Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,551 - 9,560 (kaikkiaan 9,576)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Seppo Vuokko Hesarissa: Ennallistamisasetus on tehty ideologisin perustein

    Kommentoin:

    ”Vaikka Suomen luonnon tila on globaalisti vertailtuna kohtalainen, parannettavaakin on. Ekosysteemeihin kannattaa todennäköisesti pyrkiä palauttamaan alkuperäisessä luonnossamme yleisiä ominaispiirteitä, joihin lajisto on evoluutionsa aikana sopeutunut. Ennallistaminen voi turvata ekosysteemien toimintaa, vähentää tuhoriskejä ja parantaa sopeutumista ilmastonmuutokseen.

    Esimerkkejä. Voidaan lisätä harvinaistuneita luontotyyppejä kuten lehtoja. Voidaan hillitä ojitettujen maa- ja metsätalouden turvemaiden maaperäpäästöjä, jotka ovat vetäneet maankäytön hiilinielut nollan tuntumaan. Voidaan palauttaa hävinneitä lajeja kuten vaelluskaloja ja raakkuja perinteisille elinalueilleen.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000010964768.html

    Visakallo Visakallo

    Minun nuoruudessani Teiniliiton tulenpalavan punainen agitaattori toisteli koulussa väärän dilemman iskulausetta: ”Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan!”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4%C3%A4r%C3%A4_dilemma

    Nostokoukku

    Minun nuoruudessani 4H-kerhon myrkynvihreä vetäjä toisteli samaa lausetta. Myöhemmin, ei yhtä suorin sanoin mutta samaa tarkoittaen, tuota lausetta sai kuulla metsänhoitoyhdistyksen kokouksissa. Metsäkeskuksessa tuo lause oli vielä ärhäkämpi ”Jos et ole  puolellamme, olet rikollinen”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pekka Raukko kirjoittaa Vuokon mielipiteen kommenteissa Hesarissa että jos jonkin lajin häviämisestä ei ole täyttä varmuutta, se voi luokittua muihin luokkiin. Häviämisen varmasti osoittaminen voi olla vaikeaa. Vastaavasti omalla listallani oli aiemmin ainakin yksi laji josta oli vielä havaintoja kuten Kurki huomasi. Lajien määrän laskeminen ja niiden luokittelu ei siis ole aivan eksaktia tiedettä vaan likiarvoilla ja todennäköisyyksillä pelataan. Kuten tieteessä monesti muutenkin.

    Laitoin kommentin Vuokon mielipiteen keskusteluun.

    ”Vanhojen metsien suojelua tarvitaan, koska niiden osuus kaikista metsistä on huvennut vähiin, paljon pienemmäksi kuin mitä luonnontilaisessa metsämaisemassa olisi. Vanhojen metsien erikoislajeilla ei ole enää tarpeeksi elinpaikkoja. Yleislajitkin käyttävät niitä toisinaan, esimerkiksi hömötiainen viihtyy talvisin vanhoissa kuusikoissa, joissa sillä on ruokakätköjä. Tarvitaan myös lisää vanhoja ja lahoavia puuyksilöitä. Mielellään peitteisessä ympäristössä, eikä keskellä aukkoa jossa hömötiainen voi päätyä varpushaukan lounaaksi.

    Ikärakenteen muutos näkyy valtakunnan metsien inventoinneissa, esimerkiksi forest-sivustolla tilastossa: Metsien ikärakenne vuosina 1951-2019. Mitä laadukkaampana etenee talousmetsien luonnonhoito ja mitä paremmin onnistutaan ennallistamisessa, sitä vähemmän tarvitaan tiukan suojelun lisäyksiä, ts. sitä enemmän pinta-alaa säilyy hiilinieluja tuottavina talousmetsinä. Kaikkein vanhimmat arvometsät tulee suojella tiukasti Etelä-Suomessa. Toteutuuko se tämän hallituksen aikana, se jää nähtäväksi.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa kysyttiin lisäsuojelun tarpeesta ja hinnasta, yritin vastata.

    ”Luultavasti puhutaan suhteellisen pienistä määristä hehtaareita sekä vanhojen metsien, tärkeiden elinympäristöjen että luontotyyppien suojelussa eikä asialla ole oleellista merkitystä puuhuollossa. Onkin perin kummallista, että asia ei etene. Teollisuus on saanut tarvitsemansa puut ostettua. Pohjois-Suomeen on jopa kertynyt runsaasti hakkuusäästöä: vain kolme neljännestä hakkuumahdollisuuksista on käytetty.

    Metsälain uudistuksessa jäi tärkeitä elinympäristöjä suojelun ulkopuolelle, kun lakisääteisesti suojeltujen kohteiden tuli olla pienialaisia. Näitä on muistaakseni Etelä-Suomessa noin 27000 hehtaaria.

    Suojelun arvoisen vanhan metsän pinta-ala riippuu iän ja lahopuun määrän vaatimuksesta. Ympäristöministeriö on ehdottanut, että vanhat havumetsät olisivat Etelä-Suomessa yli 120-vuotiaita ja lahopuuta olisi 20 kuutiota hehtaarilla tai 10 prosenttia kokonaispuustosta. Yli 120-vuotiaita metsiä on Etelä-Suomessa alle 5 prosenttia pinta-alasta. Näistä kertyisi muutama kymmenen tuhatta hehtaaria.

    Kolmas ryhmä suojelun arvoisia kohteita ovat pienialaiset luontotyypit, joista metsäisiä ovat lehdot, paahderinteet ja harjut. Näistäkään ei kerry suurta pinta-alaa. Suojelun kokonaistarve voisi olla suuruusluokkaa 100000 hehtaaria Etelä-Suomessa? Metsän hinta riippuu puuston määrästä. Etelä-Suomessa keskihinta lienee luokkaa 5000 – 10000 euroa hehtaarilta vanhoissa metsissä, joten kustannus voisi olla arviolta 0,5 – 1 miljardia euroa.

    Ongelmana täsmäsuojelussa on se että kohteet ovat pienialaisia ja toisistaan eristyksissä. Suojelualueverkoston ja muiden luontokatoa ehkäisevien toimien tulisi toimia kokonaisuutena. Pinta-aloja alkaisi kyllä olla jo tarpeeksi, jos nyt saataisiin nuo edellä mainitut pinta-alat tiukan suojelun alle. Lisäavuksi tarvitaan hyvää luonnonhoitoa ja ennallistamista kaikissa talousmetsissä.”

    http://www.hs.fi/suomi/art-2000010983660.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tähän vielä jatkokommentti. Kyllähän tuo miljardi metsien suojeluun tuntuu valtiolle suurelta summalta, mutta voisihan muutkin kaivaa kuvetta eikä vain veronmaksajat. Mukaan voivat tulla varakkaat yksityishenkilöt ja yritykset. Vaikka lahjoittamalla Luonnonperintösäätiölle, jonka toiminta näyttää jo laajentuneenkin aika mukavasti.

    Kurki Kurki

    Aika kalliilta tuntuu 190 lajin paapominen, jotka ovat ensisijaisesti lahopuun vähyyden vuoksi uhanalaisia. Tuntuisi, että riitäisi ainakin kääväkkäille, kun niitä viljeltäisiin ja siirtoistutettaisiin sitten talousmetsiin lajille ominaisiin pienilmasto elinympäristöihin. Eikä maksaisi juuri mitään ja vapaehtoisia metsänomistajia varmasti löytyisi esiintymiä hoitamaan.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/3170719c-ad13-458f-9a86-d50e9e54c2ba

    Äärimmäisen uhanalaisia lajeja löytyi kolme: hitupihtisammal, pikkuresusammal ja heleäkinnassammal.

    Pikkuresusammal (CR) ei ole metsälaji.

    Hitupihtisammal (CR) on Englannissa menestyvä toisenlaisen ilmaston laji sekä pienen population laji, mutta silti sen uhanalaisluokkaan johtaneet syyt ovat, vaikka Paljakan esiintymä ei edes ole luonnonpuiston alueella

    M – Metsien uudistamis- ja hoitotoimet

    Ml – Lahopuun väheneminen

    Mv – Vanhojen metsien väheneminen

    Heleäkinnassammal-esiintymä on Oulangan kansallispuiston eteläisessä osassa, mutta ei yhtään havaintoa pohjoisemmasta osasta 15 000 ha. Eikä muita havaintoja mistään suojelualueelta muualta Suomesta.

    Lajikeskus arvioi lajin uhanalaisluokkaan (CR) johtaneet syyt

    M – Metsien uudistamis- ja hoitotoimet

    Mv– Vanhojen metsien väheneminen

    Ml – Lahopuun väheneminen

    Suomessa on 3,0 milj.ha suojeltuja metsiä eikä siellä yhtään noista ilmoitetuista uhkatekijöistä lajille, mutta lajia vain ei esiinny näillä suojelualueilla. Vieläkö pitäisi suojelualueita tämän lajin vuoksi lisätä?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nyt puhutaan ettei Etelä-Suomessa ole enää suojelun arvoisia metsiä. Höpsismiä. Vanhoja on ja ne kehittyvät aikanaan arvometsiksi. Niistä saadaan nopeammin arvokkaita ennallistamalla.

    En tiedä mistä hallituksella kiikastaa: hakkuumahdollisuuksien pienenemisestä (teollisuus lobbaa?), rahasta (on mahdollinen syy ja tässä yksityinen raha voi auttaa) vai metsänomistajan edunvalvojista, jotka pelkäävät harmaata suojelua, eli yli 100-vuotiaiden lahopuuta sisältävien metsien joutumista ostokieltoon? Metsäteollisuuden ei pitäisi jättää suojakaistoja, vanhoja tai ja HCV-metsiä hakkaamatta, vaan metsän tulisi aina olla joko metsäsertifioinnin vapaaehtoisen säätelyn alaista, lakisääteisesti suojeltua tai hakattavissa. Toki suojelun suosiota metsänomistajien parissa auttaisi jos suojelu olisi aina vapaaehtoista.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/wwfn-raportti-hallituksen-vanhan-metsan-kriteerit-tarkoitushakuiset/#d22ca7cc

    Kurki Kurki

    Vanhoja on ja ne kehittyvät aikanaan arvometsiksi.

    On olemassa sellainenkin metsien suojelutapa, joka metsänomistajat eivät vastusta ja sopii luontojärjestöillekin ja joka korvaisi suojellut vanhat metsät.

    Talousmetsiinhän hakkuissa jätetään aina sertien mukainen pieni tiheikkö tai pari per ha, johon karsittaisiin vielä motolla muutama tukkikuutio maalahopuuta lisäksi. Nämä tiheiköt sitten aukkohakkuussa jäävät säästöpuuryhmiksi ja lisäksi yksittäiset pystylahopuut, johon saadaan lahopuujatkumoa tiheikön tuulenkaadoista. Metsänomistaja voisi kasvattaa tällaista 2-harvennusmetsää hetaarin pari vapaaehtoisesti vielä vähän pitempään esim. 100 vuoteen asti ja vasta sitten hakata. Eikä menettäisi mitään.

    Tällaisen 100 vuotiaan metsän, joka sisältäisi muutaman  tiheikön, avohakkuualueesta saataisiin se metsien monimuoitoisin hot spot.

    Olisi vanhojen metsien lahopuujatkumoa aina ja uuden taimikkovaiheen uutta lajistoa samaan aikaan.

     

    Rane2

    ”lahopuuta olisi 20 kuutiota hehtaarilla”

    Professori Janne Kotiaho oli eräässä haastattelussa sitä mieltä että talousmetsissä tulisi olla 30 m3/ha lahopuuta.Nämä menee ristiin?

Esillä 10 vastausta, 9,551 - 9,560 (kaikkiaan 9,576)