› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,361 - 9,370 (kaikkiaan 9,567)
1 2 3 … 936 937 938 … 955 956 957

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2024, 11:59

    Ensimmäisestä VMI:stä on etsitty vastausta kysymykseen kuinka luonnontilaisia metsämme olivat sata vuotta sitten.

    Aakala, T., Kulha, N., & Kuuluvainen, T. (2023). Human impact on forests in early twentieth century Finland. Landscape Ecology, 38, 2417-2431.

    https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/18698a19-d78b-4f82-b68c-cfe764b1772b/content

    Conclusions. Forest landscapes in the early twentieth century Finland exhibited a strong human fingerprint, visible as the abundance of young forests in populated areas, while in remote areas forest characteristics typical of natural forests prevailed. These gradients in human impact a century ago are still reflected as legacies in forest structure, a situation that needs consideration in management and restoration.

    Johtopäätökset. Suomen metsämaisemassa näkyi 1900-luvun alussa vahva ihmisen vaikutus, joka näkyi nuorten metsien runsautena asutuilla alueilla. Syrjäisillä alueilla metsässä vallitsivat luonnonmetsille tyypilliset piirteet. Nämä ihmisen vaikutusten vähittäiset siirtymät sata vuotta sitten heijastuvat edelleen perintönä metsän rakenteeseen. Tämä on tarpeen ottaa huomioon metsien hoidossa ja ennallistamisessa.

    PS. Esimerkiksi luonnonmetsien piirteistä riippuvaisilla uhanalaisilla lajeilla oli siis etelässäkin vielä sata vuotta sitten paikkoja joissa elellä?

    Petkeles Petkeles 23.11.2024, 13:32

    Niin, oliko? Ja oliko silloin monimuotoisuuden kannalta vakaa tila vai heikentyvä tila? Papukaijamerkkiläiset apuva!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2024, 13:47

    Metsiemme luonnontilaisuuden vertailukohtaa on haettu ajankohdasta ennen laajempaa ihmisasutusta. Jos sitä oli etelässäkin jossain määrin jäljellä vielä sata vuotta sitten, metsien lajikato olisi verrattain äskettäinen ilmiö. Tarkoittaisi ehkä että sukupuuttovelka (kaikki tulossa olevat sukupuutot eivät ole vielä tapahtuneet) ei ole täysin realisoitunut ja sitä voidaan vielä nopeasti toimien estää?

    Petkeles Petkeles 23.11.2024, 14:57

    Oliko sukupuuttovelkaa 20-luvulla? Miten ”jossain määrin” 20-luvulla luonnontilaisena säilynyt Etelä-Suomi tarkoittaa sitä, että lajikato on äskettäinen ilmiö?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2024, 15:25

    Yritin siis vastata edellä monesti esitettyyn kysymykseen: missä uhanalaiset olivat aikavälillä ennen ihmisasutusta – nykyaika. Vastaus kuuluu että ne vähenivät vähitellen, mutta kaikin osin eivät hävinneet kokonaan koska luonnonmetsien sirpaleita oli jäljellä. Jos jatkamme samalla tavoin, sukupuuttovelasta realisoituu loputkin, emmekä saa kehitystä käännettyä elpyvään suuntaan.

    En siis tarkoita että lajikato olisi vain äskettäinen ilmiö vaan että sitä on tapahtunut äskettäinkin ja se jatkuu edelleen. Lausumani oli huonosti muotoiltu eli harhaan johtava. Vastasiko tämä Petkelekselle?

    Rane 23.11.2024, 15:32

    ”Oliko sukupuuttovelkaa 20-luvulla? Miten ”jossain määrin” 20-luvulla luonnontilaisena säilynyt Etelä-Suomi tarkoittaa sitä, että lajikato on äskettäinen ilmiö?”

    Petkelekseltä hyviä kysymyksiä.Lajikato ei ole ”äskettäinen”  ilmiö.Maapallolla eläneistä eliölajeista on 99% kuollut sukupuuttoon.Eli nämä tällä hetkellä maapallolla elävät lajit ovat yksi(1) prosentti täällä olleista lajeista.Mikä tarkoittaa että lajikato tai sukupuutto ovat luonnossa ylivertainen ilmiö verrattuna lajien tai biodiversiteetin säilymiseen samanlaisena.Luonto reagoi olosuhteiden muuttumiseen muuttumalla,ei museoitumalla.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 23.11.2024, 15:34

    Tuossa keskustelun tapaisessa pätkässä ei ehkä sittenkään käsitelty rennien maalaisliittolaista käsitystä luonnosta. Eikä keppanoiden maailmankuvaa yleiselläkään tasolla.

    Leena

    Tolopainen Tolopainen 23.11.2024, 15:36

    Mikä oli ensimmäisen ihmisen nimi. Jos lajikatoa ei olisi ollut, ihmiset eivät olisi koskaan ilmestyneet tälle planeetalle. Hirmuliskot olisivat syöneet kaikki.

    Rane 23.11.2024, 15:53

    Gruppalle yleissivistystä.Hiilidioksidi on ollut ongelma aiemminkin…

    Tiesitkö, että dinosaurusten kuolemaa edelsi vielä suurempi joukkotuho? Tällaisia olivat viisi aiempaa joukkosukupuuttoa – Punaisen listan pelastajat – yle.fi

    Petkeles Petkeles 23.11.2024, 16:28

    ” Vastaus kuuluu että ne vähenivät vähitellen, mutta kaikin osin eivät hävinneet kokonaan koska luonnonmetsien sirpaleita oli jäljellä. Jos jatkamme samalla tavoin, sukupuuttovelasta realisoituu loputkin”…

    Nyt kuulostaa AJ vähän siltä, että ensimmäisten VMI:en aikaan elettiin jotain mystistä luonnon ja ihmisen tasapainotilaa. Monimuotoisuus ei ollut tuohon aikaan menossa yhtään mihinkään suuntaan. Ne spesialistilajit ja kumppanit olivat ihan tyytyväisiä sirpaloituneeseen ympäristöönsä. Aivan kuten nytkin. Tuossa sukupuuttovelan käsitteessä on vähän niin kuin sisään rakennettu se ajatus, että olet jo kuollut muttet vielä tiedä sitä.

Esillä 10 vastausta, 9,361 - 9,370 (kaikkiaan 9,567)
1 2 3 … 936 937 938 … 955 956 957