Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,011 - 9,020 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Nostokoukku

    Taitaa sama vaiva olla nykyajan biologian tutkijoilla kuin metsätoimihenkilöilläkin. Kumikenkien laittaminen jalkaan koetaan äärettömän vastenmielisenä ja nolona. Valitaan joku valmis pohja ja sitä käsitellään ja vertaillaan toiseen tutkimukseen toimistotyönä tietokoneella. Pentti Linkolan tyylisiä soutuveneellä satojen kilometrien matkoja taittavia lintulaskijoita ei enää ole.

    Gla

    Tämän tutkijan haastattelusta (metsäradio 8.10.24) paistaa aika vahvasti läpi se, että tutkimus on keino todistaa oma mielipide oikeaksi.

    https://areena.yle.fi/1-72017526

     

    Kurki

    Voitanee kuitenkin tulkita, että metsätalous heikentää tiaisten elinoloja – erityisesti talvella, jolloin ravinnosta on pulaa.

    Ja voitaneen tulkita myös, että metsätalous ei ainakaan huononna sinitiaisen, talitiaisen eikä käpytikan elinoloja.

    Kurki

    Kimmo Hantunen kirjoittaa Hesarissa.
    Tällakin palstalla kieleinen sävy yleistä niin, että tällaisia uutisia eivät he miellään kuulisi eikä edes Hukkajoen vedenlaatu ole riittävä.

    Suomen luontokadosta ja metsäteollisuudesta uutisoidaan jatkuvasti kielteiseen sävyyn. Kielteinen uutisointi antaa väärän kuvan Suomen luonnon tilasta. Metsälehti uutisoi 21.12.2022, että Suomessa luontokatoa on vähiten maailmassa. Metsälehden artikkelissa todetaan, että Lontoon NHM (Natural History Museum) on rankannut Suomen maailman parhaaksi BII-indeksillä 96%, kun se on Tanskalla 44% ja Irlannilla vain 41%.  BII-indeksillä lasketaan, kuinka luontotyypit ja lajisto ovat muuttuneet ihmisen vaikutuksesta. Indeksiluku kuvaa, kuinka iso osa alkuperäisestä lajistosta on säilynyt ja kuinka runsaana se esiintyy. Irlannin BII-indeksin luku 41% tarkoittaa sitä, että luonnon alkuperäisestä lajimäärästä on jäljellä vain 41%, ja 59% alkuperäisestä lajimäärästä on kadonnut. Indeksin mukaan Suomen ja Ruotsin biologinen monimuotoisuus on 95-96 prosentin tasolla. Lontoon luonnonhistoriallisen museon mukaan näin korkea indeksiluku kertoo, että luonto on monimuotoista ja että ekosysteemit toimivat hyvin. EU:n pari vuotta sitten julkaistu ennallistamisasetus sälyttää Suomelle suurimmat kustannukset luonnon monimuotoisuuden palauttamisesta, vaikka BII-indeksin mukaan Suomessa on luontokatoa vähiten EU-maiden välisessä vertailussa.
    Vanhana metsurina myös minä tykkään vanhoista metsistä ja halaan vanhoja haapoja. Hienoon mustikkametsään liittyy paljon luontoarvoja, joita ei voi rahassa mitata. Enkä voi ymmärtää sitä, että rantametsät saa laillisesti kaataa vesirajaan saakka ilman kunnollisia suojakaistoja. Mutta kaikkien pitäisi ymmärtää se, että ilman metsänhakkuita ja metsäteollisuuden verorahoja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta romahtaa. Ja vaikka metsien hakkuut lopetetaan Suomessa kokonaan niin hakkuut siirtyvät muihin maihin, joissa metsiä ei uudisteta lainkaan. Suomen metsistä ja ympäristön tilasta pitäisi uutisoida myös positiivisia uutisia. Suomessa luontokatoa on vähiten koko maailmassa ja suomalainen luonto voi hyvin.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000010739334.html

     

    A.Jalkanen

    HS.fi:ssä Simo Lindstedt [BII:stä]: Kannattaa perehtyä miten tuo indeksi on tuotettu. Sillähän kuvataan muutosta vuodesta 1970 alkaen, ja sen vuoksi Suomessakin parhaiten säilyneinä alueina pidetään tiheästi rakennettuja seutuja etelä- ja keski-Suomessa. Vastaavasti Kainuussa ja Lapissa tilanne on tuon indeksin mukaan paljon huonompi.

    Ei yksi pääsky kesää tee.

    Kurki

    Missä indeksissä esitetään, että Kainuussa ja Lapissa metsien monimuotoisuus olisi huonompaa.

    Lapissa kaikki pintavedetkin ovat hyviä tai erinomaisia.

    https://www.vesi.fi/karttapalvelu/

    A.Jalkanen

    En tiedä noista alueista, mutta pidän BII:tä huonona mittarina verrattuna meidän omiin seurantoihin.

    A.Jalkanen

    30 prosentin suojelutavoitteen määrittely etenee yksityisten ja Metsähallituksen mailla. Metsälakikohteet ja ympäristötukikohteet kelpaavat. Olisi hyvä jos mukaan voitaisiin laskea myös esimerkiksi laaja-alaiset vesistöjen suojakaistat vaikka ne eivät saisi ympäristötukea, onhan niillä pysyvä metsäsertifikaatin suoja eli parempi kuin määräaikaisen ympäristötuen suoja.

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/metsalakikohteet-ja-ymparistotukikohteet-hyvaksytty-monimuotoisuutta-tukeviksi-alueiksi/#d22ca7cc

    KeMeRat

    Taitaa tohtorin idea kaatua siihen, että kyse ei ole oikeusvaikutteisesta suojelusta.

    A.Jalkanen

    Juu, mutta sama koskee ympäristötukikohteita? Suojakaistojen pinta-alasta voitaisiin jättää pois serteihin kuulumattomat metsänomistajat, vajaat 10 prosenttia.

Esillä 10 vastausta, 9,011 - 9,020 (kaikkiaan 9,372)