Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,621 - 9,630 (kaikkiaan 9,667)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luontoarvomarkkina kehittyy? Muutama poiminta tekstistä mietityttää. Vaikka itse edistettävä asia olisi oikea, voisi miettiä miten se tarjoillaan lukijalle, jotta ei lietsota vastakkainasettelua vaan yhteistyötä.

    ”hiilinieluista on lankeamassa veronmaksajille miljardien EU-korvaussumma” … ”metsäluontoa kurjistavia avohakkuita” … ”erityisesti etelän vanhojen metsien suojelulla olisi kiire. Niiden osalta voitaisiin harkita myös pakkolunastuksia osana kokonaisuutta.”

    http://www.helsinki.fi/fi/uutiset/lajitieto/kuinka-metsanomistaja-saisi-korvauksen-maittensa-luonnonrikkaudesta-ymparistoministerio-valmistelee-luonnonarvomarkkinoita

    Rane2

    ”Luonnolle monimuotoisuus merkitsee sitkeyttä. Mitä enemmän eri pölyttäjiä tai muita ekosysteemin osasia hoitaa samaa tehtävää, sitä todennäköisemmin järjestelmä säilyy elinkelpoisena, kun sitä uhkaa kriisi — kuten nousevat lämpötilat tai entistä pahemmat kuivat kaudet.

    — Sama pätee geenitasolla. Mitä enemmän eliöiden populaatiossa on monimuotoisuutta, sitä paremmin ne voivat sopeutua kohtaamiinsa muutoksiin.”

    Esimerkki siitä miten tutkija ei ole ymmärtänyt tutkimaansa aihetta tai sitten viestii epäselvästi.Kun olosuhteet muuttuvat (ilmasto lämpenee) niin siihen sopeutumattomat lajit vähenevät ja häviävät ja paremmin sopeutuvat lajit (tulokaslajit tai pidemmällä aikavälillä evoluutio) valloittavat elinympäristön.”Lajikato” kuuluu luonnon omaan sopeutumisprosessiin ja näiden ”punaisten kirjojen” pitäminen on vain politiikkaan(metsien museointi) vaikuttamisen väline.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihmisen aiheuttama ympäristömuutos on kaksijakoinen: ilmasto muuttuu ja elinympäristö muuttuu. Lajien sopeutuminen ei pysy ihan perässä, joten lajien määrät alenevat ja populaatioita häviää. Elinkeinoelämäkin on alkanut nähdä asiaan sisältyvät riskit – esimerkiksi ruuan tuotanto ei ole vielä valmis siirtymään laboratorioihin vaan tarvitaan pölyttäjähyönteisiä.

    PenttiAKHakkinen

    Voi hyvin ymmärtää, että kansaan vetoaa tällainen luontokatojuttu. Minusta kyseeessä alkaa olla tällainen maallisen ikuisen elämän tavoittelu.

    Lehtojen ylläpito lehtoina on hyvä esimerkki tällaisesta ikuisen muuttumattomuuden ihannoinnista.

    Minulla on ”luontokadosta” valtavirrasta poikkeava esimerkki: Oli järeä kuusikko, ikää ehkä 80 vuotta, puuta n 300 m3/ha, aluskasvillisuus olematon. Tehtiin aukkohakkuu. Alueen yhteen osaan, keskelle, ilmestyi kymmenien aarien alue, missä kasvaa ahomansikkaa. Tämä vain esimerkkinä, että meidän tietämyksemme luontokadosta on olematon.

    Toinen esimerkki voisi olla marian kämmekkä. Se näyttää ilmestyvän soistuvan alueen reunalle, kun tehdään ojitus. Kyse ei siis ole suo-ojituksesta.

    Visakallo Visakallo

    Samoja kokemuksia kuin Pentilläkin. Sammaloitunut ja karikkeen peittämä kuusikon avohakkuualue saattaa muuttua maanmuokkauksen jälkeen värikkääksi kukkakedoksi.

    Nostokoukku

    Kokemuksia on monenlaisia. Olosuhteet ja kasvupaikat vaihtelevat. Itse pääsin nuorena metsurina hakkaamaan vanhoja lähes luonnontilaisia monilajisia metsiä. Noin kymmenen vuotta niitä taottiin lattiaan lähes ympäri vuoden. Tilalle tuli rajusti muokattuja, istuttamalla uudistettuja, hyvin väkivaltaisesti taimikkovaiheessa hoidettuja nuoria yhden puulajin metsiä. Kukkakedot jäivät näkemättä. Muutamaan rehevimpään kohteeseen ilmestyi vähän horsmaa. Nykyisissä tienvarteen tulleissa aukkoissa se on korvautunut lupiinilla. Näistä jo ensiharvennetuista nuorista kasvatusmetsistä on erittäin vaikea löytää mitään viitteitä monimuotoisuudesta.

    Rane2

    ”Taottiin lattiaan…”

    ”Hyvin väkivaltaisesti taimikkovaiheessa hoidettuja…”

    Jaa?Mitä se on kun hyvin väkivaltaisesti hoidetaan taimikkoa? EDIT

    PenttiAKHakkinen

    Nostokoukulta omituinen vuodatus. Liekö kyseessä ollut mäntymetsiä. Omt pohjalle tulee äkkiä ainakin horsma. Joskus olen ihmetellyt kun nokkonenkin ilmestyy. Peltorikkakasvit ovat varsin yleisiä. Ei kuitenkaan juolavehnä. Luulisi, että valkoapilaakin saattaisi esiintyä, kun ahomansikkaakin. En muista nähneeni apilaa.

    Nostokoukku

    ”Väkivaltaisella” toimikonhoidolla tarkoitan pelkästään viljellyn puulajin eteen tehtävää toistuvaa taimikonhoitoa. Syntyy pelkästään yhden puulajin viljelytaimikoita. Jopa väärälle kasvupaikalle istutetuissa kuusentaimikoissa kaikki luontaisesti syntyvä taimiaines lakaistaan lattiaan. Lehtipuita ei sallita varhaisperkauksessa edes viljelytaimikkona epäonnistuneissa aukkopaikoissa. EDIT

    Nostokoukku

    Kuinka niin omituinen vuodatus? Vedenjakajaseudulla pääasiallinen viljelypuu oli mänty, syväaurattuun palteeseen istutettu. Jatkona toistuvat taimikonhoidot, jolloin kaikki muut puulajit raivattiin pois, alkuaikoina lehtipuut myös myrkytettiin. Siinäkin työssä ehdin olla yhtenä kesänä mukana. Kuusivillityksen  iskettyä kuusta istutettiin myös selville männyn kasvumaille. Taimikonhoidon tehtiin viljellyn puulajin ehdoilla. Tuloksena kellertävä kituva kuusentaimikko. Omt pohjia täällä on erittäin vähän, lähinnä turvekankailla. Ojitusmätästys ja kuusen istutus niille maille. Tuloksena kyllä nopeasti sulkeutuva kuusentaimikko, mutta ei kukkaketoja.

Esillä 10 vastausta, 9,621 - 9,630 (kaikkiaan 9,667)