimikonhoito itse tehtynä tai ammattilaisella teetettynä. Ja minusta metsä tehdään aikavälillä päätehakkuu – ensiharvennus. Maanmuokkaus ei onnistu mönkijällä, eikä oikeen traktrorillakaan, joten kannattaa käyttää kaivinkonetta. Sen jälkeen istutus, taimikonhoito ja nuoren metsän hoito sinne kuitupuu kokoluokkaan, eli ehkä vielä nippa nappa ajoissa tehty ensiharvennus kannattaa tehdä miestyönä omistajan toimesta. Sen jälkeen riittää kun vain omistaa, odottaa ja myy silloin kun se on hintojen ja metsän kasvun kannalta järkevää ja pysyttelee itse työnjohto puolella. Tämä siis keskiverto metsänomistajalle, jonka pääelinkeino on muualla. Jos joku kunnollisen traktorikaluston omaava maanviljelijä tekee omissa lähimetsissä hankintaa viljelykauden ulkopuolella, niin mikäs siinä, mutta ei sitä varten kannata järeämpää kalustoa asioikseen hommata, ellei hommaa samalla satoja hehtaareita metsää. Ja silloin kannattaa hommata oma ponsse eikä traktoria. Ja melkeen taas sille ponsselle kaveriksi se mönkijä pelkkään miehen ja raivurin tai miehen ja taimien liikutteluun. Kyllä traktorikin hyvä peli on, mutta minä en pitäisi traktoria mönkijän haastajana varsinaisesti. Metsänomistaja pärjää aika mukavasti joko pelkällä tratrorilla tai pelkällä mönkijällä, paras jos on molemmat ja vielä parempi jos on oma moto ja ajokone. Mutta yksikään noista vaihtoehdoista ei ole sellainen joka tekisi jonkin toisen tarpeettomaksi. Mönkijä on ketterin ja vähiten metsää vahingoittava ukon kuljetin, traktorillakin voi kulkea, mutta vaatii isommat ajourat, vahingoittaa metsää enemmän ja hankalampi liikutella eri palstojen välillä pidempiä etäisyyksiä. Traktrori on kätevämpi isompien puiden ja isompien puumäärien ajossa, mutta mönkijälläkin homma onnistuu hartiavoimin siinä missä ennen on onnistunut hevosellakin. Vähän vaatii enemmän lihastyötä, mutta kyllähän se koko metsätyö on monelle puhdasta kuntoilua. Ja joka tapauksessa se traktorilla, etenkin vanhemmalla kalustolla ajelu on aivan harrastetoimintaa kunnon ajokoneeseen verraten ja moottorisahalla kaato on myös aivan puuhastelua motoon verraten. Eli kaikille paikkansa, jokainen valitsee vehkeet oman budjetin, omien tarpeiden ja omien mieltymysten mukaan. Minullakin on käytössä mönkijä sekä traktroi, mutta enemmän mönkijälle tulee itsellä käyttöä. Edelliseltä harvennukselta ajoin puolet pois traktorilla mitä oli isommissa kasoissa ajourien varrella, keräilin mönkijällä pienemmät kasat etempää ajourista ja molemmilla homma sujui jouhevasti metsästä pihaan saakka, kun ajomatkaa oli vajaa 5km suuntaansa. Vajaa rekkakuorma tuli polttopuuta siitä savotasta. Ja kulkeminen pelipaikoille hoitui pääosin mönkijällä harennuksen ajan. Eli minullakin molemmat vehkeet on käytössä ja jos pitäisi toisesta luopua, niin minulla se olisi traktori. Mönkijän saa helpommin palstalta toiselle, sillä on näppärämpi liikkua kuin vanhalla traktorilla, sen saa helpommin vietyä huoltoon jos jotain sattuu mitä ei kehtaa tai jouda itse pajoittamaan ja uudempana vehkeenä pidän sitä luotettavampana. Vasta oli taas traktorista kansipahvin vaihto ajankohtainen, kun nesteet oli öljyn seassa. Mönkijälle ei ole koskaan tarvinnut tehä öljyn vaihtoa isompaa remonttia. Molemmat vastaavia muutaman tonnin romuja. Eri asia, jos olisi joku uudempi vajaa 10 vuotta vanha valtra verrokkina, mutta niitä ei kehtaa tällaiseen puuhasteluun hankkia. Noilla uusilla traktoreilla ajaisi jo siirtymiäkin kohtuu kivuttomasti.

Metsät ja olosuhteet ovat toki aina erilaisia. Olen puolestani tehnyt hyvän sijoituksen, kun olen pärjännyt jo kymmenet vuodet ilman traktoreita, mönkijöitä ja moottorikelkkoja.

Viime syksynä kaatelin muutaman haavan polttopuuksi, olleet kesän pinossa. Eivät kuivu yhtään, alkavat vain lahota, kosteampia nyt kuin kaadettaessa.