› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 6 vastausta, 9,571 - 9,576 (kaikkiaan 9,576)
1 2 3 … 956 957 958

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 17.2.2025, 22:16

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/17682c70-c9fb-46f6-9c88-8cc7d24ad1bb

    Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tapio van Ooik ei kommentoi yksittäistapausta. Yleisesti hän toteaa, että tekopesiä rakennettaessa olisi hyvä kertoa maanomistajalle, että sääksen pesä voi myöhemmin rajoittaa alueen maankäyttöä.

    Kyllä taas ottaa suojelu takapakkia suojelun vuoksi.

    Ainoa sääksen pesä männyn latvassa, mitä olen nähnyt, oli männyn tarreja kasvavalla aukella suolla, jossa oli vähän pitempi 15m latvastaan kuollut mänty.

    Ei mitään suojakaistoja, aukeaa oli ja kelpasi sääkselle, niin kauan kunnes puu kaatui.

    Jos tekopesille ei olisi tällaisia hakkuurajoitteita talvella, joista ainakaan sääkselle ei ole mitään hyötyä, niitä tehtäisiin pilvin pimein talousmetsiin.

    Mutta kun ne suojakaistat ja hakkuukielto.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2025, 11:33

    Minulla sama havainto kuin Kurjella, että sääksi ei tarvitse suojavyöhykettä pesän ympärille. Vesistöissä pesät ovat ainakin Etelä-Konnevedellä (havaintoja 3 kpl) pienillä luodoilla joiden ympärillä on vettä. Myös Sääksisäätiön pesäkameroiden ympärillä näyttää olevan avosuota. Tekopesät voidaan sijoittaa metsätaloudellisesti haitattomasti, siis muualle kuin varsinaiseen talousmetsään.

    Rane2 18.2.2025, 11:39

    Tuonkin pesän tekijät ovat luvan saatuaan nauraneet paskaista naurua maanomistajan hyväuskoisuudelle?

    Petkeles Petkeles 18.2.2025, 16:09

    Mysteeriksi jää mitä pottukellarissa tarkoitetaan suojavyöhykkeellä. Ilmeisesti puustoisuutta(?). Ehkäpä kouluttautuneet ovat noissa ohjeissa tarkoittaneet sillä vyöhykettä jolla olosuhteita ei ratkaisevasti muuteta.

    Ja hyvänä lisänä voi kysyä, onko esimerkiksi kadulla nähdystä spurgusta pääteltävä, että ihminen (ja kaikki ihmiset) pärjää hyvin ilman kotia.

    Visakallo Visakallo 18.2.2025, 18:39

    Suojavyöhykkeillä tahtoo olosuhteet muuttua, vaikka ihminen ei tekisi mitään. Puusto kasvaa, tulee tuulenkaatoja, puita kuolee pystyyn, tulee tulvia joko sateiden tai majavien toimesta, tulee kuivia kausia. Jopa puulajit saattavat vaihtua em. tapahtumien seurauksena.

    Nostokoukku 18.2.2025, 19:16

    Olen käynyt hylätyllä sääksenpesällä. Pesä oli lyhyen vankkaoksaisen ns. käkkärämännyn latvassa. Kun ympäröivä puusto kasvoi pesäpuuta pitemmäksi, sääksi hylkäsi pesäpaikan. Männynjunttura oli ilmeisesti jätetty mäen päälle aikoinaan avohakkuun yhteydessä. Sääksi vaatii ympärilleen tilaa. Kotiseudullani tunnen yhden rakenteilla olevan pesän, ilmeisesti vielä pesimätön sääski on ryhtynyt valtaamaan reviiriä. Pesä on muutaman puun pikkusaaressa. Sääksi on pitkistä siivistään huolimatta melko kömpelö juuri pesälle laskeutuessaan. Joskus painavaakin saaliskala vielä lisää laskeutumisen kömpelyyttä. Siksi pesät ovat avoimella paikalla, pienillä luodoilla, kalliokoilla tai avosuolla.

Esillä 6 vastausta, 9,571 - 9,576 (kaikkiaan 9,576)
1 2 3 … 956 957 958