Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 9,115 vastausta, 119 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 tuntia, 47 minuuttia sitten Nostokoukku toimesta.

Esillä 10 vastausta, 9,071 - 9,080 (kaikkiaan 9,116)

1 2 3 … 907 908 909 910 911 912

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Sent on: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Theme Metsänhoito

Rane 20.10.2024, 11:22

Juuri näin on.Luontojärjestöjen edustajat ovat tähän saakka sanoneet että hakata ja myydä saa jos ostaja löytyy.Värriössä harvennettiin lahopuu energiaksi eikä siinä ole mitään tehty väärin.Jos vielä ostaja löytyy.Nyt vaan suojelujärjestöt luovat julkisuudessa kuvaa että hakattaisiin ikäänkuin suojelumetsää ei yhden kaupallisen sertifikaatin ostokieltoon julistamaa aluetta.Värriössäkin oli muuten menossa mukana edellä mainittuTuuli Hakulinen…

Vuosia kestänyt kiista Värriön yhteismetsän hakkuista jatkuu Sallassa – hakkuut olleet tauolla nyt kaksi viikkoa | Lappi | Yle

Rane 20.10.2024, 11:29

Tuuli näkyy vuodessa ylenneen metsäaktiivista hankekoordinaattoriksi.Saa nähdä mihin vielä kerkiää…

Metsäyhtiö kaataa poikkeuksellisen laajaa luonnonmetsää Pohjois-Karjalassa – Luonnonsuojeluliitto valitti sertifikaattirikkeistä | Pohjois-Karjala | Yle

Visakallo 20.10.2024, 11:38

Olen monesti miettinyt, mitä Tuulin kaltaiset tekisivät, jos Suomessa ei olisi lainkaan metsiä..? Olisiko heillä vaara, että joutuisit hakeutumaan oikeisiin töihin?

Perassic Park 20.10.2024, 17:35

Tiedä hänestä… -mutta aivan helvetinmoinen viskaali ja tappi olisi pitänyt ennen wanhaan olla, että metsäjätit on saanut tällä tavoin nuolemaan varpaitaan, kuten tällaisen Tuulin kaltaiset nyt saavat!

-ja se ei metsäyhtiöille merkitse mitään kun menevät tällaisten kelkkaan yhdessä lähettämään ”laskun” yksityiselle metsänomistajalle.

Kurki 21.10.2024, 07:56

https://yle.fi/a/74-20083431#interactive%3C/p%3E%3Cp%3EMets%C3%A4lintujen

Ja tällaisia lintututkijoita meillä on.

Kultasirkun laulu on jo vaiennut Suomessa, ja peltosirkun viserrys uhkaa kadota seuraavaksi. Peltosirkun kanta on vähentynyt yli 99 prosentilla 30 vuoden aikana.

Kultasirkun metsästys Kiinassa on hävittänyt linnun Suomesta ja muualtakin, mutta sitähän ei sovi kertoa. Tämä on suorastaan luontokadon helmi Suomessa.

Peltosirkku myös muuttolintuna voi joutua talvehtimisalueellaan vaikeuksiin ja petosirkusta Lajitietokeskus sanoo, että uhanalaisuuteen johtaneet syyt Suomessa ovat ”muutokset ulkomailla” ja ”peltomaiden muutokset”. Suomen peltomaiden muutokset tietää jokainen. Pienviljelyn loppuminen syrjäseuduita ja viljelyn keskittyminen rintamaille. Mutta sitähän tässä ei mainita. Perinneympäristöissä (viljelystä pois jääneet pienviljelyn elinympäristöt) on 650 uhanalaista etupäässä ulkolaisia lajeja, joita ainoastaan ja vain uhkaa Suomen luonto.

Peiposta jää sanomatta on Suomessa elinvoimainen ja että havainnot ovat 2-kertaistuneet vuoden 2005 jälkeen.

Pajulinnusta jää sanomatta, että on elinvoimainen ja kanta on havaintojen mukaan on pysynyt ennallaan vuosikymmeniä.

Sitten Suomen lintulajeista 250 että 86 lajia on uhanalaisia ja 26 lajia silmällä pidettäviä. Luokitus silmällä pidettävä ei ole uhanalaisuusluokka.

Aleksi Lehikoinen sanoo” Metsälintujen määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla 1990-luvun lopusta lähtien”, mutta tyrmää kuitenkin ajatuksen, ”Hakkuut vaikuttavat useisiin metsän lintulajeihin, jotka eivät viihdy nuorissa ja hakatuissa metsissä. Peukaloinen ja mustapääkerttu ovat esimerkkejä lajeista, joilla menee hyvin, kun taas hömötiainen taistelee selviytymisestään.”

Peukaloinen ja mustapääkerttu ovat muutolintuja ja elinvoimaisia ja havainnot niistä ovat moninkertaistuneet viime vuosina. Totta.

Hömötiainen tosiaan taistelee selviytymisestään, joka on luonnnon laki, kun vahvemmat tiaislajit lisääntyvät ja syrjäyttävät sitä.

Lopuksi tietenkin metsätalous on kaikkien esille otettujen lintujen ”ahdinkoon” syyllinen, vaikka olisivat elinvoimaisia.

Ja vaikka linnustossa kaikki on kunnossa, niin ”Meillä on enemmän väheneviä lajeja kuin runsastuvia lajeja. Voi puhua lintukadosta”

A.Jalkanen 21.10.2024, 09:20

Birdlife:

”Suomi on erityisen tärkeä pesimäalue monelle pohjoisten metsien tai soiden pesimälinnulle. Useiden Euroopassa harvinaisten lajien kannasta suuri osuus pesii Suomessa: jopa 80 prosenttia Euroopan jänkäsirriäisistä ja puolet mustavikloista pesii meillä. Tilanne korostuu Euroopan unionin tasolla: yli 40 lajin EU-alueen kannasta vähintään puolet pesii Suomessa.

…

Kolme keskeistä Suomen lintujen uhanalaisuutta vähentävää toimenpidettä ovat tehokas lintuvesien hoito ja kunnostus, luonto- ja ympäristötoimien vahvistaminen maatalouden tukijärjestelmissä sekä varttunutta metsää tarvitsevien lajien elinympäristöjen parempi huomioiminen metsätaloudessa.

…

Kaikki punaisella listalla olevat lajit eivät tarvitse erityisiä suojelutoimia. Uhanalaisia ovat vähentyneiden lajien lisäksi myös muutamat meillä toistaiseksi harvinaiset, mutta ilmaston lämmetessä todennäköisesti runsastuvat lajit sekä eräät luontaisesti harvalukuiset lajit. Uhanalaisuuden rinnalla arvioidaan sen vuoksi myös kunkin lajin suojelutarve.

Uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan viimeaikaisia muutoksia. Sen vuoksi punaiselta listalta puuttuu aiempina vuosikymmeninä huomattavasti vähentyneitä lajeja, vaikka niiden kanta ei ole palautunut. Kriteerit täyttyvät vain, mikäli väheneminen on ollut voimakasta lajin edellisen kolmen sukupolven aikana.”

https://tiedostot.birdlife.fi/julkaisut/linnuston-tila-suomessa-verkkoversio.pdf

Siinäpä oli paljon hyödyllistä asiaa Birdlifelta. Mustikan väheneminen on vanhentunut tieto.

Peltosirkun kohtalo on ikävä, mutta sille emme voi mitään mitä sen talvehtimisalueilla tapahtuu. Peltolinnut ovat tulleet meille aikoinaan maatalouden myötä joten niitä voidaan huomioida maataloudessa; esimerkiksi laiduntamalla nautoja ulkona, muuttamalla vesistöjen suojakaistoja peitteisemmiksi sekä ylläpitämällä perinneympäristöjä. Maatalouden ympäristötuki on ohjauskeino.

Sellaiset aiemmin yleiset lajit, jotka kärsivät ilmaston ja elinympäristöjen muutoksesta ansaitsevat huomiota. Ylen jutusta näki, että monen lajin yksilömäärät ovat laskussa, erityisen paljon vesilintulajistossa. Keskeinen uhkatekijä on rehevöityminen ja tummuminen, joka johtuu muun muassa turvemaiden käsittelyllä maa- ja metsätaloudessa. Vesilintuja voidaan auttaa lajikohtaisilla metsästysrajoituksilla ja vesistöjen ja kosteikkojen kuntoa parantavilla ennallistamistoimilla. Erikseen kehotetaan perustamaan muutonaikaisia ja talvehtimisen sallivia metsästysrajoitusalueita. Elokuussa alkavan vesilintujen metsästyksen väitetään ajavan ne liian aikaisin muutolle.

Metsälinnustossa kuten muissakin luontotyypeissä tapahtuu rakennemuutos, joka myös johtuu ilmaston ja elinympäristön muutoksesta. Yksilömäärä voi olla ennallaan mutta lajit vaihtuvat toisiksi, paremmin nykyiseen tilanteeseen sopeutuviksi. Kuinka paljon tätä muutosta tulee vastustaa tai hidastaa, siinäpä kysymys. Tätä pohdittanee siellä juuri alkavassa YK:n luontokokouksessa.

PS. Jutun näkökulma on aina toimittajan valinta, eli juttuun ei oteta kaikkea mitä haastateltava kertoi. Jos kerrottaisiin aivan kaikki, jutuista tulisi liian pitkiä.

Kurki 21.10.2024, 11:25

Useiden Euroopassa harvinaisten lajien kannasta suuri osuus pesii Suomessa: jopa 80 prosenttia Euroopan jänkäsirriäisistä ja puolet mustavikloista pesii meillä.

Kummankin lajin uhanalaisuuteen luokitus on silmällä pidettävä, joka ei edes ole uhanalaisuutta, on sitten johtanut turpeennosto. Nostoalaa on keskimäärin ollut muutama 10 000 ha vuosittain 4 miljoonasta luonnon suoalasta, joten kyllä tässä haiskahtaa hybridivaikuttaminen. Turpeen noston kieltäminen siis on se varsinainen tavoite, kun turpeen nosto nostetaan uhkaksi näiden parin muuttolinnun olemassa ololle.

monen lajin yksilömäärät ovat laskussa, erityisen paljon vesilintulajistossa. Keskeinen uhkatekijä on rehevöityminen ja tummuminen, joka johtuu muun muassa turvemaiden käsittelyllä maa- ja metsätaloudessa.

Hukkajoen tumma vesi ei siis sovi vesilinnuille, vaikka parhaat lintuvedet ovat tämän yhden kunnan 1 ha viemärivesien saostusaltaat.

Birdlifen ja kaikkien luontojärjestöjen toiminta on käytännössä hybrivaikuttamista Suomen metsälouden alasajoon.

Scientist 21.10.2024, 11:38

Eurooppa on paljon muutakin kuin EU. Mikähän on tilanne pohjois-Venäjällä? Muistaakseni siitä oli joku tutkimuskin ennen kuin rautaesirippua alettiin puuhata. Joutsen ja kurki olivat yleisimpiä Suomen puolella kun taas metsäkanalintuja oli siellä enemmän. Myös liito-orava oli Suomessa yleisempi kuin rajan takana. Olisi mielenkiintoista tietää mikä on hömötiaisen tilanne itärajan takana ! Onko vähentynyt sielläkin.

Rukopiikki 21.10.2024, 15:55

En tiedä lasketaanko kelopuu lahopuuksi inventoinneissa? Laadukas pohjoisen pintaan asti punainen kelo on hyvin kaukana lahopuusta. Se on metsän arvokkainta rakennuspuuta ja hintakin omassa luokassaan. Vaikka sen metsään jättää niin lahopuu siitä tulee vasta hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa. Kuusikelotkin on usein hyvää puuta.

Visakallo 21.10.2024, 15:58

On aika ymmärrettävää, että ympäristöväen mielenkiinto on kääntynyt enemmän näiden ympäristökokousten suuntaan, sillä ilmastokokouksissa ei ole suurista puheista huolimatta saatu kokonaistilannetta muutettua lainkaan, vaan päinvastoin maailman fossiilienergian tuotanto tulee edelleen lisääntymään seuraavat vuosikymmenet. Itseasiassa tuotantokäyrä on noussut yhä jyrkemmin ylöspäin.