Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,531 - 9,540 (kaikkiaan 9,553)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Suomen raportoinnissa luonnontilaisiin metsiin (primary forest) on aiemmin luettu seuraavan määritelmän mukaiset metsät: sijainti suojelualueella, ei selviä merkkejä ihmistoiminnasta (valtakunnan metsien inventointien ihmistoimintaa kuvaavat luonnontilaisuusmuuttujat), vähintään 160 vuoden ikä Etelä-Suomessa tai vähintään 200 vuoden ikä Pohjois-Suomessa. Näihin määritelmiin perustuen suojelualueilta on raportoitu 203 000 hehtaaria luonnontilaisia metsiä kahdessa viimeisessä tarkastelussa (FAO 2020). Suojelualueiden ulkopuolella näitä metsiä on arvioitu olevan noin 23 500 ha, josta metsä-maata on noin 17 500 ha (Kärkkäinen & Koljonen 2021). Edellä esitettyjä ikärajoja nuorempien luonnontilaisten metsien pinta-aloja ei ole Suomessa määritetty.”

    Lähde: sivu 14 raportissa Syrjänen, K., Korhonen, K.T., Punttila, P., Siitonen, K. 2024. Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa – Euroopan komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2024.

    Puhutaan hyvin pienistä pinta-aloista. Hallitus hohoi: rahat ainakin näihin!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos tekee laji-portaalissa haun: laji.fi > Lajit > Lajiluettelo > ja ruksii oikean reunan valikosta ”Suomesta hävinneet”, saa esiin 309 lajia. Jos valitsee lisäksi elinympäristöksi metsät, saa 102 lajia. Jos rajaa vielä tiukemmin eli ”Elinympäristön lisämääreet: rajaa vain ensisijaisella elinympäristöllä”, saa listaan 23 lajia. Olisiko nämä kenties ne metsätalouden takia hävinneet?

    https://laji.fi/taxon/list?onlyFinnish=true&redListStatusFilters=MX.iucnRE&primaryHabitat=MKV.habitatM

    Brachythrips flavicornis

    kirjosarvilatikka Aradus annulicornis (Aradus anisotomus)

    sysilatikka Aradus aterrimus

    noki-isolehtiäinen Tenthredo eburneifrons (Tenthredo lichtwardti Konow, 1899)

    Dolichomitus scutellaris

    Neoxorides varipes

    sirokultiainen Chrysis leptomandibularis

    idänkirvahukka Pemphredon mortifer

    Leiodes dubia

    Gyrophaena munsteri

    partakeilanen Cheilosia barbata (Cheilosia honesta Rondani, 1868)

    taigapiilojäkälä Arthonia boreella (Arthonia punctiformis subsp. boreella Vain.)

    härmäpiilojäkälä Arthonia cinereopruinosa

    sinirikkijäkälä Chrysothrix caesia (Coniangium caesium Flot.)

    kehräjäkälänkirppunen Opegrapha lamyi

    aarnikirppujäkälä Opegrapha subparallela (Opegrapha xylographiza Nyl.)

    aidaspampukka Sphinctrina anglica (Phacotiella microcephala (Sm.) Vain.)

    suomenpampukka Sphinctrina porrectula (Embolidium porrectulum (Nyl.) Vain.)

    rubiinineula Chaenothecopsis rubescens

    liekokehräjäkälä Lecanora apochroeoides

    ikiruskeinen Biatora rufidula (Bilimbia rufidula Graewe)

    aarninystyjäkälä Lecidea enclitica

    suomenkultajäkälä Caloplaca pleiophora

    Kurki Kurki

    Lajitietokekus ilmoittaa Suomesta hävinneiksi (RE) 309 lajia, joista metsäympäristöistä (M) 102 lajia.

    Wikipediasta tulee n. 285 hvinnyttä eläinlajia n. 235 ja kasvilajia n. 50.

    Ainakin RE-nisäkäslajit 4 kpl ja RE-kalat ovat 2 kpl ovat Wikissä ja laji.fiissä samat.

    Mikähän ero olisi metsissä (M) 102 lajia ja metsissä (M)/ rajaa vain ensisijaisella elinympäristöllä 23 lajia.

    Mielenkiintoisia noiden 23 lajien viimeiset havainnot ja syyt häviämiseen.

    Neoxorides varipes ei edes ole hävinnyt kun havaintoja on viime vuosilta

    käpysonni käpysonni

    Maatalouttta mollataan luonnon pilaajaksi täysin syyttä. Suomessa maatalous päinvastoin lisää luonnon monimuotoisuutta. Niin että terveisiä vaan vihaamalleni Janne Kotiaholle, joka syyttä vihaa  ja panettelee suomalaista maataloutta.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/89371524-9cb6-4f93-8046-4ed4c91a4efc?utm_medium=jaa-artikkeli&utm_source=mobiili&utm_campaign=artikkelin_alku

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Loistava maatalousvisio tuossa MT:n yliökirjoituksessa. Perinnemaisemien ylläpitoon on ymmärtääkseni panostettu varojen puutteessa aika vähän. Viljelyn tehostuminen on haitannut vakavasti peltolinnustoa. Maataloustuen avulla tarpeellisia toimia saataisiin kyllä käytäntöön. Asiaa paremmin tuntevat voivat kommentoida lisää.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Gla Gla

    Risu on langoilla, joten…

    Risuparta: ”Kerro sinä visu rehellisenä, mitä ne teot ovat MO:n ympäristön ja ilmaston eteen?

    Minä epä rehellisenä, en ole havainnut kuin metsä luonnon tuhoamista!”

    Metsätalous on luonut vuosikymmenien mittaisen hiilinielun. Tuskin löytyy muita aloja tai toimijoita, jotka olisivat pystyneet samaan. Kun hiilinielu on vähentynyt lisäääntyneen puun käytön takia, kritisoidaan metsätaloutta.

    Mitä risuparta ehdotat vaihtoehdoksi puun käytön määrälle eli millä korvataan kuluttajien hyödyntämä puu, jos hakkuita pitää vähentää nyt, kun metsätalous on totuttanut muun yhteiskunnan suuriin nieluihin?

    Jatkatko itsesi nolaamista pitkäänkin vai pitääkö moderaattorin auttaa sinua? Palaan asiaan viimeistään huomenna.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    kun metsätalous on totuttanut muun yhteiskunnan..”

    Siis totuttanut, ihan tietoisestiko, jopas on näkökulma ja terminologia. Onko siitä totuttamisesta joku kirjallinen sopimus olemassa. Vai lieneekö hiljaista tietoa.

    Mites pitkään noista nieluista on ylipäätään kohkattu, kun ovat tottuneet.

    Syntyy vaikutelma pyyteettömästä uhrautumisesta sekä uhriutumisesta. Ehkä jopa siitä että maailman muuttuminen ei olisi ihan tiedossa.

    Hanna

    Gla Gla

    Metsätalouden tavoitteena ei alunperin ole ollut hiilinielut, mutta puun kasvatuksen onnistuessa syntyy myös nieluja. Puun kasvuun eli hiilinieluun pyritään ja kun sellainen yhteiskunnalle on pyytämättä hyödykkeeksi tullut, totuttamisesta puhuminen tuskin on väärin. Voin toki jatkossa sanoa, että yhteiskunta on tottunut tehometsätaloudesta saataviin hyötyihinkin, kuten hiilinieluihin. Toivottavasti tämä auttaa pitämään fokus kirkkaana mielessä ja vähentää tarvetta johdattaa keskustelu sivuraiteelle.

    Raaka-aineet ja niistä valmistettavat tuotteet, kuten Helsingin Sanomien ympäristöuutissivut, Temusta tilattujen tavaroiden pakkauslaatikot ja Kallion kaksion ikkunapokat, on näin luontoväen saatavilla. Eikö olekin erikoista, että risut ja muut männynkävyt silti tätä vastaan taistelevat? Se toisaalta ei ole ihme, etteivät he halua dialogia, monologi on turvallisempaa.

    Ai niin, terveiset Leenalle. Lensikö hän Etelä-Amerikkaan metsäkonfrenssiin?

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Joskus muistan ajatelleeni puuta myydessä että mitähän noista tekevät. Sellu on melko selkeä, mutta tukit oli/on vieläkin suuri arvoitus.

    Mutta totta tosiaan, noita kaikkia käyttökohteita eivät opiskeluissa kertoneet, mikä lie! Mutta kesämökkihän on puusta muine rakennuksineen ja huonekalutkin pitkälti!! Ajatella, ja polttopuut!!!

    Kerron jos muistan, ei päivittäin nähdä ja ei ehkä ihan merkityksellisin asia. Viimeksi hän kävi kai Huippuvuorien suunnalla. Käsittääkseni ei ole nyt konfrensseissä ollu.

    Muista Gla kuitenkin, yhteen hiileen puhallettavuus tunnusmerkistönä!

    Hanna

Esillä 10 vastausta, 9,531 - 9,540 (kaikkiaan 9,553)