› Keskustelut › Luonto › Monimuotoisuutta istuttamalla?

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2

  • Monimuotoisuutta istuttamalla?

    Lähetetty: 12.9.2023, 20:54

    Merkitty: 

    Luulen että aihe herättää pientä keskustelua. Mutta kysynkin kollegoilta ajatusta parin vanhan Mt ja Mtkg 1:n 04:n kuusikon uudistamiseen siten että istuttamalla saataisiin mahdollisimman monimuotoinen lopputulos, sisältäen myös ei-kaupallisesti hyödynnettäviä puulajeja.Hakattu metsä jotain 80 vuotiasta, luontainen ja alikasvos syntyinen. Alue hakattu ylispuukoivuista puhtaaksi 60-luvun lopussa ja sen jälkeen harvennettu kerran. Puitu 122m3 puuta tukkiprosentilla 88%. Sellua 10m3 kokonaismäärästä. Havut jää levälleen. Hyödynnettävää kuusialikasvosta ei ole.

    Alat pienia, 03 ha ja 0,2 ha.  Ja miksikö? No ikää jo sen verran että voi tehdä jotain hassua ilman että kukaan puhuu nuoruuden hairahduksesta. Ja paikka on monotonisessa maisemassa kohtuullisen merkittävä joten vaihtelua haluan.

    Oma ajatus:

    -Koivut tekopökkelöiksi

    -Männyt maisemapuiksi, siementää jos siementää..

    -Ei pihlajan raivausta pois hakkuualueelta

    -Laikkumätästys

    -Lehtikuusta 500 kpl

    -Luontaisena tulee hieskoivu

    -Mutta mitä muuta istuttaisi? Pitäisi olla kohtuullisen halpa ja vielä menestyvä. Ei ongelmaa hirvistä.

     

    Tekijä
    Jalmari Kolu
    Teema Luonto Luonto
  • Jätkä 14.9.2023, 10:05

    Jos hyvälle pohjalle haluaa istuttaa lehtikuusia, niin hurja kasvuvauhti edellyttää, että istutustiheys pitää olla – jos haluaa laatua, tiheä. Kun puu työntää sentin lustoa, täytyy unohtaa kaikki puheet lahonkestosta. samaan kisaan kasvunopeudesta voi istuttaa hybridihaapaa samoilla ehdoilla kuin LEKuusta.

    Energiapuuna molemmille on taattu menestys, kunhan ei kasvata niitä liian isoiksi. Autohakkurissa menee vielä puolimetrinen pölkky, mutta isompaa ei siihen saa tungettua.

    A.Jalkanen 14.9.2023, 10:17

    Oman rehevän maapohjan lehtikuusikkoni kasvuvauhti tyssäsi, kun se joutui rauduskoivujen varjostukseen, ts. neulasiston määrä aleni liikaakin. Jos lehtikuusta aikoo kasvattaa sahapuuksi, sen voi istuttaa harvaan asentoon, esim. 1000 kpl/ha, jos kuusten väliin tulee muita puita, jotka poistetaan ensiharvennuksessa kuitupuina. Sama koskee esimerkiksi tammea: on oltava sivuttaisvarjostusta tai vaihtoehtoisesti puita on karsittava jatkuvasti. Lehtikuusenkin voi karsia.

    Pienen alueen saisi monimuotoiseksi etsimällä jalopuiden taimia taimistoista mikäli kasvualue on Etelä-Suomessa.

    Ola_Pallonivel 14.9.2023, 10:56

    Jos monimuotoisuutta haluaa, en kyllä ymmärrä miksi siihen kannattaa rahaa sijoittaa. Enkä ymmärrä, miksi kukaan istuttaa lehtikuusta. Kysyntää ei ole, ja ruma puu. Eikä siellä oksien seassa viitsi edes kävellä.

    Pökkelöt, männyt ja pihlajat riittää varmasti alkuun. Laita pari haapaa tai raitaa mukaan, niin loput aukosta täyttyy itsestään.

     

    Ola_Pallonivel 14.9.2023, 10:58

    Jos kuitenkin olet kaivurin sinne tilannut, niin kaiva pieni lampi kuvion keskelle. Saa elukat juotavaa, ja pönttö sinne reunalle.

    Jalmari Kolu 14.9.2023, 18:32

    No tuollaisen lehtikuusikokeilun olen nähnyt jossa 30v sitten pohjoispuolisen jyrkän rinteen alle on istutettu ilmeisesti Siperian lehtikuusta. No hoitamattomana on harmaalepän ja hieskoivun kanssa kituutellut, eikä oikein erotu maisemasta kuin talvella. Pituutta n. 16m ja rungot luokkaa 20cm d1,3.

    Nostokoukku 14.9.2023, 19:15

    Suurimmassa osassa Suomea ei kannata ”etelän hetelmillä” monimuotoisuutta tavoitella. Kerran kymmenessä vuodessa tahtoo tulla sellainen pakkastalvi että jalot lehtipuut paleltuvat. Kotimaisia lajeja on sen verran, että niillä kyllä pärjää. Pihlaja ja raita ovat kauniita ja hyviä mesikasveja. Lepät tuottavat nopeasti lahopuuta. Olan idea pienen lammen kaivattamisesta muokkaustöiden yhteydessä on hyvä.

    leku 16.9.2023, 13:19

    Lehtikuusesta: tuollaisille pienaukoille riittää hyvin 100kpl, reunametsä varjostaa ja reunat jää kuitenkin kitumaan, muutenkin nykyään istutetaan 300-500 kpl/ha ja loput muuta. periaatteessa ei kannata kaataa alle kuution lekuja, tukeille kysyntää, loput energiaa. Lahonkestosta; samaa luokkaa kuin mänty, tiheänä kasvaneena selvä lahonkesto, hötönä ei mitään, mutta lekun etu on suuri sydänpuun osuus ja järeys.

    ei siedä savea, vettä eikä pahaa varjostusta, muuten kituu, menestyy yllättävän karulla maalla.

    isaskar keturi 18.9.2023, 08:00

    Kaikesta sitä ongelma saadaankin. Kun taas viime viikon raivasin, niin totesin, että raivauksen jälkeenkin joka hehtaarille jäi 5-8 puulajia: aina on ainakin kuusta, mäntyä, hieskoivua, rauduskoivua ja pihlajaa. Lähes aina myös harmaaleppää, tuomea ja raitaa. Haapaa on hiukan harvemmassa. Sama tilanne on ympäröivissä vanhemmissa kasvatusmetsissä. Lähinnä yksilajista metsää päästään vain synkissä kuusikoissa, mutta kyllä niissäkin on joka hehtaarilla ainakin koivua ja pihlajaa sekä yleensä tuomea ja leppää. Ei meidän nurkilla sekametsää estä minkäänlainen sahan kanssa heiluva työhullukaan.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2