Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,631 - 9,640 (kaikkiaan 9,668)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Metsuri motokuski

    Kyllä nykyisissä omt päätehakkuu aloilla saattaa löytyä yli 100 erilaista kasvilajia. Minusta se on kovinkin monimuotoinen alue kun ajatellaan asiaa hyönteisten kannalta.

    Nostokoukku

    Ovatkohan peltorikkakasvit oikeita monimuotoisuuden ilmentäjiä metsissä? Niistäkin suuri osa on ”junantuomia” ulkomaista alkuperää olevia. Tulleet meille viljakuljetusten mukana.

    Metsuri motokuski

    Kyllä ne ovat. Se että ne ovat pellolla rikkakasveja niin ei välttämättä luonnossa. Osa niistä on tietenkin junan tuomia mutta ei läheskään kaikki. Kannattaa ihan tutustua. Oli yllätys kun itsekin jouduin tutustumaan niin yllätyin lajikirjosta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rehevien kasvupaikkojen lajeille voisi osaa omt- ja erityisesti lehtokasvupaikoista hoitaa peitteisenä, mutta lisäten valoisuutta harventamalla ja kuusta poistamalla. Näin suuri osa näistä uudistuisi luonnontilaisinakin, yksittäisten puiden kuolemisen kautta.

    Nostokoukku

    No siinä tapauksessa metsälaki on hakoteillä. Sehän rajoittaa minkä tahansa ulkomaisen puulajin veljelyä metsissä. Eikö silloin pitäisi hyväksyä metsissä viljeltäväksi esim. terijoensalava, täällä hyvin koristekasveins viihtyvät kanukat, tuomipihlajat, tuijat ym.

    Gla Gla

    Pentti: ”Minulla on ”luontokadosta” valtavirrasta poikkeava esimerkki: Oli järeä kuusikko, ikää ehkä 80 vuotta, puuta n 300 m3/ha, aluskasvillisuus olematon. Tehtiin aukkohakkuu. Alueen yhteen osaan, keskelle, ilmestyi kymmenien aarien alue, missä kasvaa ahomansikkaa. Tämä vain esimerkkinä, että meidän tietämyksemme luontokadosta on olematon.”

    Ei kai ole mikään ihme, että tasarakenteinen pimeä talousmetsäkuusikko on monimuotoisuudeltaan surkea. Toki siihen on kiva verrata toisin kuin sekapuustoiseen kohteeseen, jossa on järeää haapaa yms. monipuolisuutta.

    Sekin pitää huomioida monimuotoisuuskeskustelussa, mitä suuri muutos luonnossa elämälle vaikuttaa. Osa lajeista kaipaa laajoja yhtenäisiä eläinympäristöjä, osalle lisäksi muutokset ovat ongelma. Näitä ei lohduta se, että horsmaa pukkaa siellä, missä sitä ei ennen ollut.

    Nostokoukku

    Gla esitti jälleen kerran fiksun, kiihkottoman kommentin.

    EDIT

    Metsuri motokuski

    Onko tässä vähän ristiriitaa. Tuolla yhdessä ketjussa tuomitaan jk -kasvatus isoon ääneen ja täällä ollaan sitä mieltä että jaksottainen päätehakkuineen tuhoaa monimuotoisuuden. Ehkä ei pitäisikään suhtautua niin kiihkottomasti jk hakkuihin monimuotoisuuden nimissä.

    PenttiAKHakkinen

    Gla lla ihmeellistä juttua monimuotoisuudesta. Jos parin hehtaarin aukon tekee sinne tänne 60-70 vuoden välein niin se metsä ei siitä muutu miksikään. Tulee vaan n 5 vuoden päästä hyvä riistatiheikkö ja pysyy sellaisena seuraavat 15 vuotta.

    Minun pointtini oli, että ahomansikka ilmentää tiettyä monimuotoisuuden huippua. Sanoisin, että normaalisti vain kulotus voi sen alueelle tuoda.

    Gla Gla

    Jos meillä on kl 04 metsikkö, en voi mitenkään yhtyä ajatukseesi ettei kuvion hakkuu + viljely 60-70 vuoden välein muuta metsikköä mitenkään.

    Ahomansikka ei taida olla metsälajistoon kuuluva kasvi tai ainakaan ei viihdy metsässä, joten metsän monimuotousuuden arviointiin se on ehkä huono laji.

Esillä 10 vastausta, 9,631 - 9,640 (kaikkiaan 9,668)