› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,191 - 9,200 (kaikkiaan 9,230)
1 2 3 … 919 920 921 922 923

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • käpysonni 27.10.2024, 21:12

    Kuten niin monesti todettu, niin trooppisen alueen metsissä ne todelliset lajikato-, metsäkato-  ja monimuotoisuusongelmat ovat. Boreaalisen alueen metsissäkin toki Kanadan ja Venäjän laajat metsäpalot ja keski-euroopan  hyönteistuhot. Nuo niitä todellisia ongelmia ovat, Suomen luonnon ongelmat on noiden rinnalla minimaalisia

    Nostokoukku 27.10.2024, 21:28

    En ole lukenut punakantisia kirjoja, en  puhemies Maon enkä suojelijoiden. Luotan enemmän omaan arvostelukykyyni. Kerroin aikaisemmin suurimmasta suunnittelemastani yhtenäisestä avohakkuukuviosta, vähän yli 150 hehtaaria. Kuinka siinä toteutuu monimuotoisuus? Yhden puulajin tasa-ikäinen raivattu taimikko, alkuperältään vieras taimiaines, pistetty alkuun voimakkaalla muokkauksella, kaikki luontaisesti syntynyt taimi-aines raivattu pois, muutama koivunräippä pystyssä siellä täällä riistatiheikkönä.

    A.Jalkanen 27.10.2024, 21:38

    Puiden genetiikan tutkijat väittävät että ne ovat hyvin monimuotoisia, eli niitä ei ole jalostuksessa pilattu. Siemenen käyttöalueet on rajattu pohjois-eteläsuunnassa. Populaatiot vaihtavat geenejä siitepölyn mukana.

    Nostokoukku 27.10.2024, 21:45

    No sitten tuo mainitsemani taimikko on hyvin monimuotoinen. Genettistä monimuotoisuutta vain ei näe. Toivottavasti metsässä elävät eliöt aistivat sen.

    Makarov 27.10.2024, 22:49

    Näin metsätalous yrittäjänä monimuotoisuudella on hintalappu joka kertaantuu pinta-alan lisäänyttyä jota moni ei ymmärrä ja kaikista vähiten kuplassa elävät. Raivaus kustannuksia pystyy vähentämään huomattavasti esim. Sillä että poistaa kaiken lehtipuun täystiheältä havupuu kuviolta viimeistään viimeisessä harvennuksessa. Metsät kasvattaa täystiheänä eikä tee turhia harvennuksia vaan lyö kerralla nilkasta poikki. Tällä estää tuulituhoja sekä turhaa heinittymistä joka haittaa uudistamista. Haapoja ei pidä jättää missään tapauksessa männiköihin ihan metsän terveyden kannalta,  hirvituhojen ja tietysti myös raivaustarpeen takia. Itse poistan männyn taimikoista kaikki haavanvesat vaikka jäisi aukkopaikkakin lähinnä sen takia että houkutus Haapoja jättää vähenee. Näillä keinoilla pystyy jo vähentämään työtä metsissä huomattavasti niitä kannattaa kokeilla. Tämmöiset asiat huomaa vasta sitten kun joutuu miettimään tehokkuutta ja kustannus-säästöjä kun pinta-alat kasvaa. Samalla periaatteella muilla aloilla haetaan keinoja tehostaa ja pienentää kustannuksia, ei metsä elinkeinona ole sen kummempi.

    Puustola 27.10.2024, 23:15

    Kuinka siinä toteutuu monimuotoisuus? Yhden puulajin tasa-ikäinen raivattu taimikko, alkuperältään vieras taimiaines, pistetty alkuun voimakkaalla muokkauksella, kaikki luontaisesti syntynyt taimi-aines raivattu pois, muutama koivunräippä pystyssä siellä täällä riistatiheikkönä.

    Pienemmälläkin uudistusalalla monimuotoisuuden kehitys alkaa välittömästi hakkuun jälkeen. Maapohjasta ja muista ympäristötekijöistä johtuen näillä leveysasteilla monimuotoisuuden kehitystä ei voi estää, vaikka kuinka yrittäisi. Sen kehittyminen ihmiselle selkeämmäksi vaatii tietenkin aikaa.

    Visakallo 28.10.2024, 05:56

    Husq165R voisi nyt näin jo aamusta pitää meille kouluttamattomille lyhyen oppitunnin niistä käytännön toimista, joilla voisimme lisätä metsiemme monimuotoisuutta. Pystyt varmasti siihen, kunhan muistat sovittaa esityksesi tason meille täysin uusien asioiden vastaanottokykyymme.

    A.Jalkanen 28.10.2024, 08:07

    Makarovilla on hyviä näkökohtia työn säästämiseen edellä. Täystiheänä kasvattamisen vastakohta on kai jatkuva kasvatus, jossa siis oletettavasti on heinää ja raivattavaa, vaikka menetelmän ajatus oli alun perin selvitä kustannuksitta.

    Lehtipuun totaalipoiston luonnonhoidollinen vaihtoehto on tehdä osasta tekopökkelöitä ja jättää niitä säästöpuuryhmiin / riistatiheiköihin. Haapaa ei jätetä männyntaimikkoon versoruosteriskin vuoksi.

    Kustannustehokas puuntuotanto ja monimuotoisuuden tuotanto lienee mahdollista yhdistää mutta kaikkia tavoitteita ei voi maksimoida samalla kuviolla tai metsätilalla vaan pitää valita mihin keskittyy. Aina ei ole selkeää parasta vaihtoehtoa; esimerkiksi nopea viljely avohakkuun jälkeen antaisi taimille etumatkaa, mutta kuumassa ketjussa tukkimiehentäin riski voi olla suurempi.

    Kurki 28.10.2024, 08:22

    Nostokoukulle Punainen kirja 2019 ja Laajitieteikeskuksen lajiluettelo luettavaksi.

    file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019-61.pdf

    Taulukko 5 sivulla sivula 43.

    https://laji.fi/taxon/list?onlyFinnish=true

    Rajauksilla esim eliöryhmä/kovakuoriaiset, elinympäristö/metsät,  elinympäristön lisämääreet/vanhat metsät

    Löytyy 221 lajia.

    A.Jalkanen 28.10.2024, 11:50

    Tällainen käänteinen ”kannustin” mutta toimisiko? Luontohaitta lähtee kuluttajien tarpeista ja alkutuottajaa rangaistaan. Seurauksena voi olla jopa uusiutumattomien materiaalien suhteellisen kilpailukyvyn paraneminen suhteessa uusiutuviin.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/syke-luontohaitat-pitaisi-hinnoitella-ilmastopaastojen-tapaan/#d22ca7cc

Esillä 10 vastausta, 9,191 - 9,200 (kaikkiaan 9,230)
1 2 3 … 919 920 921 922 923