› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,041 - 9,050 (kaikkiaan 9,125)
1 2 3 … 904 905 906 … 911 912 913

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 19.10.2024, 10:01

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010768735.html

    Aki Ikonen ei vain paljasta omaa lukuaan vanhojen metsien lajimääristä

    Väittää, että kovakuoriaislajit eivät romahda  vanhoissa metsissä (old growth).

    Vastasin Ikosen viimeiseen postaukseen, mutta epäilen ettei julkaista, että Ikoselle jää viimeinen sana kuten yleensä on käynyt.

    Tässä minun vastaus.

    Aki Ikonen kirjoitti: ”””Punaisessa Kirjassa tai Lajitietokeskuksen lisämääreellä vanhat metsät saadussa lajiluettelossa ei ole yhtään puulajia, kuten ei myöskään yleisimpiä metsänpohjakasveja. Ei mustikkaa, ei puolukkaa, ei kanervaa, ei oravanmarjaa, ei metsäkanalintuja, ei kyyhkyjä, ei tiaisia, ei petolintuja. Nisäkkäistä löytyy vain liito-orava. Ei muurahaisia. Ei yleisiä sieniä, sammaleita tai jäkäliä. Ei yleisiä metsien hyönteisiä.”””

    Eihän päällekkäisiä tulekaan olla näissä arvioinneissa, kun arvioinnit ovat ei-päällekkäisistä lajeista. Eikä niitä lisättäisi vain vanhoihin metsiin, vaan muihinkin metsiin samalla eikä suhteet muuttuisi mihinkään.
    Suomessa on lintulajeja 250, nisäkkäitä 76 lajia, metsänpohjan lajeja myös vähän.
    Katsotaanpa sitten mitä Lajitietokeskus sanoo Siitosen ym kovakuoriaislajeista eli vanhoissa metsissä niitä pitäisi olla vain noin 1/4.
    Lajitietokeskus antaa kaikkien kovakuoriaisten lajimääräksi metsissä 1741 lajia ja vanhoissa metsissä 221 lajia. Tämä nyt todistaa sen Siitosen väitteen ja vielä menee paremmaksi.

    Entä kovakuoriaistutkija Martikaisen, joka oli Ikosen todiste ettei vanhojen metsien kovakuoriaislajit romahda, mutta tutkimuksessa löytyi kovakuoriaislajeja 553 kolmessa eri metsän ikäluokissa mature, over mature ja old growth. Niistä 232 oli lahopuusta riippuvaisia kovakuoriaislajeja ja niistä taas vanhoissa metsissä (old growth) oli 78% eli 180 lajia ja loput 52 muissa metsissä (matute ja intermediate in overmature). Lajitietokeskus antaa kovakuoriaislajien kokonaismäärälsi 220 vanhoihin metsiin eli lähes saman kuin Martikaisella. Martikaisella siis muissa metsissä oli sitten 553-180= 373 kovakuoriaislajia.Eli lajimäärä vanhoissa metsissä jäi puoleen muiden metsien lajimäärästä. Samoin nuo yksilömäärät 2537 muissa metsissä olivat reilusti suuremmat kuin vanhoissa metsissä 1838.
    Kovakuoriaislajit siis romahtivat kuusikoissa iän myötä, sillä avohakuualoilla, jotka puuttuvat tästä tutkimuksesta, Siitosen ym mukaan oli 3-kertaa enemmän kovakuoriaisia näihin vanhoihin metsiin (old growth) verrattuna.

    Ja väitteesi oli ”Kovakuoriaisten lajimäärä ei romahda vanhoissa metsissä”

    A.Jalkanen 19.10.2024, 10:38

    Tarjolle kommentti HS:

    Tämä on nyt hallituksen linja ja näillä mennään. Pohjois-Suomessa metsien suojelu on jo hyvällä tolalla. Etelä-Suomessa suojeltavat arvometsät ovat pääosin yksityisten mailla ja ne osataan tunnistaa, joten niiden suojeluun ei niinkään tarvita uusia kriteereitä vaan rahaa.

    Monimuotoisuus on muutakin kuin lajien määrä. Siksi metsätalous on todennäköisemmin vähentänyt kuin lisännyt monimuotoisuutta: talousmetsissä viihtyvät yleislajit ja sukkession alkuvaiheen lajit voivat hyvin, kun taas luonnonmetsissä viihtyvät vaateliaat ja vanhojen metsien lajit kärsivät.

    Metsien uhanalaisille on pääasia, että metsässä on niille tarvittavat ominaispiirteet eli resurssit. Uhanalaisia eliöitä on paljon sellaisissa ryhmissä kuin kovakuoriaiset, käävät, sammaleet ja jäkälät. Näitä voidaan auttaa suojelualueiden lisäämisen ohella aika hyvin myös lisäämällä talousmetsiin niiden tarvitsemia resursseja, kuten vanhoja, suuria, kuolevia ja lahoavia puita ja eri puulajien kirjoa.

    Kurki 19.10.2024, 13:36

    Monimuotoisuus on muutakin kuin lajien määrä.

    Millä muulla monimuotoisuudella voidaan korvata vanhojen metsien vähäinen lajimäärä vanhoissa metsissä? Voiko suuri määrä suhteessa uhanalaisia toisenlaisen ilmaston lajeja olla korvaaja?

    Ainakin tässä lajimäärät ovat suurin osa monimuotoisuutta.

    Linkki: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/metsien-monimuotoisuuden-arviointi-osa-1-lajisto-ja-metsikoiden-rakenne/

    Malakan salmen merenpohja taitaa olla maailman monimuotoisin eliömäärät neliömetrillä suuret.

    A.Jalkanen 19.10.2024, 13:47

    Millä korvataan po. turvataan nyt maisematasolta puuttuvien vanhojen metsien monimuotoisuus Etelä-Suomessa, eli niissä elävät uhanalaiset lajit, jotka kuuluvat peruslajistoomme eli eivät ole satunnaisia vierailijoita tai toisenlaisen ilmaston lajeja?

    Lainaus: ”… uhanalaisia lajeja Suomessa olisi Punaisen kirjan ilmoittama määrä 2667, mutta niistä 2352 lajia on jo hakkuiden ulkopuolella tai hakkuurajoitteissa tai suojelussa seuraavasti : perinneympäristöt 650 lajia, lehdot 377, harjumetsät 75, paahderinteet 58, paloalueet 25, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakat 309. Loput 320 ovat sitten vanhojen metsien lajeja.”

    Metsien käsittely voi vaikuttaa, paitsi vanhojen metsien lajeihin, myös ainakin osaan muiden puustoisten luontotyyppien uhanalaisesta lajistosta. Em. listalla ainakin osaan lehtojen, harjumetsien, paahderinteiden, paloalueiden ja soiden lajeista. Näissä on 655 uhanalaista lajia vanhojen metsien lajien 320 lisäksi, yhteensä siis 975 eli noin tuhanteen lajiin. Kaikkiin ei kuitenkaan haitallisesti, vaan osan kohdalla hakkuut tai ennallistamispoltot voivat olla selviytymisen elinehto.

     

    Rane 19.10.2024, 15:02

    ”Millä korvataan  puuttuvien vanhojen metsien monimuotoisuus Etelä-Suomesta?”

    Ei mitään hätää.Kun kirjanpainaja iskee metsääsi niin ennen kuin kerkiät änkyttämään sanan ”Biodiversiteetti” pariinkaan kertaan niin luontojärjestöjen lahopuupartiot ovat  jo määrittäneet sen HCV-ostokieltoalueisiin.Nyt rupeaa tulemaan harmaata suojelua ja lahopuuta…

    Luontojärjestöt valvovat metsäyhtiöiden hakkuita: ”Sertifikaattia jätetään noudattamatta järjestelmällisesti” – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

     

    A.Jalkanen 19.10.2024, 16:14

    Ei talousmetsä kai muutu pelkän metsätuhon (kuolleen puun) perusteella suojeltavaksi metsäksi. Samaan tapaan viljelty jalopuumetsikkö ei saa muuttua suojeltavaksi lehdoksi suit sait sukkelaan.

    Nostokoukku 19.10.2024, 16:22

    Serttijärjestelmään liittyminen on pakollista, mutta sen noudattaminen on vapaaehtoista. Näin käytännössä. Mikäs ihme se on, jos sertti-ehtoja ei noudateta.

    Visakallo 19.10.2024, 16:31

    Jos kerran Etelä-Suomessa on pulaa vanhoista suojeltavista metsistä, niin miksi sitten kaupungit kilvan hakkaavat pois kaikki kirjanpainajan tappamat puut vanhoista metsistään?

    Rane 19.10.2024, 17:23

    ”Ei talousmetsä kai muutu pelkän metsätuhon (kuolleen puun) perusteella suojeltavaksi metsäksi.”

    No tuolla edellisen linkin Sotkamon Kuorevaarassa muuttui.UPM:n suunnittelijat olivat erehtyneet kun puut olivat näyttäneet vielä terveiltä.Onneksi UPM:n vastuuhenkilöt nostivat molemmat kätensä ylös virheen merkiksi.En tiedä ovatko vieläkään laskeneet niitä…

    Scientist 19.10.2024, 17:43

    Ei sertifiointiin liittyminen ole pakollista. Sertifiointi on eräänlainen standardi tai käytäntö. Jos ei noudata tulee ensin poikkeama ja huomautus. Jos toistuvaa menettää sertin. Ei siis ole kyse mistään laista. Metsälakia sen sijaan Ei saa riikkoa ja sen noudattamatta jättäminen voi johtaa rikooikeudellisiin seurauksiin.

Esillä 10 vastausta, 9,041 - 9,050 (kaikkiaan 9,125)
1 2 3 … 904 905 906 … 911 912 913