› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,571 - 9,580 (kaikkiaan 9,667)
1 2 3 … 957 958 959 … 965 966 967

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 17.2.2025, 22:16

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/17682c70-c9fb-46f6-9c88-8cc7d24ad1bb

    Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tapio van Ooik ei kommentoi yksittäistapausta. Yleisesti hän toteaa, että tekopesiä rakennettaessa olisi hyvä kertoa maanomistajalle, että sääksen pesä voi myöhemmin rajoittaa alueen maankäyttöä.

    Kyllä taas ottaa suojelu takapakkia suojelun vuoksi.

    Ainoa sääksen pesä männyn latvassa, mitä olen nähnyt, oli männyn tarreja kasvavalla aukella suolla, jossa oli vähän pitempi 15m latvastaan kuollut mänty.

    Ei mitään suojakaistoja, aukeaa oli ja kelpasi sääkselle, niin kauan kunnes puu kaatui.

    Jos tekopesille ei olisi tällaisia hakkuurajoitteita talvella, joista ainakaan sääkselle ei ole mitään hyötyä, niitä tehtäisiin pilvin pimein talousmetsiin.

    Mutta kun ne suojakaistat ja hakkuukielto.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2025, 11:33

    Minulla sama havainto kuin Kurjella, että sääksi ei tarvitse suojavyöhykettä pesän ympärille. Vesistöissä pesät ovat ainakin Etelä-Konnevedellä (havaintoja 3 kpl) pienillä luodoilla joiden ympärillä on vettä. Myös Sääksisäätiön pesäkameroiden ympärillä näyttää olevan avosuota. Tekopesät voidaan sijoittaa metsätaloudellisesti haitattomasti, siis muualle kuin varsinaiseen talousmetsään.

    Rane2 18.2.2025, 11:39

    Tuonkin pesän tekijät ovat luvan saatuaan nauraneet paskaista naurua maanomistajan hyväuskoisuudelle?

    Petkeles Petkeles 18.2.2025, 16:09

    Mysteeriksi jää mitä pottukellarissa tarkoitetaan suojavyöhykkeellä. Ilmeisesti puustoisuutta(?). Ehkäpä kouluttautuneet ovat noissa ohjeissa tarkoittaneet sillä vyöhykettä jolla olosuhteita ei ratkaisevasti muuteta.

    Ja hyvänä lisänä voi kysyä, onko esimerkiksi kadulla nähdystä spurgusta pääteltävä, että ihminen (ja kaikki ihmiset) pärjää hyvin ilman kotia.

    Visakallo Visakallo 18.2.2025, 18:39

    Suojavyöhykkeillä tahtoo olosuhteet muuttua, vaikka ihminen ei tekisi mitään. Puusto kasvaa, tulee tuulenkaatoja, puita kuolee pystyyn, tulee tulvia joko sateiden tai majavien toimesta, tulee kuivia kausia. Jopa puulajit saattavat vaihtua em. tapahtumien seurauksena.

    Nostokoukku 18.2.2025, 19:16

    Olen käynyt hylätyllä sääksenpesällä. Pesä oli lyhyen vankkaoksaisen ns. käkkärämännyn latvassa. Kun ympäröivä puusto kasvoi pesäpuuta pitemmäksi, sääksi hylkäsi pesäpaikan. Männynjunttura oli ilmeisesti jätetty mäen päälle aikoinaan avohakkuun yhteydessä. Sääksi vaatii ympärilleen tilaa. Kotiseudullani tunnen yhden rakenteilla olevan pesän, ilmeisesti vielä pesimätön sääski on ryhtynyt valtaamaan reviiriä. Pesä on muutaman puun pikkusaaressa. Sääksi on pitkistä siivistään huolimatta melko kömpelö juuri pesälle laskeutuessaan. Joskus painavaakin saaliskala vielä lisää laskeutumisen kömpelyyttä. Siksi pesät ovat avoimella paikalla, pienillä luodoilla, kalliokoilla tai avosuolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.3.2025, 09:45

    Vanhojen metsien suojelun kriteereistä kiisteltiin ja runtattiin läpi tiukat kriteerit. Ekologisen kestävyden turvaaminen on kuitenkin laajempi kokonaisuus, jossa on monta mahdollista keinoa käytössä. Hiljaisen suojelun laajuutta kannattaisi selvittää, koska kohteet ovat monesti käytännössä omistajilla pysyvästi hakkuiden ulkopuolella.

    Kommentti:

    ”Näistä valtion metsien tiukoista kriteereistä riippumatta metsien suojelu kokonaisuutena kaipaa päivitystä. Etelä-Suomeen tulisi saada muutama suuri kansallispuisto lisää. Virallisten suojelualueiden ja lakikohteiden ohella pitäisi selvittää, kuinka paljon on ns. hiljaista suojelua. Itselläni käytännössä pysyvästi suojeltuja alueita on noin 5 prosenttia omistamastani metsäpinta-alasta. Jos tämä olisi yleistettävissä muuallekin, tiukan suojelun 10 prosentin pinta-alat saattaisivat olla pian kasassa. Ennallistamisohjelma täydentää vielä osaltaan. Lisäksi tarvitaan osittain rajoitetussa talouskäytössä olevia alueita noin viidennes pinta-alasta, ja tästä suuri osa toteutunee peitteisen metsänkasvatuksen ja metsäsertifikaattien sääntöjen avulla. Niitä sovelletaan lähes kattavasti myös tavallisessa talousmetsässä jolle siis jäisi loput 70 prosenttia pinta-alasta.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011090792.html

     

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 12.3.2025, 11:48

    Joku vielä jaksaa yrittää, tilojen yhteiskoko 137 000 hehtaaria. Hyvä että isohko toimija innostuu, tässä ympäristövihamielisessä ajassa sekä esim. ML:n keskustelupalstan hengen kyseenalaistamisessa.

    Samainen pulju kertoi jossain tutkineensa että lahopuun määrän tuplaaminen ei näkynyt tuotossa. Voi siinä olla viherpesun elementtejä mukana, mutta silti ihan reipas kuvio.

    Kestävää ja kannattavaa metsätaloutta

    finsilva-monimuotoisuus-ja-ilmastoohjelma-maaliskuu-2023.pdf

    Lauri

    Makarov 12.3.2025, 12:57

    Se on hyvä Lauri että on vaihtoehtoja.

    Nostokoukku 12.3.2025, 17:22

    Tuossa pdf:ssä ei mainittu mikä mainostoimisto sen on tehnyt. Onhan näitä ympäristöoppaita julkaisseet muutkin. Mitähän hyötyä niistä on ollut?

Esillä 10 vastausta, 9,571 - 9,580 (kaikkiaan 9,667)
1 2 3 … 957 958 959 … 965 966 967