› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,566 vastausta, 125 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 9,371 - 9,380 (kaikkiaan 9,567)
1 2 3 … 937 938 939 … 955 956 957

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 23.11.2024, 16:36

    Linkki: https://smy.fi/metsalajien-osuus-uhanalaisista-lajeista-on-pysynyt-ennallaan-luonnonhoidosta-ovat-hyotyneet-kymmenet-lajit/

    Lainauksia linkistä.

    Tällä mittarilla heikennys ei kuitenkaan koske metsälajeja. Niiden uhanalaisosuus on yhdeksän prosenttia, mikä on sama kuin edellisessä arviossa.

    Merkittävin syy metsälajien uhanalaisuudelle on metsien talouskäyttö. Muitakin syitä on, esimerkiksi metsästys ja lajien luontainen harvinaisuus.

    Linkistä puuttuu suurin uhka kaikkien lajien uhanalaisuudelle eli Suomen 2667 uhanalaisesta lajista kaikkiaan 1500 lajia uhkaa Suomen luonto umpeenkasvamisella. Huvittavaa tuo metsästys, että olisi uhanalaisuuden syy ainakaan Suomessa. Kultasirkku kyllä kelpaa Suomessa hävinneiden listaan, mutta siitäkin kannattaa varoa mainitsemasta että Kiinassa se metsästettiin sukupuuttoon. Kappas vaan lajien luontainen harvinaisuus eli luonnostaan pieni popukin on mainittu, mutta toisenlainen ilmasto vielä puuttuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2024, 16:53

    Petkeles lukee rivien välistä viestiä jota siellä ei ole. Ei kai ekologiassa ole enää aikoihin puhuttu tasapainotiloista siinä mielessä että ne olisivat pysyviä. Ainut pysyvä tila on muutos. Nykyään puhutaan resilienssistä eli siitä kuinka ekosysteemit kestävät muutoksia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.11.2024, 12:20

    Viimeisimmässä Metsälehdessä oli juttua kanahaukan pesäpuista lähiympäristöineen. Olisiko siinä METSO-rahoituksen puutteessa oivallinen kokeilukohde luonnonarvokauppaan? Kohde on kompakti ja selkeästi rajattavissa ja sen taloudellinen vaikutus omistajaan mitattavissa tarkasti. Toinen vastaava laji olisi liito-orava.

    Rukopiikki 28.11.2024, 14:17

    Hömösiä tinttejä näkyi taas. Miksihän ei pesi pönttöön jos melkeen samannäköinen lapintintti pesii.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.11.2024, 16:09

    Oletko Rukopiikki kokeillut täyttää pöntön purulla ja jäkälillä tms. Hömö on niin hömö että se haluaa kovertaa kolonsa itse. Tai sitten se on hirmu viisas, koska uudessa kolossa ei ole lintukirppuja.

    Metsuri motokuski 28.11.2024, 16:17

    Minä olen kahdessa pöntössä kokeillut rutirexiä (puukuitua) pöntöissä jotta hömötiainen saisi itse tehdä pesänsä. Pari kolme vuotta ne oli mutta ei vaan hömötiainen pesää tehnyt.  Kyllä se taitaa vaatia lehtipuun tekopökkelön johon se itse saa pesän kovertaa.

    käpysonni käpysonni 28.11.2024, 16:56

    Hömökeskustelijat huomatkaa että hömötiainen ja kuusitiainen muistuttavat hyvin paljon toisiaan ulkonäöltään, joten kun on ollut näkevinään hömötiaisen, se onkin saattanut olla kuusitiainen.

     

     

    Nostokoukku 28.11.2024, 17:30

    Ja sillä hömötiaisella, vaikka hömppä onkin, on mahdottoman hyvä harppi millä se kuperaan pintaan piirtää suuaukon ääriviivat. On se suuaukko vain niin pyöreä.

    Kurki Kurki 28.11.2024, 19:24

    https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.26647&year=2024

    Kanahaukka on silmalla pidettävä (NT). Vielä 10 vuotta sitten se oli elinvoimainen (LC= Least Consern).

    Mistähän on saatu päähän, että uhanalaisuusluokka on laskettu syystä ” Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi”, Talvilaskenta ei näytä yhtään vähenemää esimerkiksi 1980-lukuun verrattuna. Päivastoin talvikanta on 2-kertainen vuonna 2023.

    Ja sitten uhanalaisuuden syyt:
    M – Metsien uudistamis- ja hoitotoimet

    Mv – Vanhojen metsien väheneminen

    Mistähän nuo syyt on saatu muualta kuin hihasta vakio vastaus, kun eivät näytä yhtään vaikuttaneet. Päinvastoin. Talvikanta on noussut 1950-luvulta 3-kertaiseksi vuonna 2023.

    Kanahaukka rauhoitettiin 1980-luvulla ja rauhoituksesta huolimatta vielä 2007 ja 2013 kanta oli samalla tasolla eli olisi tapahtunut ilman rauhoitustakin. Viimeisen vuosikymmenen parannus paremminkin lienee tullut maaseudun autioitumisen seurauksena eikä metsien uudistamis- ja hoitotoimt ole olleet missään roolissa.

    https://laji.fi/taxon/MX.26647/endangerment

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.11.2024, 19:32

    Huomioitavia lajeja tulee paljon, jos otetaan mukaan kaikki  uhanalaisluokat. Kaikki metsien hoito vähentää esimerkiksi kanahaukan pesäpuita, mutta vain osa omistajista kärsii pesien lähiympäristöjen hakkuurajoituksista: ne joilla pesäpuita vielä on. Onko reilua ja lisääkö halukkuutta luontokohteiden säästämiseen?

Esillä 10 vastausta, 9,371 - 9,380 (kaikkiaan 9,567)
1 2 3 … 937 938 939 … 955 956 957