› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,368 vastausta, 121 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 14 minuuttia sitten Rane toimesta.
Esillä 10 vastausta, 9,201 - 9,210 (kaikkiaan 9,369)
1 2 3 … 920 921 922 … 935 936 937

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • 140ärrä 28.10.2024, 15:09

    Nostokoukku näki sitten huonon esimerkin, ja yleisti sen koskemaan kaikkia talousmetsiä. Omasta näkökulmastani yhden puulajin metsät ovat metsänomistajalle riski, varsinkin kuusikot. Männiköiden osalta kasvupaikka ei välttämättä muita lajeja suosi, ja koivikot tuppaavat muuttumaan kuusikoiksi omia aikojaan. Suurin este _omissa metsissäni_ monilajisen taimikon synnylle ovat hirvet. Muuten ei ole ollut mikään ongelma antaa muidenkin puulajien kasvaa, kuin pääpuulajin, ja senkin osalta luonnontaimien, milloin ovat vähänkin sopivalla kohdalla kasvamassa. Esimerkiksi leppä saa kasvaa niin pitkään, kun ei haittaa kasvatettavia puita, sehän osaltaan parantaa maan ravinteikkuuttakin.

    Tästä ei loppujen lopuksi ole pitkäkään aika, kun viralliselta taholta ohjattiin kasvattamaan siistiksi raivattua yksilajista metsää. Tällä tavalla alkuun laitetut metsät eivät enää myöhemmin muutu monilajisiksi, vaikka kuinka haluttaisiin, eli näitä voidaan käydä vuodesta toiseen taivastelemassa, että edelleenkin tällainen puupelto, ei selvästikään tehdä tarpeeksi monimuotoisuuden edistämistä. Toisaalta moni vanhemman polven metsänomistaja on omaksunut tuon tavan oikeaoppisena kasvatuksena. Monimuotoisuuden tietoisuuteen nousun jälkeen kasvatetut metsät ovat vasta taimikoita tai vanhimmillaan ensiharvennusikäisiä.

    Nostokoukku 28.10.2024, 16:12

    Näitä yhden puulajin esimerkkejä tulee täällä tuhansia hehtaareja lisää joka kesä, kun taimikonhoidot käynnistyvät esim. valtion metsissä.

    Rane 28.10.2024, 16:23

    Edelleenkin on hyvä muistuttaa mieliin kummassa,vanhoissa suojelumetsissä vai talousmetsissä on monimuotoisempi ja runsaampi lintulajisto.Tämä ei ole mikään tietokonemallinnus vaan kylmä linjalaskenta…

    Linjalaskennat kertovat mielenkiintoisia tietoja laajentuneen Tiilikkajärven kansallispuiston linnustosta – ePressi

    käpysonni 28.10.2024, 17:27

    Metsänhoitomuodit vaihtelee sen mukaan mitä tutkijat ja markkina sanoo, joka vuosikymmenellä tuntuu olevan oma muotinsa.  Tieteeltäkään ei koskaan saada lopullista vastausta mihinkään, koska relevantti tiede on itseään korjaava. 1970-luvulla vallitsi koivuviha, isänikin sovelsi metsänhoitoon tunnettua raamatunlausetta: joka koivua vihaa, se metsäänsä rakastaa. Oli myös muotia istuttaa mäntyä sille soveltumattomille, liian reheville kasvupaikoille, koska mänty oli SILLOIN arvokkaampi puu kuin kuusi, eikä  hirvetkään  vielä kiusanneet männyntaimikoita. Oliko ne sen ajan ihmiset sitten tyhmempiä kuin nykyihmiset? Mene ja tiedä. Ehkä 50 vuoden päästä silloin elävä sukupolvi pitää meidän aikamme sukupolvea ihan tyhmänä?

    Kurki 28.10.2024, 17:37

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/syke-luontohaitat-pitaisi-hinnoitella-ilmastopaastojen-tapaan/#d22ca7cc

    Sykeltä taas roskaa.

    A.Jalkanen 28.10.2024, 18:09

    Ei Tiilikkajärven inventaari ole ihan parasta a-luokkaa todistusvoimaltaan koska siellä ilmeisesti puiston ulkopuoli on lähes yhtä ”hyvää” metsää kuin sisäpuoli. Jos halutaan todistella, pitää verrata erilaisia metsiä ja useampaa aluetta.

    Nostokoukku 28.10.2024, 18:19

    En ole kuullut koko kesänä enkä syksynä palokärjen ääntä metsä-alueelta jossa liikun lähes päivittäin. Ennen tuo ääni oli hyvin tavallinen. Talitiaisia ja käpytikkoja on kyllä jokaisessa hirvipassissa. Onko talitiainen ja räkättirastas parempi osoitus monimuotoisuudesta kuin palokärki tai kuukkeli?

    Visakallo 28.10.2024, 18:57

    Kyllä niitä palokärkiä tulee lisää, kunhan vain laitetaan ahkerasti kuusta kasvamaan kuusikon perään. Ovat aika mestareita löytämään lahotyviset kuuset terveiden puiden joukosta.

    Rane 28.10.2024, 23:26

    ”Elinympäristöjen kirjo on kansallispuiston ulkopuolisilla vakiolinjoilla monipuolista, mikä lisäsi linnuston monimuotoisuutta. Kansallispuiston ulkopuolella on ihmisen muokkaamia elinympäristöjä kuten peltoja, niittyjä ja metsätalouden myötä eri-ikäisiä metsiä.”

    Tuossahan se ero on sanottu.

    A.Jalkanen 29.10.2024, 02:51

    Ai niin olikin kiitos Rane muistin virkistyksestä ja korjauksesta: puiston ulkopuoli on siis erilainen kuin sisäpuoli mutta silti lajimäärällä mitattuna monimuotoinen.

    Uhanalaisten ongelma eli niiltä puuttuvat elinympäristöt ei kuitenkaan ratkea lajeja laskemalla. Eteläänkin saataisiin lisää arvometsää jos nyt rauhoittaisi hiukan nuorempia metsiä ja ennallistaisi niitä.

Esillä 10 vastausta, 9,201 - 9,210 (kaikkiaan 9,369)
1 2 3 … 920 921 922 … 935 936 937