Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Totta se on, 190 uhanalaista lahopuulajia heiluttelee hallitusta ja valtakuntaa.

https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html

Luulisi, että UPM omilla istutuksillaan huolehtii jatkumosta.

https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2023/08/uhanalaisten-kaapien-siirtoistutukset-lupaava-keino-lisata-monimuotoisuutta-upmn-metsissa-ja-hakkuuaukeilla/

Uusi yritys eli kommentti Aki Ikosen kommentin jatkoksi:

”Tämä on tärkeä tieto operatiivisesti: ”elinympäristön ei edes tarvitse olla fyysisesti vanha, termillä tarkoitetaan mitä tahansa metsää, jossa on riittävästi lahopuuta ja vanhoja puita”.

Juuri näitä ominaispiirteitä pyritään talousmetsiin luonnonhoidossa lisäämään ja näin ehkä vähitellen pienentämään luontotyyppien uhanalaisuutta. Vanhoja puita saadaan säästöpuuryhmiin ja tärkeisiin elinympäristöihin yksinkertaisesti ja nopeasti jättämällä isoja ja vanhoja puita hakkaamatta.

Luonnonvarakeskuksen hakkuutilaston mukaan vuonna 2023 metsiin jäi 8 miljoonaa kuutiometriä hakkuutähteiden runkopuuta ja 6 miljoonaa kuutiometriä luontaisesti kuollutta runkopuuta, yhteensä 14 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi hakkuissa tehdään tekopökkelöitä. Pysty- ja maalahopuun määrä lisääntyy metsissä vuosittain siis lähes yhtä paljon kuin elävä puusto. Varastosta toki myös poistuu vuosittain jokin määrä, eli vanhimmasta päästä hajonneet lahopuut.”

Meille tutkijat ovat kertoneet faktoja:

-ilmasto lämpenee

-Lämpeneminen lisää metsissä kaikenlaisia myrskytuhoja,tautien ja tuholaisten aiheuttamia tuhoja yms.Eli lahopuu tulee lisääntymään radikaalisti.

-Vanhat metsät ovat kaikkein altteimpia näille tuhoille.

-Ainoa keino jolla voi reagoida ja rajoittaa näitä tuhoja on reippaat avohakkuut ja mahdollisesti vaihtaa puulajia.

Eli meidän ei tarvitse olla huolissamme lahopuun vähyydestä tai ”lahopuujatkumoista” vaan päinvastoin,mitä teemme pystyyn kuoleville metsille.

Jostain syystä tutkijat kuitenkin ehdottavat metsiemme käsittelyyn niiden vanhentamista ja reipasta tiukkaa  lisäsuojelua jolloin kaikki hakkuut on kielletty.

Voi ihmetellä mihin näiden paneelien suositukset perustuvat?

Tikat ovatkin osaksi lahopuuriippuvaisia.

AJ laittoi lahopuumäärillä AI:n ja TA:n hiljaiseksi Hesarissa.

Minä kommentoin.
Amnell: ”””Miksi vähensit lahopuuta tarvitsevien lajien joukosta 910 lajia? Juurihan edellä Aki Ikonen mainitsi, että niitä on vanhoissa metsissä 1100 lajia. No, ehkä kerkisit lähettää oman kommenttisi ennen kuin hänen kommenttinsa julkaistiin”””

Käy katsomassa Punaisesta kirjasta sivulta 43 taulukosta 5, mitä nuo n. 1100 lajia tarkoittaa. Ei ne ole uhanalaisia, vaan ensisijaisesti vanhojen metsien tyypillisiä arvioituja lajeja, jotka menestyvät siellä lahopuun vuoksi paremmin kuin muualla, mutta kyllä esiintyvät toissijaisissakin muissa metsissä, kunhan siellä on vain lahopuuta.

Aki Ikoselle, että lahopuuta noista AJ:n esittämistä luvuista tulisi vain 0,6 m3 per vuosi jo tarkoittaa jatkumona 10 vuodelle 6M3/ha. Lisäksi tulevat latvukset ja kannot toinen mokoma lisää eli ollaan jo 12 m3/ha luvuissa.
Virallisestihan kantoja ei edes lasketa lahopuuksi ainoastaan laho maa- ja pystypuu. Kannoilla on oma nimikko kääpäkin elinvoimainen ”kantokääpä”.
Vielä näisä ensisijaisesti 190 uhanalaisten lahopuusta riippuvaisten lajin suojelusta vanhoja metsiä suojelemalla on suurimmalla osalla lajeista täysin mahdotonta. Miten suojellaan lajia, josta lajitietokeskus kertoo, että siitä on muutama havainto Suomessa kautta aikain ja Euroopasta kymmenkunta eli laji on niin sanotusti luonnostaan pienen populaation laji, joka voi hävitä vuosikymmeniksi ja sitten lajin runsastuttua jostakin kumman syystä taas loydetään.
Sama on erilaisen ilmaston lajeilla, jotka Keski-Euoopassa ovat elinvoimaisia, mutta Suomen ankarassa ilmastossa niistä on vain muutamia havaintoja kautta aikain esimerkiksi viimeinen havanto 10 vuoden takaa. Mistä tällaiselle lajille niitä vanhoja metsiä osoitetaan suojeluun?
Suomen luonnon uhka on myös ”avointen alueiden umpeenkasvaminen”? Se uhkaa jo yksistään puolta kaikista uhanalaisista lajeista perinneympäristöissä 650 lajia, lehdoissa 377, harjumetsissä 75, paahderinteillä 58 ja paloaukeilla 25 yhteensä n. 1200 lajia .

Uhanalaisluettelot ovat huijausta eli ”ponzi zcheme”, eikä niiden pohjalta pitäisi tehdä mitään johtopäätoksiä.

Juuri tuohon Visakallon tematiikkaan kommentoin Aki Ikoselle:

”Latvus on kai metsänmittaajan mielessä runkopuu plus oksat. Oksat tulee laskea erikseen, jos halutaan määritellä oikein hakkuupoistuman biomassan päätyminen karikkeeksi maaperään ja hajoaminen siellä. Asialla on merkitystä hiilinielulaskennassa.

Jos lahopuun määrä todellisuudessa kasvaisi 10 prosentin vuosivauhtia, se olisi merkittävä asia. Oletettavasti metsätuhojen määrän kasvu nopeuttaa vauhtia vielä lähivuosina. Finsilva on julkaissut raportin monimuotoisuuden lisäämisestä omissa metsissään ja pitää toiminnasta koituvia taloudellisia menetyksiä pieninä, joten ne lienevät useimmiten myös pienmetsänomistajien hyväksyttävissä.

Miksikö kommentoin, siksi että haluan että poliittisia päätöksiä tehdään oikean tilastotiedon pohjalta. Olen ilahtunut siitä kun Punaisen kirjan lajien inventaariin ja tulkintaan on saatu keskusteluistanne täsmennyksiä. Eeron kirjoituksia olen kommentoinut monesti. Näen turhana osallistua keskusteluun joka toistaa itseään ja ryöpsähtää aika ajoin uudelleen liikkeelle.

Tilastojen oikea tulkinta on tärkeää, koska ilman niitä emme saa oikeaa kuvaa nykytilasta eikä siitä etenemmekö oikeaan suuntaan. Nyt tarvittaisiin uusi Punaisen kirjan päivitys, jotta nähtäisiin onko uhanalaiskehitys pysähtynyt. Lisäksi tarvittaisiin hyvien indikaattorilajien tarkempaa seurantaa, vaikka jokaisessa kasvillisuusvyöhykkeessä ja pääluontotyypissä erikseen. Satunnaiset ja tulokaslajit eivät kerro samaa tarinaa ekosysteemeistä kuin vaikka liito-orava tai hömötiainen.”

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011109197.html

PS. TA ei hiljene koskaan. On varmasti viimeinen keskustelija sotatantereella sen jälkeen kun kaikki muut ovat jo kaatuneet.