Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,161 - 9,170 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kalle Kehveli

    Kyllä ne 500-vuotiaat metsät olisivat aivan kuolleita. Riistakin viihtyy nuorissa metsissä, niin kuin kaikki muukin elävä.

    risuparta

    Mitenhän ne sai, vaikka 1600 luvulla , niistä aivan kuolleista metsistä hankituttua ruuan, vaatteet ja kaiken tarvittavan?

    Nostokoukku

    Olen hieman kallistumassa avohakkuiden monimuotoisuuden kannalle. Joku vuosi sitten hakattiin aukko tuossa aivan lähellä kylätien varteen. Yksi talokin on aukon kohdalla toisella puolella tietä. Viime kesänä aukko kukki täynnä erivärisiä lupiineja. Jättipalsamiakin on aukossa jo nätti alue aivan tien varressa. Viime kesänä bongasin ensimmäiset kaksi jättiukonputkea, melkein lähellä tietä, mutta ovat tehokkaita leviämään. Monimuotoista ja värikästä on. Ennen vielä metsänä ollessaan tuolla paikalla oli vain näitä totisen näköisiä metsälajeja.

    Kalle Kehveli

    Mitenhän ne sai, vaikka 1600 luvulla , niistä aivan kuolleista metsistä hankituttua ruuan, vaatteet ja kaiken tarvittavan?

    Suomessa oli silloin n. 250.000 ihmistä, jotka asuivat rehevillä alueilla ja todella vaatimattomasti.

    käpysonni

    Vieraslajeista vouhottaminen on yksi turhimpia vouhottamisen aiheita. Kautta aikojen on ihmiset muuttaneet maista ja mantereilta toiseen ja kuljettaneet mukanaan kasveja ja niiden siemeniä ja samoin eläimiäkin on siirrelty maista ja mantereilta toisiin, se on siis ihan luonnollista että lajeja siirtyy toisiin olosuhteisiin. Kun hyväksytään että ihmisiäkin siirtyy maista ja alueilta toisiin,niin pitää hyväksyä myös vieraslajit, kyllä ne sopeutuu siinä missä ihmisetkin. Turhinta työtä  maailmassa on tuo yritys hävittää vieraslajit.

    Kalle Kehveli

    Suomessakin on vieraslajeja useista maista. Toiset lajit ovat hyväksytympiä kuin toiset.

    risuparta

    Kun katsoo teitten varsia, niin kyllä lupiini monimuotoisuus vie voiton!

    140ärrä

    Kyllä metsäpaloja ja myrskytuhoja oli 1600-luvullakin, ja siihen päälle kaskiviljely tuotti vaihtelua. Ei kaikki metsä ollut 500-vuotiasta, ja missähän määrin se oli oikeastaan mahdollistakaan? Lähinnä mänty taitaa tuohon ikään päästä, ja on ainoa puulaji, joka voi selvitä metsäpalosta.

    Männystä puheenollen, miksi haukutaan räkäpetäjämiehiä? Räkäpetäjä ei luonnon kannalta ole yhtään sen vähäarvoisempi puu, kuin mikään muukaan. 🙂

    risuparta

    Kyllä, olet oikeassa: metsäpaloja oli muutaman, ehkä 3-400 vuoden välein. Myrsky tuhoja ei ollut.

    Silloisilla metsäpaloilla ei ole mitään tekemistä nykyisen 35-65 vuotisena avo hakattavan metsikön kanssa!

    Visakallo

    Eiköhän ole kuitenkin niin, että aina osa ihmistä tarvitsee näitä luontokatoja, monimuotoisuuksia, raakkuja, hömötiaisia, liito-oravia ja valkoselkätikkoja paljon enemmän kuin luonto itse. Osalle ihmistä kun elämä ilman kulloistakin maailmantuskaa ei ole elämisen arvoista. 5-10 vuotta pärjätään aina yhdellä huolella, kunnes muoti-huoli jälleen vaihtuu toiseksi.

Esillä 10 vastausta, 9,161 - 9,170 (kaikkiaan 9,372)