Littoisen mainitsin esimerkkinä järven kemiallisesta parantamisesta. Kokeilu tehtiin siellä kai järven virkistyskäyttöarvon parantamiseksi. Lintujärvelläkin on arvoa. Taajaman ja ilman lisäksi tuohon tulee kuormitusta kai ympäröivältä maatalousalueelta.

Lajitietokeskuksen ja Punaisen kirjan vanhojen metsien erityispiirre/ indikaattorilajit on kirjattu samalla tavalla, mutta lajitietokeskuksen listaus on kattavampi.

Aki Ikonen taitaa olla oikeassa.

Kysymykseeni Ympäristöministeriöön

Vanhoissa lehdoissa on arvioitu 246 lajia ja Muissa lehdoissa 2477 lajia. Esiintyvätkö nuo Vanhojen lehtojen lajit Muissa lehdoissa ja päinvastoi, että Vanhoista lehdoista löytyy myös muiden lehtojen kaikki lajit? Vai onko niin, että vanhoista lehdoista löytyy vain nuo 246 lajia? Sama juttu Kangasmetsissä?

Ja sain Esko Hyväriseltä arvoituksellisen vastauksen ”Viittaamanne taulukon 5 luvuissa ei ole päällekkäisyyksiä. ”

Oikea vastaus olisi ollut ” kyllä kaikki lajeista riippuen (poikkeuksena kovakuoriaiset) nuo 2477 periaatteessa esiintyvät myös vanhoissa metsissä, mutta nämä 246 lajia esiintyvät ainoastaan vanhoissa metsissä ja lisäksi monet lehtolajit voivat esiintyä muissakin elinympäristöissä kuten kangasmetsät, suot, perinneympäristöt, kalliot.”

Kovakuoriaislajit ovat sitten poikkeus, sillä Martikaisen tutkimuksessa vanhoissa kuusikoista niitä löytyi vain 553 ja kovakuoriaislajeja on kaikkiaan kaikissa metsissä 1741.

Helpottaa paljon jos on tosiaan niin että kovin monet eliölajit eivät ole valikoivia metsän iän suhteen, vaan selviävät monenlaisessa ympäristössä. Kunhan löytyy tarvittavat resurssit – esimerkiksi lahopuuta kovakuoriaisille hajotettavaksi. Talousmetsien luonnonhoito on vaikuttavaa, jos sillä voidaan elvyttää pääosaa lajeista, ja vain vaateliaimmat tarvitsevat oikeasti tiukasti suojeltua vanhaa metsää.

Kanalintukantoihin vaikuttaa niin monta tekijää samanaikaisesti että lienee mahdotonta erottaa kokonaisuudesta kuusettumista, kun ei voida erottaa edes metsästystä tai petoja metsänhoidosta, saati sitten yhtä hoidon osatekijää.

Inventointien mukaan metsissämme on koko ajan lisääntynyt lehtipuun määrä ja sekametsäisyys. Kuusettamisinto ei ehkä ole ehtinyt vaikuttaa kovin laajasti. Siitähän on nyt varoiteltu jo muutama vuosi ja metsien uudistaminen lienee palannut raiteilleen. Koivun menekki kyllä huolettaa… löytyykö tulevaisuudessa käyttöä koivutukille maassamme? Jatkuva kasvatuskin on vielä hyvin marginaalista, ja saisi ottaa suuremman markkinaosuuden rehevissä turvemaan korvissa jotka ovat luonnostaan kuusta kasvavia.

Pitänee vähän peruutella.

Kävin läpi näitä vanhojen metsien lajeja, kun Lajitietokeskus on ne yksilöinyt ja ensisijaiset ja toissijaiset elinympäristöt ovat niiden arvioissa. Esimerkiksi vanhojen lehtojen laji Vaihtolymykäs (LC) ja sen ensisijainen elinympäristö on tietenkin MI,v= vanhat lehdot ja toissijainen Mk,v=vanhat kangasmetsät eli vanhoista lehtolajeista 387  n. 150 elää vanhoissa kangasmetsissä. Samoin vanhojen kangasmetsien lajeista 881 noin n. 300 (1/3) esiintyy myös vanhoissa lehdoissa.

Punaisen kirjan taulukon 5 muiden metsien lajeja ”muut lehdot 2477 lajia” ja ”muut kangasmetsät 3149 lajia” ei ole ryhmänä listattu, joten niiden toissijaiset elinympäristöt eivät ole tiedossa.

Mutta jos niistä laskisi tällaisen arvion, että puolet lajeista esiintyy ensin luokkansa vanhoissa metsissä ja ja sitten puolen vielä esiintyvän myös muiden lehtojen ja muiden kangasmetsien kesken, niin vanhojen metsien lajimäärät jäävät sinne puoleen muiden metsien lajimääristä.

Tuo on kyllä enteellistä, että sieltä monimuotoisuuden kehdoista vanhoista metsistä löytyi niitä näiden elinympäristöjen ensisijaisia lajeja vain 1/10 osa muiden metsien ensisijaisista lajeista.

Lehtoja mietin kuuluvatko kivennäismaan metsiin tuossa tilastossa vai ei eli onko lehtomaa erillinen maaperäluokkansa… mutta hyvä jos jotain selvyyttä tulee.

Jahkailusta tulisi päästä toteutukseen. Missä ovat Orpon hallituskauden saavutukset vanhojen metsien suojelussa; jäävätkö ne lähtötelineisiin eli siihen että saadaan aikaan määritelmät vanhoille ja luonnontilaisille metsille? Jossain lehtijutussa väitettiin että nyt on jo suojeltu enemmän pinta-alaa kuin edellisen hallituksen aikana, mutta ovatko nuo pinta-alat oikeita ja oikeissa paikoissa?