› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,351 - 9,360 (kaikkiaan 9,567)
1 2 3 … 935 936 937 … 955 956 957

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 21.11.2024, 18:59

    Kai sitä voi miettiä miten kaikki yleiset lajit saadaan pysymään matkassa, eikä tyytyä vain siihen että tiaisia on. Tiainen kuin tiainen on hieman kapea näkökulma asiaan. Vanhaa metsää ja vanhoja puita tarvitaan myös hyvin monen muun lajin turvaksi.

    Kurki Kurki 21.11.2024, 22:41

    Muutin edellistä postausta. Huomasin, että sanavalinta oli pielessä. Tarkoitin, että linkissä on puuttellista tietoa.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 22.11.2024, 08:17

    Kuten aiemmin kirjoitettu (olikohan AJ), Kurki ansaitsee 10 p ja papukaijamerkin.

    Kurki avoimen ja tutkivan asenteensa siivittämänä yrittää monipuolisine näkökulmineen löytää tutkimustiedon avulla mahdollisimman tarkkaa tilannekuvaa. Ja löytää ne aukottomasti tai korkeintaan pienin tirkistysreijin. Aihesta kuin aiheesta.

    Ennakkoasennetta ei ole ja mieli on avoin uusille vaikutteille. Tutkijan rooliin ja asenteeseen kuuluva uteliaisuus suuntautuu laajoilla tulokulmilla kattavasti eri tutkijoiden aikaisempiin löydöksiin. Tarkoituksellista valikointia ei esiinny, kuten pitää noissa hommissa ollakin. Kantaa ei betonoida eikä edes lukita, hyvä.

    Johtopäätösten loogisuus on ihan huipputasoa ja siitä ne pisteet ja pk-merkit tälläkin kertaa rapsahti.

    Hanna

    Puustola 22.11.2024, 09:11

    Jonkinlaista suhteellisuutta olisi hyvä saada uutisointiin ja keskusteluun vanhojen metsien lajeista. Vanhojen metsien lajeina (ainakin jossain määrin) pidetyistä lintulajeista viime vuosikymmeninä ovat runsastuneet mm. merikotka, valkoselkätikka, palokärki, harmaapäätikka, käpytikka, pohjantikka, kulorastas, korppi, peukaloinen, puukiipijä, pyrstötiainen, hippiäinen, tiltaltti, pikkusieppo, sinipyrstö.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.11.2024, 09:57

    On hyvä että osa meistä ajattelee vastavirtaan, kuten Kurki, Erkki Lähde, Seppo Vuokko ja Petteri Taalas. Asiat joudutaan perustelemaan paremmin ja päätökset tulevat varmemmiksi.

    Tilastoidut lajihavainnot kattavat nyt talousmetsien nuoret, keski-ikäiset ja vanhat metsät. Näiden lisäksi on käyty pienillä luonnontilaisen metsän laikuilla valtion mailla, yksityismailla, luonnon- ja kansallispuistoissa ja pienemmissä suojelukohteissa. Laikkujen lajisto ei ole enää samanlainen kuin oli silloin kun luonnonmetsät vallitsivat kaikkialla. Metsiä uudistava häiriödynamiikka on nyt erilainen, kun metsätuhoja pyritään estämään. Tiedämme siksi vain suuntaa antavasti, kuinka paljon eri lajeja ja kuinka yleisinä meillä olisi ilman ihmisvaikutusta. Tutkijat hakivat tutkimuskohteita meitä vastaavista oloista itärajan takaa silloin kun sinne vielä pääsi.

    Asiasta paremmin tietävät, menikö kovin pieleen? Puustola jo tuossa edellä kertoikin myönteisistä muutoksista. On tosiaan hyvä muistaa että niitäkin on.

    Scientist Scientist 22.11.2024, 10:35

    Yleistyneitä lajeja on vielä mm rautiainen, jonka moni on nähnyt muttei tunnistanut. On niin vaatimattoman ja varpusen näköinen.

    Rajan takana käyneet ornitologit kertoivat mm siitä että  valkoselkätikka ja mehiläishaukka olivat siellä yleisempiä kun taas joutsenia ja kurkia oli vähemmän. Myös haarahaukka tuntuu olevan siellä yleisempi. Liito-oravaa on myös rajan takana vähemmän erään 15 vuotta vanhan selvityksen mukaan.

     

    Kurki Kurki 22.11.2024, 10:55

    Kyllä minä Erkki Lähteen laittasin sinne huuhaa maailmaan yhdessä Suomen luontojärjestöjen kanssa . Täällä tuota maailmaa edustavat revalaiset.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.11.2024, 11:07

    Erkki Lähteen ansioksi voidaan lukea ainakin pioneerityö peitteisen metsänkasvatuksen vaihtoehdon hyväksi. Tuo tietous on nyt tarpeellista muun muassa suojakaistojen ja ojitettujen turvemaiden hoidossa.

    Petkeles Petkeles 22.11.2024, 13:56

    Tässä metsälehteä lueskellessa tulee harmaa suojelu sanana tutuksi. Kanahaukan pesäjutussa tulee selvästi ilmi, että kyseessä on uhka joka tulee torjua. Joku tuossa ääneenkin lausuu, notta tottahan ne pesät mo käy hävittämässä, jos niistä haittaa koituu hakkuille.

    JMa 22.11.2024, 22:11

    Eilisen Metsälehden mukaan alueelliset ely-keskukset ovat siis alkaneet tulkita luonnonsuojelulain 70. pykälää niin, että kanahaukan pesäpuu suojavyöhykkeineen on rauhoitettu.  Samassa pykälässä todetaan, että siinä tarkoitetut eläinlajit yksilöidään valtioneuvoston asetuksessa, jollaista yllättävästi ei vielä ole olemassakaan.

    Keski-Suomen ely-keskuksen virkahenkilö kertoo jutussa tulkinnan perustuvan kanahaukan osalta EU:n lintudirektiiviin. Tämä on todella omituista, koska kanahaukka ei lajina ole mukana lintudirektiivin I-liitteessä. Liitteessä on kyllä mainittu kanahaukan arrigonii-alalaji (Accipiter gentilis arrigonii), jota esiintyy laji.fi-sivuston mukaan lähinnä Ranskassa ja Välimerellä Korsikan saarella. Sitä on kyllä jokseenkin mahdoton suojella minkäänlaisilla toimilla suomalaismetsissä.

Esillä 10 vastausta, 9,351 - 9,360 (kaikkiaan 9,567)
1 2 3 … 935 936 937 … 955 956 957