Keskustelut Luonto Monimuotoisuusohjelma MTK:lta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)
  • Scientist

    Tämä lehtojen kuusettuminen on kyllä usein ongelma, jos ne halutaan pitää lehtoina. Onko kuusien poistaminen luonnonmukaista, koska se johtuu sukkessioista. Ei varmaan. Ihminen on toiminnallaan monipuolistanut ympäristöjä. Kaskikoivikot ovat tästä esimerkki, jos niitä enää on. Mutta vastaaviahan syntyy avohakkuun jäljiltä melkoisesti. Myös avohakkuualue on ihmisen luoma ympäristö siinä kuin kaskimaakin koivikkoineen.

    Puuki

    Lehtojakin on monenlaisia mutta useimmiten kuusettunut luonnonvarainen lehtokin palaa kierron alkuun jossain vaiheessa yleensä jonkin luonnontuhon jälkeen ja muuttuu uudestaan lehtipuuvaltaiseksi.

    Scientist

    Ihmisen tekemiä niittyjä ovat esimerkiksi suljetut kaatopaikat, joissa näkee paljon perhosia loppukesästä.  Voimalinjojen alustat ja erilaiset joutomaat ovat myös eräänlaisia niittyjä.

    puunhalaaja

    Näissä jutuissa ihmetyttää joskus se, että miksi luonto ihmisen apua kaipaa.

    En minä tätä osaa kummeksua. Ihminen muokkaa luontoa kaiken aikaa valtavasti, varsin usein tavoilla joka vähentää luonnon monimuotoisuutta. Jos nyt muutteeksi tehdään jotain joka lisää sitä, niin en osaa tuosta mitään eksintentiaalista kriisiä ottaa.

    Gla

    Mutta kuusettumisen estämisessä on juurikin kyse siitä museoinnista, josta me luontoväkeä moitimme.

     

    reservuaari-indeksi

    Tiedemies listasi ansiokkaasti monimuotoisuuteen kuuluvia ydinalueita (kaatopaikat, voimalinjat).

    Jatkan listaa:

    Lentokentät ja satamat ym. useamman hehtaarin asfalttialueet.

    Puun kyllästämöjen kuivatus-ja varastokentät. Monipuolinen maan koostumus.

    Kaivosalueet. Esim. Talvivaara, niissä usein moninaiset säteilytkin rikastuttamassa monipuolisuutta ja lähijärvien moniväriset vesikerrokset myös ihan paljain silmin havaittavissa riviretkeilijöille.

    Löytyy näitä varmaan lisää kun vähän miettii.

    ♥ Kerttu

    Puuki

    Onhan niitä monimuotoisuus alueita kaupungeissakin.  H:gin uudehkon kirjastotalon piha-alue esimerkiksi. Ei ainuttakaan puuta tai pensasta kasva siellä.

    Avohakkuualuekin on ympäristöteko, jos se tehdään ympäristöön sopivalla tavalla.  Lisäksi kasvihuonekaasujen keruussa jalostettu taimiaines päihittää ed. sukupolven puun kasvun reilusti.

    Avohakkuukieltoaloitekin tais jäädä hyllylle, kun muut akuutimmat tarpeet vaatii nyt jotain ihan muuta.

    A.Jalkanen

    Ei avohakkuualoite ole lainkaan hyllyllä: on menossa seuraavaksi maa- ja metsätalousvaliokuntaan, mikäli ottavat sen käsittelyyn. Luultavasti ottavat, mutta ensin pitää käsitellä ainakin verkot ja norpat.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/avohakkuut-historiaan-kansalaisaloite-odottaa-valiokuntakasittelya/#f504cdcf

    Scientist

    Kerttu ei ymmärrä, että ihminen lisää monimuotoisuutta. Itse hiihtelen ja retkeilen paljon Lapin suojelualueilla. Ei siellä lajirunsaus (esim. linnut) ole erityisen  suuri.  Se on kylläkin erilainen (esim kuukkelin runsaus). Kyllä täällä etelässä lajirunsaus on suurempi vikka ihmisiä on enemmän. Erityisen suuri se on erilaisissa rajapinnoissa metsä/pelto/vesistö. Asfalttikentttiä yms en kyllä kaipaa, mutta kyllä ihminen on esimerkiksi  lisännyt katajalle ja pihlajalle sopivia ympäristöjä. Kumpikaan ei viihdy metsän sisällä/pimeässä parhaiten.

    Scientist

    Kaatopaikoista vielä, että kyllä ne edelleenkin ovat yksi parhaista lintujen havainnointi paikoista varsinkin talvella (korppeja, lokkeja, naakkoja, petolintuja). Aiemmin niiden lähellä asusteli paljon huuhkajia, mutta nyt ei enää niin paljon kun ne ovat enemmän suljettuja ja rottia vähemmän.

    Täällä Pirkanmaalla ihminen on toiminnallaan suosinut merikotkia. Pyhäjärvellä on ollut talvella jopa 50-60 merikotkaa tallvehtimassa. Tämä siksi, että verkkokalastajat jättävät roskakalansa jäälle. Tämä talvi vähän huonompi kun ei ole ollut juuri jäätä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)