› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,561 - 9,570 (kaikkiaan 9,582)
1 2 3 … 956 957 958 959

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 27.1.2025, 19:55

    Kurjella hyvä visio ja juuri noin tulee käymäänkin, paitsi kiertoajat eivät pitene ilman tukea, mutta muuten monimuotoisuus kohenee säästöpuista ja ryhmistä.

    Yksi syy miksi suojeltaviksi aiottujen metsien lahopuumäärän kriteeri on noinkin alhainen kuin 20 m3 lienee se että suurempia määriä ei talousmetsistä löydy. Tuulenkaadot on kerätty säntillisesti, ja muita metsätuhoja ei ole niin yleisesti ollut, että suurempia määriä löytyisi. Tätä kriteeriä on kyllä kritisoitu, kun pelätään että suojelun arvoisiksi luokittuu vanhempaa talousmetsää.

    Nostokoukku 27.1.2025, 21:28

    Joopa. Vielä kun kehitetään siirrettävä jättöpuuryhmä. Kun puusto sen ympärillä ylittää taimikkovaiheen, se siirrettäisiin uuteen aukkoon.

    Kurki Kurki 27.1.2025, 22:53

    Miksi niitä uuteen aukkoon pitäisi siirtää. Siellähän on mahdollisesti vanhoja tihentymiä tai jos ei ole niin tehdään uudet jättöpuuryhmät sertien mukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2025, 15:35

    Luontokato Tiedeakatemian aiheena Ritarihuoneella tai striiminä.

    http://www.acadsci.fi/ajankohtaista/tapahtumat/ilta-tieteelle-4-2-2025/

    Rukopiikki 30.1.2025, 13:17

    Kiertoajan piteneminen tuskin kovin paljoa hoidetussa metsässä nostaa monimuotoisuutta. Aika samalta näyttää täällä 100 ja 150 vuotias hoidettu metsä. Vanhemmassa puut on vähän paksumpia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.2.2025, 11:20

    Rukopiikki varmasti oikeassa että pohjoisessa metsämaiseman muutos 100 > 150 vuotta on pieni etenkin karussa männikössä. Etelässä rehevän maan kuusikko voi muuttua tuossa ajassa talousmetsästä tiukasti suojeltavaksi arvokohteeksi.

    Tavoitearvoista mm. lahopuun suhteen on säännöllisesti kysymyksiä. Niitä voi tsiikailla Youtubesta tallenteesta nimeltään: MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartan julkistamistilaisuus torstaina 1.2.2024. Matti Koivulan esityksessä on tavoitetasoja: kts. taulukko ”Tutkimusperusteisia ehdotuksia keskitavoitetasoiksi”.

    Lahopuun määräksi suositellaan maltillinen 10-20 m3/hehtaari. Tämän lisäksi pysyvästi säästettäviä eläviä puita. Luontokohteiden kooksi suositellaan useita hehtaareita ja suojakaistojen leveydeksi yli 25 metriä. Tällaisia ei synny kovin kattavasti vapaaehtoisesti ilman korvauksia.

    Yleisökysymykseen tarvittavista lahopuun määristä Koivula vastasi, että niitä ei kannata levittää tasaisesti, vaan on hyödyllistä keskittää lahopuuta keskiarvoa isompia määriä hyviin kohteisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.2.2025, 11:23

    ”Metsäyritykset vaikuttavat tunnistavansa olevansa vastuussa vain siitä alueesta, joka on suoraan metsäteollisuuden toiminnan piirissä”, toteaa yliopistonlehtori Panu Halme (Metsäuutiset). Ajattelisin niin päin että vaikutukset on tunnistettu, mutta niitä on raportoitu ja niihin on vaikutettu metsäsertifioinnin avulla. Sehän on myös kestävyysraportointia. Sitä on tehty Suomessa 1990-luvulta alkaen. Idea on kuitenkin lähtöisin tropiikista:

    ”Metsäsertifioinnin kehittäminen sai alkunsa 1980-luvulla, kun kuluttajat aloittivat boikotointikampanjan trooppisten
    maiden metsäkatoa edistäviä hakkuita vastaan.” Lähde: Metsäsertifiointi julkisen metsäpoliittisen ohjauksen tukena Suomessa.

    Gla Gla 10.2.2025, 18:54

    Ekologisen kompensaation ensiaskeleita:

    Lähimetsään Itä-Hakkilassa on kaavoitettu kahden hehtaarin tontti maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikön rakentamista varten.

    Rakentamisesta aiheutuva luontohaitta hyvitetään Sotungin Palokalliossa, jossa ennallistetaan talousmetsää.

    Palokallion metsiin muun muassa hakataan pienaukkoja, jotka vapauttavat tilaa lehtipuille. Metsään jätetään hakkuista jääneet rangat lahopuuksi, ja sen jälkeen turvataan alue tulevilta hakkuilta.

    https://yle.fi/a/74-20142273

    Olen tänä talvena raivannut koivikkoa, jossa olen kaatanut kuitukokoista puuta maahan. Vieressä on puolen hehtaarin aukko, johon koitan saada luontaista lehtipuustoa. Kelpaakohan kompensaatiokohteeksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.2.2025, 11:26

    Tapion Monimetsä -opas. Kannattaa vilkaista osiosta ”Aineistot” julkaisut, oppaat jne. Asiaa muun muassa vettämisen vaikutuksista.

    https://tapio.fi/oppaat-ja-tyovalineet/monimetsan-pieni-laji-ja-elinymparistoopas-talousmetsiin/

    Hömötiaisesta sanottua:

    Hömötiaisen auttamiseksi metsänhoidon toimenpiteissä voidaan säästää monipuolisesti eri puulajeja ja lahopuuta esimerkiksi osana säästöpuuryhmiä. Yksittäiset vanhat ja järeät puuyksilöt on tärkeää säästää: ne tarjoavat hömötiaisille elintärkeitä talviravinnon kätköpaikkoja. Hömötiaiset karttavat aukeita aloja ja nuoria metsiä, joten peitteinen metsänkäsittely sopii lajille erityisen hyvin. Hömötiainen tarvitsee pesimiseen pystyssä olevaa lehtilahopuuta, jota voidaan lisätä tekopökkelöillä.

    Kurki Kurki 14.2.2025, 11:31

    Itävallassa metsänielut myös ovat kadonneet ja metsien kasvu laskussa. Lahopuuta on n. 10 m3/ha.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/46edee54-858b-4d4c-ba21-fe2c74e62de2

    Sveitsissä on puupula.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/80cf0824-eae9-4d6b-b903-9e08faf8a2e1

Esillä 10 vastausta, 9,561 - 9,570 (kaikkiaan 9,582)
1 2 3 … 956 957 958 959