Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,311 - 9,320 (kaikkiaan 9,320)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • reservuaari-indeksi

    ”..joku professori keksisi hyvän jatkojalostust..”

    Että tuossa kohtaa koulutus voisikin olla ok. Suukkoja Rennelle!

    Leena

    Ammatti Raivooja

    https://www.hs.fi/paivanlehti/13042019/art-2000006068587.html

    Aloin miettimään kun illan hämärissä varpuspöllö tulee lintulaudan lähettyville, että mikä sen suhde hömötiaiseen on kun hömötiainen on niitä, jotka antaa tilaa muille ja syövät viimeisenä ni löyty tuollainen.

    A.Jalkanen

    Luontoportti varpuspöllöstä: Talvella yksilöitä 15.000–30.000. Tuosta voi laskea vaikutuksen suuruutta. Talvilintulaskennan mukaan kanta on ollut kohtalaisen vakaa.

    Kurki

    Uhanneeko tuo varpuspöllö Suomen metsävientiä? Syke luulee näkevänsä uhkia vaikka missä.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010756515.html

    Hallituksen nihkeä suojelulinja asettaa metsäluonnon lisäksi vaaraan myös metsäteollisuuden, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman.

    Kyllä on epätoivoista pelottelua Sykeltä. Suomessa on tiukasti suojeltua metsää 60% koko EUn alueen tiukasti suojelluista metsistä ja Suomessa metsäpinta-alaa on jo suojeltuna ja hakkuiden ulkopuolella kitumaiden kanssa se 30%. Jo tällä perusteella Suomen metsävienti on maailman kestävimmällä tasolla.
    Ja sitten tämä luontotyyppi-pelottelu. Sekin on suuri valhe vanhojen metsien suojelun puolesta, sillä Syken itsensä mukaan mukaan 57:stä korkeimman uhanalaisluokan (CR) luontotyypistä peräti 40 todetaan olevan perinneympäristöissä, niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia, joiden ainoa uhka on Suomen luonto, kun luonto koko ajan yrittää kasvaa avoimet alueet umpeen metsää. Ellei sitä ihminen estä hakkuilla. Samoin metsätyyppien uhanalaisuus on samanalainen suuri valhe, niiden uhanalaisuuden syyksi on arvioitu lahopuun vähyys, vaikka tämä nykyinen lahopuumäärä metsissä alle 5 m3/ha on riittävä 96%:ölle lahopuulajeista, kun ovat elinvoimaisia.

    https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomen_luontotyyppien_uhanalaisuus_2018_(48799)

     

     

     

    A.Jalkanen

    Noo, riippuu miten laskee ja mitä aluetta Suomessa tarkoittaa: Lapissa on suojeltu tosiaaan jo lähes 30 %, mutta koko maan tasolla 13 % metsä-ja kitumaan yhteisalasta.

    http://www.luke.fi/fi/uutiset/suojeltu-metsapintaala-on-lisaantynyt

    Kurki

    Luken lilastoissa kitumaat ovat lakisääteisesti suojeltu. Minä lisään loput kitumaat mukaan, jotka pysyvät koskemattomina, kun niissä ei ole riittävästi hakattavaa.

    käpysonni

    Onhan tämä  luontokatokeskustelu suorastaan absurdia. Tämä Janne Kotiaho haluaa rangaista  vain maataloustuottajia ja metsänomistajia luonnon tuhoamisesta,   Miksei sitten kaupunkien rakentajia, teiden rakentajia,  tuulimyllyjen rakentajia ja ylipäätänsä kaikkia erilaisen yhteiskunnallisen, kaikkia hyödyttävän infran rakentajia, sillä nekin tuhoavat luontoa. Kotiaho on siis epäjohdonmukainen ja epäoikeudenmukainen. Maa- ja metsätaloustuottajat tuottavat hyödykkeitä kaikille, samalla tavalla kaikki hyötyvät tuosta infran rakentamisesta, joten miksi vain maa- ja metsätaloutta pitäisi rangaista aiheuttaja maksaa -periaatteella?

     

    On tietysti totta, että luontoa hyväksi käyttämällä olemme luoneet modenin hyvinvointiyhteiskunnan, mutta jos oltaisiin johdonmukaisia, niin lopettamalla luonnon hyväksikäyttö, meidän pitäisi romuttaa moderni hyvinvointiyhtesikunta ja palata takaisin tuhansien vuosien takaiseen metsästäjä-keräilijäkultturiin, siis jos olisimme johdomukaisia. Kotiaho kritoisoi nykyistä maa- ja metsätaloutta, mutta hänellä ei ole antaa vastausta siihen, miten yhteiskunta ja sen palvelut järjestettäisiin, jos lopettaisimme luonnon hyväksikäytön.

    Itse asiassa edesmennyt Pentti Linkola oli ainoita harvoja johdonmukaisesti ajattelevia. Hän ei uskonut teknologian kaikkivoipaisuuteen, sillä  kun  teknologialla yritetään ratkaista ympäristöongelmia, luodaankin vain uusia ongelmia, sähköautot ovat tästä  hyvä esimerkki. Johdonmukainen ajattelu johti Linkolla siihen että on pakosti palattava omavaraiseen maanviljeyskulttuuriin, jonekkin 1800-luvun elämäntapaan, hylättävä  ongelmia aiheuttava teknologia kokonaan.

    A.Jalkanen

    Kurjen mainitsemat loput kitumaat voisi tosiaan lisätä suojelualaan, kun käytännössä lienevät talouskäytön ulkopuolella. Osa niistä voi sisältää merkittäviä turve- tai malmivaroja, joita voidaan haluta hyödyntää jossain vaiheessa.

    Kurki

    Suomessa on metsätalousmaata 26,3 miljoonaa hehtaaria, mikä on 86 prosenttia maapinta-alasta. Metsätalousmaasta reilu kolme neljäsosaa on metsämaata. Metsätalousmaasta kymmenen prosenttia on heikompikasvuista kitumaata ja kaksitoista prosenttia lähes tai täysin puutonta joutomaata.

    Metsämaata olisi 3/4 *26,3= 19,7 milj.ha.

    Reiluuslisä mukana metsämaan pinta-alaksi tulee 20,3 milj.ha, joka sisältää suojelualueet.

    https://www.luke.fi/fi/tilastot/metsavarat/metsavarat-maakunnittain-3

    Makarov

    Jos se Kotiaho ei käytä teitä, se kävelee aina mehtiä pitkin.

Esillä 10 vastausta, 9,311 - 9,320 (kaikkiaan 9,320)