› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,221 - 9,230 (kaikkiaan 9,360)
1 2 3 … 922 923 924 … 934 935 936

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 29.10.2024, 17:54

    En Nostokoukku tarkoittanut luonnossa liikkuvia ihmisiä, vaan jatkuvasti lisääntyviä vaatimuksia vähentää talousmetsien hakkuita ja lisätä niiden suojelua ja muita rajoitteita. Eihän nykyisin tavallisissa metsissä juuri kukaan liiku. Pitää olla rakennetut polut ja opasteet, taukopaikat, ja autoille asfaltoidut parkkialueet. En todellakaan muista, milloin olisin viimeksi nähnyt metsissäni konemiesten lisäksi ketään muita ihmisiä.

    Nostokoukku 29.10.2024, 18:00

    No ei sitä hakkuiden vähentämistä tässä tutkimuksessa julistettu. Mutta se on totta, että kaupunkilainen liikkuja vaatii ehdottomasti painekyllästetyt pitkospuut, mieluimmin rakennetun läskipyörä pyöräilyuran ja valmiit kuivat polttopuut taukopaikalle. Oikeassa luonnossa liikkujia on vähän. Kaikki pitää olla valmiiksi rakennettua ”luontoa”.

    Rukopiikki 30.10.2024, 15:50

    Nykyisenkaltainen 2 kertaan harvaksi harvennettu uudistuskypsä metsä on selleinen että siinä tuskin hömötintti paljoa menettää jos se nurin laitetaan.

    Kurki 30.10.2024, 19:46

    Uhanalaiset metsätiaiset, hömö- ja töyhtötiainen, ovat niin ikään yhtä runsaita koko seudulla. Vanhojen metsien suosijoista puukiipijän ja sinipyrstön määrät eivät eroa toisistaan.

    https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/linjalaskennat-kertovat-mielenkiintoisia-tietoja-laajentuneen-tiilikkajarven-kansallispuiston-linnustosta.html

    A.Jalkanen 31.10.2024, 10:52

    En laskisi kovin paljon Tiilikkajärven todistusvoiman varaan: kansallispuiston läheisyys vaikuttaa ympäröivän alueen linnustoon ja päinvastoin. Havainnot eivät ole alueilla toisistaan riippumattomia. Jos kunnolla tutkia haluaisi, pitäisi verrata linnuston osalta erilaisia metsiä riittävä määrä keskenään kuten Martikainen ym. tekivät kovakuoriaisten osalta. Kansallispuistoja ei ole perustettu pelkästään luontoarvoperustein kuten luonnonpuistot, vaan mukana on aina virkistysnäkökohdat. Todella vanhaa ja luonnontilaista metsää on meillä jäljellä niin vähän ja pieninä sirpaleina, että niiden alkuperäisestä lajistosta ei enää saada kunnolla selvyyttä.

    *

    Metsäuutiset kertoo MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksesta M. Tiirolan huolen lajitiedosta. Jos sen antaisi metsänomistajan käyttöön, luontoarvomarkkinat pääsisivät kehittymään. Nyt jos vaikka kanahaukan pesästä tulee iso taloudellinen vahinko, voidaan olla kohta taas siinä vanhassa ajassa jossa pesiä hävitettiin.

    Verovaroista pitäisi saada täysi korvaus näistä tai vaihtoehtoisesti luontoarvomarkkinalta. Omistaja voisi julkaista markkinalle pesän ja kansalaiset ja yritykset tarjoutuisivat sille kummiksi.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/mtkn-tiirola-metsanomistajan-omaisuudensuoja-romahtamassa/#d22ca7cc

    Petkeles 31.10.2024, 11:27

    MTK on hyvin eri tavalla huolissaan lajitiedosta ja lahotiedosta. Mistä tämä kertoo? Sala liitto?

    A.Jalkanen 31.10.2024, 12:08

    Niillä on potentiaalisesti sama vaikutus: korvaukseton suojelu. Jos sitä pelkoa ei olisi, edistykseen tarvittavat toimet olisi maanomistajien kannalta helpompi hyväksyä.

    Kurki 31.10.2024, 13:06

    Martikainen itse epäili, että siitä kovakuoriaistutkimuksesta voisi saada kolmen eri ikäisen kuusikon kokonaislajimäärät selville. Yllättävää oli, että ei-lahopuurippuvaisia lajeja oli joka ikäluokassa enemmän kuin lahopuuriippuvaisia.

    Taulukossa 2 on ilmoitettu kovakuoriasilajeja mature 124, over mature 149 ja oldgrowth 168 yhteensä 441 ja tässä mukana myös ei lahopuuriipaiset, josta ei kyllä tule löydettyjen lajien lukukääräärää 553.

    Toisaalla tekstissä sanotaan:

    When the samples from nine sample plots in each category were pooled, the number of saproxylic species was 134 in mature, 167 in overmature, and 200 in old growth.

    Yhteensä 501 lajia mutta missä ovat ei-lahopuulajit. joita pitäsi olla enemmän.

    Toisaalata kun metsissä lajitietokeskusken mukaan on 1741 kovakuoriaislajia niin vanhoissa (kaikki kolme ikäluokkaa) kuusimetsissä oli 553/1741= 1/3 kovakuoriaislajeista.

     

    A.Jalkanen 31.10.2024, 13:19

    Täytyy lueskella noita julkaisuja, mutta luulisi että lahopuulajien määrän määrää lahopuun määrä eikä niinkään metsän ikä.

    A.Jalkanen 31.10.2024, 20:46

    Mistäs nyt tuulee, kun Verde-lehti kertoo MTK:n tavoitteista: osuvatko tavoitteet tässä kohtaa yhteen?

    http://www.verdelehti.fi/2024/10/31/mtk-n-tiirola-luonnonsuojelulakia-on-tasmennettava/

Esillä 10 vastausta, 9,221 - 9,230 (kaikkiaan 9,360)
1 2 3 … 922 923 924 … 934 935 936