› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,341 - 9,350 (kaikkiaan 9,567)
1 2 3 … 934 935 936 … 955 956 957

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Petkeles Petkeles 15.11.2024, 06:30

    Soon vaikiaa kun on lähes kaikesta eri mieltä kuin valtamedia ja keskiverto kansalainen. Ja vaktat löytyy vaihtoehtosivustoilta.

    Rane 15.11.2024, 06:36

    ”kaikesta eri mieltä kuin valtamedia ja keskiverto kansalainen.”

    No Gruppa-nimimerkit eivät edusta keskivertokansalaisia vaikka kuinka yrittäisivät pohjalaista murretta vääntää…

    mehtäukko 15.11.2024, 08:49

    Grupat pelehtivät ensin peilin edessä itselleen uskottavasti, ja rientävät oppeineen julkisuuteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.11.2024, 12:38

    Kommentti HS keskusteluun jossa uutisoitiin purokohteiden heikosta säilymisestä hakkuissa.

    ”Metsälehden Metsäuutiset kertoo että Finsilvan metsissä toteutettu Metsä Groupin Plus-metsänhoitomalli jätti keskimäärin 17 kuutiometriä säästöpuuta ja lahopuuta per hehtaari. Tämä on noin kaksinkertainen määrä entiseen verrattuna. Metsä Groupin puunhankinta ja em. malli saivat Suomen laatuyhdistyksen laatupalkinnon 2024. Tämä uutinen osoittaa että myönteistä kehitystä saadaan nopeastikin aikaan, jos tahtotila ja keinot ovat oikeat.

    Purojen ja muiden vesistöjen tilaan voidaan vaikuttaa paljon ennallistamisasetuksen toteutuksella, jos keinot ja kohteet valitaan oikein. Suunnitelmaa työstävät työryhmät ovat juuri aloittaneet toiminnan. Kategorinen yksittäisten toimien kuten kunnostusojituksen tai avohakkuun kieltäminen ei ole viisasta, koska tilanteet vaihtelevat maastossa. Hyvin kasvavan metsän päästäminen uudelleen soistumaan ei olisi järkevää hiilinielujen kannalta; noin viidennes kasvusta tulee turvemailta.

    Pääosa ojitetuista alueista on jo muuttunut kangasmetsän kaltaisiksi turvekankaiksi. Niissä ei ole enää vesistö- ja ilmastopäästöjä aiheuttavaa hajoavaa turvekerrosta ja kunnostusojitus voidaan tehdä melko haitatta, jos noudatetaan nykyisiä vesiensuojeluohjeita. Jokainen metsänomistaja voi tarkistaa omat ojastonsa tai pyytää metsäasiantuntijaa tarkistamaan ne. Vähintään tulisi korjata ne vanhat ojat, jotka on vedetty laskemaan suoraan vesistöihin. Suometsien hoidon suunnitteluun saa Metka-tukea.”

    http://www.hs.fi/alueet/art-2000010798230.html

    Kurki Kurki 18.11.2024, 17:37

    Non niin. Nyt selviää miten vanhojen metsien lajimäärät löytyvät ja Aki Ikonenkin voi olla tyytyväinen, sillä (M) elinympäristötkin ovat mukana ???.

    Kysyin Lajitietokeskukselta. Rajaukset CR, EN, VU, NT, LC, M=metsät ja elinympäristön lisämääreet v=vanhat metsät.

    Lajiryhmä ”Sienet ja jäkälät” 537 lajia.

    https://laji.fi/taxon/list?informalGroupFilters=MVL.233&onlyFinnish=true&redListStatusFilters=MX.iucnCR&redListStatusFilters=MX.iucnEN&redListStatusFilters=MX.iucnVU&redListStatusFilters=MX.iucnNT&redListStatusFilters=MX.iucnLC&anyHabitat=MKV.habitatM%5BMKV.habitatSpecificTypeV%5D

    Lajiryhmä ”hyönteiset ja hämäkkieläimet” 546 lajia. Kovakuoriaiset ovat tässä ryhmässä. Martikainen niitä löysi n. 200 lajia (old growth).

    Muille lajiryhmille jää 102 lajia.

    Kaikki lajiryhmät 1185 lajia.

    Aika vähän on lajeja vanhoissa metsissä, kun Lajitietikeskus ilmoittaa metslajeja olevan 10 320, näillä rajauksilla CR, EN, VU, NT, LC, M.

    Lehtojen ja kangasmetsien lajit pitää itse laskea listalta metsien 1185 kokonais lajimäärästä. Menevät osin päällekkäin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.11.2024, 11:07

    ”Hakkuita oli alueella jo aikaisemmin rajattu liito-oravien vuoksi, mutta viime viikolla vapaaehtoinen luontokartoittaja teki havaintoja liito-oravista uudella alueella. Ylen perjantaina haastatteleman luontokartoittajan mukaan osa liito-oravan elinpiiristä oli jäänyt tai on jäämässä hakkuiden alle.”

    UPM keskeytti nyt hakkuun talven ajaksi liito-oravan elinalueella, perusteena se että tarkkaa kartoitusta ei pysty tekemään. Toisaalta pesäpuut ja muut kolopuut näkyvät talvellakin, samoin puulajit. On olemassa liito-oravan huomioinnin ohjeistus, jonka mukaisesti hakkuut olisi nyt voitu tehdä: pesä- ja levähdyspuut ympäristöineen säästetään (kaikki järeät haavat) ja lisäksi säästetään pesän ja ruokailupaikkojen (lehtipuumetsät) välillä liikkumisen mahdollistavat tukipuut. Vai mitä mieltä raati?

    https://yle.fi/a/74-20125437

    Husq165R 19.11.2024, 16:07

    Tuohon käy vertailuun Kärkkäisen ojat.
    Aukoksi vaan ja katsotaan jälkeenpäin, jos katselmus edes tarpeen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.11.2024, 16:53

    Tiaisoppia! http://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/metsatiaiset-kertovat-luonnon-monimuotoisuuden-tilasta.html

    Puustola 21.11.2024, 17:53

    Opista en tiedä.

    Mutta kovasti rummutetaan ja etsitään syitä metsien käsittelystä metsätiaisten vähenemiseen. Ilmeisin ja selvin syy ei kiinnosta millään. Kuten täälläkin on mainittu brittitutkimuksen mukaan sinitiainen valtaa suurimman osan hömötiaisen pesistä. Itsekin olen nähnyt sinitiaisen jahtaavan pesää tekeviä hömötiaisia niin kauan, että lähtevät kauemmas. Sinitiaisen ja hömötiaisen reviirit ja biotoopit ovat hyvin päällekkäisiä nykyään, kun sinitiaiskanta on muutamassa kymmenessä vuodessa kymmenkertaistunut. Laji.fi sivuilta voi katsoa talvilintuaineistot, joidenka mukaan sinitiaisen määrien voimakas kasvu ja hömötiaisen määrien lasku ajoittuvat samoille ajoille. Lintuyhdistyksittäin voi katsoa, että ilmiö etenee etelästä pohjoiseen selkeästi. Varsinais-Suomessa alkoi jo 1990-luvun alussa ja Pohjois-Karjalassa 2000-luvun alkupuolella. Aivan kuin sinitiaisen kannan kasvu.

    Kurki Kurki 21.11.2024, 18:34

    AJ:n linkissä sitä samaa eikä mitään uutta. Ei mainintaa sinitiaisesta, kuinka kanta on suorastaan räjähtänyt ja että  yleensä tiaiset konoaisuutena pärjäävät nyt Suomen luonnossa paremmin kuin koskaan.

    Linkissä levitetään vääräa tietoa tiaisista.

Esillä 10 vastausta, 9,341 - 9,350 (kaikkiaan 9,567)
1 2 3 … 934 935 936 … 955 956 957