Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,261 - 9,270 (kaikkiaan 9,359)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • käpysonni

    Puhdistmatta ne laskeutusaltaat jää!

    Kun aukon maanmuokkauksen yhteydessä perataan ojat ja kaivetaan ne altaat, ja kun taimikko kasvaa, niin  milloin menet kaivurin kanssa altaat puhdistamaan? Aikaisintaan ensiharvennuksen yhteydessä, kun tehdään ajourat, ei ole järkeä sitä ennen lähteä tekemään ajouraa taimikkoon  kaivinkonetta varten.

    Eikä se ole halpaakaan tuo puhdistus, kaivonkonemies veloittaa 80-100 €/ tunti, alv. 0

     

     

    Kurki

    AJ: Tummeneminen on osittain luonnollinen kehitys jolle ei kai voida mitään. Uskoisin, että on kertaluokkaa suurempaa jos valuma-alueella on soita kuin jos on vain kivennäismaita.

    Prikulleen näin on.

    Keski-Suomen kumpuilevassa maastossa sadevedet pintaa valuvana vievät humusta ja ravinteita alas puroihin, jossa saattaa välillä olla suokin ja päästöt puhdistuvat tulvajärvissä ja aina parempi, että suo on vanhaa metsää kasvavaa ojitusaluetta, jossa puusto sieppaa ravinteet hiilinieluunsa ja humuspäästöt asettuvat luonnon suon tasolle.

    Kurki

    Kiistokellarissa kyykkääjät on oma lajinsa.

    Kas vain. Hurahtaneetkin kömpivät esiin koloistaan. Kukahan sitä teitäkin ruokkisi?

    A.Jalkanen

    Rauta muistaakseni mainittiin yhtenä veden laatuun vaikuttavana tekijänä lukemissani raakkuraporteissa – pitääpä palata niihin vielä uudestaan…

    Google mapsista näkyy, ja paikalliset hyvin tietävät, että Pihtiputaan – Viitasaaren seudulla on selvästi runsaammin turvemaita kuin esimerkiksi idempänä Rautalammin reitin varrella. Keitele näkyy vesi.fi-palvelussa vihreänä eli veden laatu on hyvä.

    Metsuri motokuski

    Kumma että tuo vesistön huononeminen on tapahtunut yhden – kahden sukupolven aikana.  Kuinkahan kirkkaat ne olivat vaikka 400 vuotta sitten.

    Nostokoukku

    Eikös olekkin kumma juttu, Motokuski. Järvet pysyivät kirkkaina ja muuttumattomina satoja, jopa tuhansia vuosia. Mikähän niitä ryhtyi 60-70-luvun vaiheessa harmittamaan, kun näinkin mustaksi meni niiden mieli? Yhteensattuma tai ei, mutta tuosta alkaen Lännen Ukko-Mestarit työntyivät jokaiseen suonputamaan kauhomaan pariksikymmeneksi vuodeksi.

    Käpysonni sen sanoi, kuinka paljon maksaa ja kuinka vaikeaa saostusaltaita on puhdistaa. No miksi niitä sitten edelleen kaivetaan? Vastaus: silmänlumeeksi. Halutaan tehdä ja osoittaa aikomusta ”vesiensuojelusta”, vaikka jokainen kyllä tajuaa ne tehottomiksi ja turhiksi.

    Husq165R

    Sitä silmänlumetta se pitkälti on. Onhan tälläkin keskustelupalstalla ohjeistettu, miten jättöpuut kannattaa korjata pois heti kun ostofirman rekan perävalot näkyy.  Ja sitten ihmetellään että mikä se on kun epäillään filungista ja pienimpiäkään monimuotoisuus-toimia ei saada kuntoon.

    risuparta

    Juuri näin! Visullakin on ensiharvennuksen oksat ”maa lahopuuta”. Ei ole mielikuvituksella rajaa, kun apulanta ja räkäpetäjä porukka keksii ”tekemiään luonnon hoito töitä”.

    Husq165R

    Tuo asenne koskee koko kellaria.

    Makarov

    He he…kupla porukka voi jättää omiin metsiin lahopuuta ynm.  monimuotoisuutta mielinmäärin, ei sitä kukaan ole estänyt.

    Toivottavasti Hesari on tehnyt jo jutun tuosta Kärkkäisen ojitus casesta miten se päätty.

Esillä 10 vastausta, 9,261 - 9,270 (kaikkiaan 9,359)