Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,141 - 9,150 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Vähän piti metsäalaa kehua, kun kerrankin on aihetta. Kurki toikin näitä numeroita esiin jo aiemmin. HS kommentti:

    ”Biodiversiteettisopimuksen yleistavoite on, että maa- ja vesialueista pitää suojella vähintään osittain 30 prosenttia, ja siitä kolmannes eli 10 prosenttia tiukasti. Biodiversiteettistrategia toteuttaa sopimusta ja se konkretisoituu Suomessa ennallistamisasetuksen toteutuksena ja suojelualueiden perustamisena eri luontotyypeillä. Suojeluun käytettävän rahan määrä ratkaisee aika pitkälle tiukan suojelun laajuuden. Kokonaistavoitteeseen eli luontokadon pysäyttämiseen vaikuttavat monet muutkin toimet luonnossa.

    Käytännön esimerkki toteutuksesta. Professori Annika Kangas kertoi Metsätieteen Päivillä 2024 ”jatkuvasti ylläpidettävän hakkuukertymän” laskennasta. Hän muistutti, että Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta on erilaisten rajoitteiden piirissä ja siis myös hakkuumahdollisuuksien laskennan ulkopuolella jo noin neljännes.

    Tämä koostuu suojelualueisiin kuulumattomista käyttörajoituskohteista 2,38 milj. ha ja puuntuotannon ulkopuolella olevista suojelukohteista 3,36 milj. ha, yhteensä 5,74 milj.ha. Valtakunnan metsien kokonaiskasvun arviossa nuo alueet ovat mukana. Ei kuitenkaan siis oltaisi enää hirveän kaukana tavoitteesta mutta kirittävää on vielä Etelä-Suomessa.

    Metsätieteen Päivän esitelmien tiivistelmät ja tallenteet tulevat verkkoon nähtäville. Annikan esitelmä oli iltapäivällä taksaattorien sessiossa otsikolla: Kestävyyden huomiointi eri päätöstilanteissa metsien käyttöä suunniteltaessa.”

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010778735.html

     

    A.Jalkanen

    Näin fiksun oloisesti olen kirjoittanut vuonna -22:

    ”Ilmeisesti aivan kaikki lajit eivät ole välttämättömiä ekosysteemin toiminnalle, joten niitä kaikkia ei tarvitse löytyä jokaiselta metsähehtaarilta eikä jokaisesta taimikosta. Riittää kun tiettyjen lajiryhmien edustajia on vaikka metsälön tasolla, kunnan tai maakunnan tasolla riittävä määrä.”

    Heikki Hänninen: Luontokato ei uhkaa Suomen metsätaloutta

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008924191.html

    A.Jalkanen

    BII:n taustaa vuodelta 2005.

    http://www.cbd.int/doc/articles/2005/a-00262.pdf

    Uudempaa paikkatietoa.

    https://gee-community-catalog.org/projects/bii/

    Menetelmäjulkaisu (white paper).

    https://ai4edatasetspublicassets.blob.core.windows.net/assets/pdfs/io-biodiversity/Biodiversity_Intactness_whitepaper.pdf

    Tällaiseen vertailuun BII ainakin varmasti sopii: missä päin maapalloa on tehty eniten hävitystä: silmään pomppaavat esimerkiksi Intia, Eurooppa sekä muutamia alueita Etelä-Amerikassa ja Kiinassa. Kts. Figure 1. Projected Biodiversity Intactness for the year 2020.

    Kurki

    Ei oikein noiden linkkien kartat pelaa ja linkeissä eikä taida olla muiden kuin eteläisen Afrikan maiden BII-indeksejä.

    Voinee sanoa tuosta maapallon BII-kartasta että maailman luonnon ei ainakaan olisi niin huono kuin nyt messutaan. Amatsonin aluekin parasta  vihreää.

     

    Kurki

    Sain Martikaiselta tämän koko kovakuoriaistutkimuksen.

    En tiedä miten laittasin sen tänne, kun on vain minun tietokoneella postina.

    A.Jalkanen

    BII explorer itse pääsivustolla on kai huollossa. Jos palaa käyttöön, sitten voi katsella alueita/maita.

    Kovakuoriaisia on paikalla silloin kun metsässä on niille lisääntymismateriaalia – riippumatta metsän iästä. Hieman eri lajit nuoressa ja vanhassa, peitteisessä ja avoimessa; osa elää elävässä puussa, osa tuoreessa ja osa pitemmälle lahonneessa kuolleessa puussa; lisäksi on palaneen puun suosijoita. Kun metsäalue on monimuotoinen ja tuottaa kuollutta puuta jatkumona, kaikki nämä ryhmät kukoistavat.

    Vanhan metsän suojelun lisätarpeesta etelän maakunnissa ei kyllä päästä yli eikä ympäri.

    Tämäkin tutkimus tukee ajatusta: Functional structure of European forest beetle communities is enhanced by rare species

    Biodiverse communities have been shown to sustain high levels of multifunctionality and thus a loss of species likely negatively impacts ecosystem functions. For most taxa, however, roles of individual species are poorly known. Rare species, often most likely to go extinct, may have unique traits and functional roles. Alternatively, rare species may be functionally redundant, such that their loss would not disrupt ecosystem functions.

    We quantified the functional role of rare species by using captures of wood-living (saproxylic) beetle species, combined with recent databases of morphological and ecological traits, from three regions in central and northern Europe. Using a rarity index based on species’ local abundance, geographic range, and habitat breadth, we used local and regional species removal simulations to examine the contributions of both the rarest and the most common beetle species to three measures of community functional structure: functional richness, functional specialization, and functional originality.

    Both regionally and locally, all three measures declined more rapidly when rare species were removed than under common (or random) species removal scenarios. These consistent patterns across scales and among forest types give evidence that rare species provide unique functional contributions, and their loss may disproportionately impact ecosystem functions. This implies that conservation measures targeting rare and endangered species, such as preserving intact forests with dead wood and mature trees, can provide broader ecosystem-level benefits. Experimental research linking functional structure to ecosystem processes should be prioritized to increase understanding of the functional consequences of species loss and to develop more effective conservation strategies.

    A.Jalkanen

    Martikainen ja Siitonen yhteistyöstä löytyy kolme julkaisua:

    Species richness of Coleoptera in mature managed and old-growth boreal forests in southern Finland

    Intensity of forest management and bark beetles in non‐epidemic conditions: a comparison between Finnish and Russian Karelia

    Occurrence of rare and threatened insects living on decaying Populus Tremula: A comparison between Finnish and Russian Karelia

    Kurki

    Joo. Yritin tilata tuota tutkimusta Spiecies rich…., mutta luovuin, koska liian monimutkaista kirjautumisineen ja taitaa maksaakin.

    Kysyin itse tutkijalta sähköpostilla tutkimusta ja sain sen.

    A.Jalkanen

    Ei yksittäisiä tutkimuksia kannata tänne laittaa kun kukaan niitä ei kuitenkaan lue. Pitää yrittää poimia olennainen. Jostain syystä itse päädyn eri toimintaohjeisiin kuin Kurki tai mahdollisesti Seppo Vuokkokin? Te ehdotatte ehkä nuorten metsien osuuden lisäämistä monimuotoisuuden kohennuskeinoksi?

    Itse päädyn samaan kuin Luontopaneeli että etelässä tulee lisätä tiukkaa suojelua niin että aloitetaan arvokkaimmista metsistä ja toteutetaan riittävä määrä. Riittävyyttä en osaa määritellä. Sen lisäksi tulee kaikenikäisiin metsiin lisätä luonnonmetsien ominaispiirteitä. Vanhojen metsien heikkous elinympäristönä ei välttämättä liity ikään vaan niiden ominaispiirteisiin.

    Jossain vaiheessa tämä tiukan ja osittaisen suojelun sekä luonnonhoidon ja ennallistamisen kombo pysäyttää luontokadon. Samaan aikaan vesistöön ja ilmaan tulee vähemmän päästöjä. Hakkuumahdollisuudet määrittyvät sitten siitä mitä pinta-alaa jää jäljelle ja miten talousmetsien kasvunopeus kehittyy. Hakkuiden painopiste siirtyy hiukan kohti pohjoista.

    Rukopiikki

    Kun ilmakuvia etelästä hyvikseen katselin, niin kyllä metsät hyvin hakatuilta näyttää. Aukkoa ja pientä taimikkoa on paikoin hyvin paljon. Ehkä monin paikoin on jo hakattu liikaa mikä alkaa vähentää metsien kokonaiskasvua.

Esillä 10 vastausta, 9,141 - 9,150 (kaikkiaan 9,372)