› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,661 - 9,670 (kaikkiaan 9,673)
1 2 3 … 966 967 968

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 26.3.2025, 10:37

    Kurki: kannattaako vänkäämistä tästä yksityiskohdasta Ikosen kanssa jatkaa. Nuoremmatkin mutta runsaslahopuustoiset metsät tunnustetaan jo laji-inventoinnissa hyviksi elinympäristöiksi uhanalaisille. Ollaan erimielisiä vanhojen metsien suojelun tarpeesta mutta onko tällä käytännön merkitystä, kun laaja suojelu Etelä-Suomessa ei ole näillä näkymin toteutumassa. Tiedämme miten uhanalaisia autetaan, eli lisäämällä metsämaisemaan sekapuustoisuutta, lahopuujatkumoa ja vanhoja puuyksilöitä. Sitten on osa lajistosta, joka suosii laajempia yhtenäisiä varttuneen metsän kokonaisuuksia, kuten metsäpeura tai kuukkeli joita varten tulee olla jokin määrä isoja suojelualueita edes jonkin verran kytkeytyneinä.

    Kurki Kurki 26.3.2025, 12:46

    Tätäkin vastausta olen lähettänyt jo parikertaa Aki Ikoselle, mutta ei julkaistu.

    Aki Ikonen: ”Punaisessa kirjassa vanhoissa metsissä on arvioitu 1163 indikaattori/<wbr />erityispiirrelajia, jonka lisäksi vanhoissa metsissä elää n 8200 metsien elinvoimaista (LC) lajia, jotka on myös arvioitu punaisessa kirjassa.”

    Taulukon 5 mukaan muissa metsissä esiintyy 8336 indikaattori/<wbr />erityispiirrelajia (eli muut metsät ovat näille lajeille ensisijainen elinympäristö, joissa ne viihtyvät parhaiten ja ovat elinvoimaisimpia), joista vain 500 (6%) on uhanalaisia ja 7836 lajia ovat elinvoimaisia (LC) ja lisäksi  kaikki vanhojen metsien lajit 1163 esiintyvät näissä muissa metsissä myös.

    Vanhoissa metsissä indikaattori/<wbr />erityispiirrelajeja on 1163, joista 333 (29%) lajia on uhanalaisia ja vain 830 lajia on elinvoimaisia (LC).  Vanhat metsät näillekään niiden tyypillisille lajeille eivät ole kovin hyvä elinympäristö, sillä uhanalaisuus on suuri.
    Vanhoissa metsissä voivat myös esiintyä muiden metsien elinvoimaiset lajit ja uhanalaiset lajit, mutta ne eivät vanhoissa metsissä ole elinvoimaisia, vaan ovat siellä vähälukuisia ja uhanalaisia. Taulukon 5 mukaan vanhoissa metsissä on elinvoimaisia lajeja ainoastaan 813.

    En kyllä ymmärrä miksi jatkat tätä keskustelua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.3.2025, 19:49

    Uutta tietoa sienten uhanalaisuudesta. https://yle.fi/a/74-20152330

    Gla Gla 27.3.2025, 21:14

    Sienet tunnetaan niin huonosti, ettei kannattaisi tuollaista uutista julkaista ollenkaan.

    Kurki Kurki 27.3.2025, 22:30

    https://yle.fi/a/74-20152330

    Ylen uutinen tietenkin. Aloitetaan maalailemalla muun maailman hälyttävää tilannetta ja siirrytään sitten vaivihkaa Suomeen, että lukija käsittäisi muun mailman huonon tilanteen myös olevan Suomessa sama. Jättivalmuska ei Suomessa eikä Ruotsissa ole uhanalainen kuten tekstissä väitetään. Oikeastaan mikään ei pidä paikkansa, sillä lajikeskus määrittelee sienen pienen populaation lajiksi ja kannan vaihtelut suuriksi. Lisäksi havainnot ovat lisääntyneet viimeisten 10 vuoden aikana eli se kertoo, sttä suuria puitakin on. Suomessahan puiden rinnankorkeusläpimitta on ollut kasvussa.

    https://laji.fi/taxon/MX.72776

    a

    Rane2 27.3.2025, 22:34

    Kun muistamme miten Paltamoon suunnitellun sellutehtaan tontilta löytyi se ääriharvinainen heinä niin tämän uutisen ei pitäisi yllättää.Näitä uhanalaisia ja harvinaisia lajeja vaikuttaa löytyvän kaikkialta jos oikein etsitään…

    Googlen kaava-alueelta Kajaanista löytyi harvinaisia eläin- ja kasvilajeja – viitasammakko on huomioitava suunnitelmissa | Kainuu | Yle

    Visakallo Visakallo 27.3.2025, 22:45

    Fingridin yli sata metriä leveissä ja satoja kilometriä pitkissä sähkölinjoissa on se hyvä puoli, ettei niitä ole koskaan vedetty sellaisiin paikkoihin, joissa olisi jotain harvinaisia tai uhanalaisia lajeja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.3.2025, 10:27

    Kommentti luontokatokeskusteluun.

    ”Kimmo Tuomelalla on hyvää analyysiä lajikadon syistä. Yhtenä ihmisperäisenä syynä mainittiin ravinnekuorma eli rehevöityminen sekä vesissä että maalla. Syynä on luonnonkuormituksen ja ihmisen aiheuttamien vesistöpäästöjen lisäksi sadannan mukana tuleva typpilaskeuma. Ilmastonmuutoskin siirtää monen lajin elinalueita pohjoisemmaksi; jotkut hyötyvät, toiset taantuvat.

    Olemme sitoutuneet biodiversiteettiä koskevassa sopimuksessa pysäyttämään luontokadon, jota kuvataan pääasiassa uhanalaisten lajien luetteloilla. Ilmiö on moniulotteisempi, kuten Kimmo edellä kuvasi. Luontotyyppien uhanalaisuus -käsite ei ole yhtä toimiva, koska yleiset luontotyypit eivät ole samassa mielessä häviämisriskissä kuin lajit. Luontopaneelin suojelutavoitteet ja Tapion luonnonhoitosuositukset on johdettu eri lajien elinympäristövaatimuksista.

    Yleinen ei-vaatelias peruslajisto tarvitsee oman ekologisen lokeronsa mukaisen luontotyypin riittävän hyvin ominaispiirtein; näitä autetaan ehkä parhaiten kaikkien ihmisen hoidossa olevien alueiden laajalla luonnonhoidolla. Myös ennallistamisella ja niitä tukee suojelualueverkosto.

    Tulokaslajit ja satunnaiset seikkailijat levinneisyysalueensa reunalla eivät välttämättä tarvitse mitään toimia.

    Kolmas ryhmä ovat vaateliaat lajit, jotka kuuluvat alkuperäiseen peruslajistoomme, mutta tarvitsevat täsmätoimia harvinaistuneen tai heikentyneen elinympäristönsä vuoksi. Esimerkiksi yhtenäistä metsäpeitettä suosiva kuukkeli tai pitkälle maatunutta lehtometsälahopuuta tarvitsevat hyönteiset. Näitä varten voidaan tarvita laajoja tiukan suojelun alueita tai hyvin tarkkaan lajin mukaan harkittuja täsmätoimia.

    Ennallistaminen on työkalu, jolla parannetaan sekä suojelualueiden että muiden alueiden laatua ja siihen kohdistuu nyt suuria toiveita. Tiukkaa suojelua, ennallistamista ja luonnonhoitoa pitäisi kuitenkin viedä eteenpäin rinnakkain. Rahaa ei välttämättä kulu suuria määriä, jos toimet suunnitellaan viisaasti.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011114425.html

    Kurki Kurki 28.3.2025, 13:32

    Laitoin AJ:lle pisteen. sillä ylittää TA ja AI punaiset viivat niin monessa asiassa, joista ei pitäisi edes keskustella.

    Seppo Vuokon käsitys Luontopaneelin uusimmasta julkaisusta ”Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi” ja sen taustapaperi Suomen luonnon tila-ja tulevaisuus – skenaario luontokadon pysäyttämiseksi vaadittavista toimista, Suomen luontopaneelin julkaisuja 4a ja 4b 2023, ovat vakuuttavan näköisiä, mutta suoraan sanottuna täyttä roskaa.

    Tuosta Kuukelista vielä, että miksi sitä pitää yrittää saada yleistymään muualla Suomessa, kun se on iät ja ajat ollut Lapin lintu, jossa jo lähes puolet on suojeltu ja Ruotsissakin se on myös pohjoisen ja keskisen osan lintu, jossa ei juuri ole maanviljelystä, verrattuna Suomen pohjanmaahan. Suomessa on arvioitu luokkaan (NT) silmällä pidettävät ja Ruotsissa elivoimaiseksi (LC).

    https://laji.fi/taxon/MX.37095/occurrence

    Lajitietokeskuksen havainnot ovat olleet nousussa viime vuosina ja vaihtelu havainnossa selittynee kannan vaihteluilla kuten kaikilla muillakin linnuilla.

    https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.37095&year=2023

    Talvikantakin on ollut nousssa viime vuosina

     

    Rukopiikki 28.3.2025, 13:37

    Kyllä kuukkeli oli ennen yleinen etelämpänäkin. Lapin läänin eteläosissakin jo harvinainen vaikka oli ennen jokametsän lintu.

Esillä 10 vastausta, 9,661 - 9,670 (kaikkiaan 9,673)
1 2 3 … 966 967 968