Keskustelut Luonto Monimuotoisuutta istuttamalla?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
  • Monimuotoisuutta istuttamalla?

    Luulen että aihe herättää pientä keskustelua. Mutta kysynkin kollegoilta ajatusta parin vanhan Mt ja Mtkg 1:n 04:n kuusikon uudistamiseen siten että istuttamalla saataisiin mahdollisimman monimuotoinen lopputulos, sisältäen myös ei-kaupallisesti hyödynnettäviä puulajeja.Hakattu metsä jotain 80 vuotiasta, luontainen ja alikasvos syntyinen. Alue hakattu ylispuukoivuista puhtaaksi 60-luvun lopussa ja sen jälkeen harvennettu kerran. Puitu 122m3 puuta tukkiprosentilla 88%. Sellua 10m3 kokonaismäärästä. Havut jää levälleen. Hyödynnettävää kuusialikasvosta ei ole.

    Alat pienia, 03 ha ja 0,2 ha.  Ja miksikö? No ikää jo sen verran että voi tehdä jotain hassua ilman että kukaan puhuu nuoruuden hairahduksesta. Ja paikka on monotonisessa maisemassa kohtuullisen merkittävä joten vaihtelua haluan.

    Oma ajatus:

    -Koivut tekopökkelöiksi

    -Männyt maisemapuiksi, siementää jos siementää..

    -Ei pihlajan raivausta pois hakkuualueelta

    -Laikkumätästys

    -Lehtikuusta 500 kpl

    -Luontaisena tulee hieskoivu

    -Mutta mitä muuta istuttaisi? Pitäisi olla kohtuullisen halpa ja vielä menestyvä. Ei ongelmaa hirvistä.

     

  • mehtäukko

    Päättelisin niin, että lehtikuusi nopeakasvuisena varjostaa muut hengiltä tai sen pitäisi olla tosi harvaa. Kun tuotos jatkossa unohdetaan, muokkauksen lisäksi kun ei tee mitään, luonto tekee itse valintansa mukaisesti sekapaletin.

    kmo

    Jos tammivyöhykkeellä ollaan, ennemmin istuttaisin tammia tai kylväisin tammenterhoja kuin lehtikuusta.

    Kurki

    Istutin siperian lehtikuusia muutaman myrskyn tekemälle aarin kokoiselle aukolle aikoinaan. Siinä oli myös pieniä kuusen luonnon taimia. Yksi noista lehtikuusista kasvoi 10 metriin, mutta senkin myrsky kaatoi noin 10 vuotta sitten, kun oli ojan laidassa. Kannolta halkaisija oli 25 cm ja sahasin sen tyvitukista lautaa ja lankkuja. Kuusen luonnon taimet kasvoivat samassa ajassa vain pariin metriin. Vieressä olevalle suuremalle myrskyaukolle istutin myös näitä sieperian lehtikuusen taimia ja kuusen taimia. Nyt lehtikuuset ovat rinnan korkeudelta 30 cm. Kuuset jotain 15cm ja 5m lyhyempiä.

    Lehtikuuset ovat ainakin minun kokemusten mukaan juuri pinaukoille sopivia edellyttäen, että maapohja on kuuselle sopivaa.

    Jovain

    Lehtikuusi on valopuu, se ei siedä varjostusta. Siinä mielessä pienaukot ovat pienen puoleisia lehtikuuselle. Ainakaan lähellekään reunametsän varjostusta ei kannata istutella. Tuo Siperian lehtikuusi on hyvä, jos on vielä Raivolan alkuperää, tuskin laatuominaisuuksiltaan parempaa löytyy tarjolla.

    Timppa

    Kerran kokeiltiin täydennysistuttaa metsään lehtikuusta.  Hirvet söivät ne.  Jonkin verran ollaan istutettu maisemapuiksi peltojen reunoille, joilla hirvet eivät majaile.  Ei mikään kaunis puu paitsi syksyllä, kun neulaset ovat kellastuneet.

    Nostokoukku

    Myös keväällä lehtikuusi on kaunis neulasten puhkeamisen aikoihin. Ja hyvä puu metson kannalta, käyvät syksyllä ennen neulasten kellastumista innokkaasti hakomassa neulasia. Mh istutti 80-luvulla isojakin kuvioita lehtikuuselle. Eivät kelvanneet hirville. Ovat jo reilusti ensiharvennuskoossa, mutta ei ole vielä yhtään kuviota näkynyt harvennettavan. Eivät taida olla kovin haluttua sellupuuksi.

    Jalmari Kolu

    Sehän noissa erikoispuissa on vikana että eivät kelpaa kuin koristeeksi. Ostajia ei käytänössä ole. Lehtikuusi 100 vuotiaana on hyvää pitkospuihin ja kattopaanuihin. Kuituna ei kelpaa kellekään. Luulen että aika hankala ratkaista asiaa, jos monimuotoisuuden ratkaisuna nähdään erikoispuulajien lisäys. Ainakaan isossa mittakaavassa. Toki hajapuina voi olla hyväkin asia ja siihen nojaan itse. Jonkun Mustakuusen ja ja Serbiankuusen ja  pari Siperian pihtaa istutin joskus. Pihta kuoli vuoden ikäisenä ja muista ei ole vielä suurtakaan iloa ollut.

    Nostokoukku

    Lehtikuusen ”kestopuu” ominaisuudessa on hieman legendaa. Riittävän karulla kasvupaikalla hitaasti kasvanut lehtikuusi, jossa sydänpuun osuus on suuri, saattaa kestääkin säätä. Mutta niin kestää vastaava mänty ja kuusikin. Olen kaatanut lehtikuusikuvion läpi tulleelta ajouralta muutamia lehtikuusia. Kasvupaikka mt/omt. Hurjasti olivat kasvaneet, lahonkesto ensiharvennus männyn luokkaa. Meillä päin on vanha sanonta; kahdesta on vaikea päästä eroon, pirullisesta akasta ja haapaisesta aijaksesta. Siis, jos haapapuulla ei ole maakosketusta, niin kestää yllättävän hyvin säätä.

    samiEr

    <p>Mielenkiintoinen projekti ja hyvin perusteltu. Pihlaja on kiva puu. Miten olisi, jos lehtikuusen lisäksi istuttaisi myös haapaa ja ehkä leppääkin. Raita voisi lähteä rungon tai oksan paloistakin kun niitä vähän liottaisi vedessä ensin. Muutama tammikin toisi vaihtelua.</p>

    A.Jalkanen

    Jos puolen hehtaarin Nalle Puh -metsään istuttaa 500 kpl lehtikuusta, muille puulajeille jää hyvin vähän kasvutilaa. Eli niitä vähemmän. Alue on myös pieni yksinään muokattavaksi, mutta jos on muita alueita samaan aikaan tai oma kalusto niin mikä ettei. Alueella jo oleva puusto säilyy paremmin jos ei muokkaa.

    Erikoisempia taimia ja siemeniä löytyy joistakin arboretumeista, esimerkiksi Mustilasta. Heillä on verkkokauppa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)